Malja Teemulle

Näillä palstoilla kirjoitti Teemu Kakkuri, joka siirtyi kirkkauteen pari päivää sitten. Teemu oli monen sairauden tuttava, niiden ohessa maksasyövän.

Kakkuri toimi kansanopiston rehtorina, yrittäjänä ja seurakuntapappina. Hän oli armoitettu kielenkäyttäjä ja aito vanhan liiton israelilainen. Hänen kirjoituksensa olivat hauskoja, mutta aina tietäviä ja syvällisen ajatuksen esille tuovia.

Teemun julkaisuja ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Voiko kaiken saada anteeksi. Sley-kirjat 1998.
  • Neljä kohtaamista: Pieniä kertomuksia uskosta. Majakka 2008.
  • Seitsemän kohtaamista: Pieniä kertomuksia uskosta. Majakka 2009.
  • Fredrik Gabriel Hedberg 1811–2011: Juhlakirja,toimittaneet Reijo Arkkila ja Teemu Kakkuri. Sley, 2011.
  • Evankelinen liike kirkossa ja yhteiskunnassa 1944–1963: Aktiivinen uudistusliike ja konservatiivinen sopeutuja. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2011.
  • Seitsemän hetkeä Jeesuksen elämässä. Perussanoma 2012.
  • Suomalainen herätys: Herätyskristillisyyden historia nälkävuosista Nokia-missioon. Kirjapaja 2014.
  • Raamattuja Suomen kansalle: Suomen Pipliaseuran historia1, 1812–1947. Suomen Pipliaseura 2015.

Lisäksi Teemu julkaisi runsaan määrän artikkeleita, joista viime vuosien julkaisut olivat vieraskielisiä kansainvälisissä asiantuntijajulkaisuissa.

Sairautensa vuosina Teemu lausui, että emoijit eivät lohduta, rukoukset kyllä.

Elokuvassa Kaikki elämäni aamut kysytään kysymys sen osalta, kelle täysi ja juomaton malja on omistettu. Vastaus jää arvoitukseksi.

Mutta on paikallaan myös tällä palstalla ylläpitää täysi malja poismenneelle.

Saata, oi Kristus palvelijasi. Ikuinen valo loistakoon hänelle.

33 kommenttia

  • Mika Rantanen sanoo:

    Saarnaaja Mustapää elokuvassa Kaasua, Komisario Palmu! ”Rahat ovat minun, tarkoitan seurakunnan.” Palmu tarkasti myös Mustapään pukukopin, jossa oli monta naisen kuvaa ja totesi: ”Paljon uskonsisaria.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kuka mielestäsi on ollut ko. saarnaaja Mustapään esikuva eli typos?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      En oikein osaa tarkasti sanoa. Tämäntapaisia saarnaajia on ollut varmaankin kautta aikojen saarnaajien ja pappien joukossa. Sinulla on parempaa tietoa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Samassa elokuvassa Kurt Kuurna muistaakseni sanoi kuulleensa Mustapään kiroilleen ja toteaa Palmulle: ”Mutta voiko se olla mahdollista.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Miksi kerroit tässä keskustelussa saarnaaja Mustapäästä, Mika Rantanen? Liittyykö Mika Waltarin luoma hahmo mielestäsi jotenkin Teemu Kakkurin muistamiseen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      En todellakaan väitä Teemu Kakkurin olleen samanlaisen. Tuli vaan jostakin mieleen tämä Mustapää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Me kaikki eli Mika Waltari, Teemu Kakkuri ja minä olemme opiskelleet Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Mika Waltari ei vain muistaakseni koskaan valmistunut sieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Sjöblom sanoo:

      Teemu kirjoitti joskus teräviä huomioita suomalaisen elokuvan pappishahmoista joten tämäkin kommentti sopinee muistojemme joukkoon. Teemu oli harvinaisen laaja-alainen osaaja ja kaikin tavoin kunnioitettava teologi. Hän osasi nousta ahtaista poteroista avarammalle haastamatta riitaa. Sana-lehden Perävirasto -pakinat osoittivat harvinaisen hyvää seurakuntakulttuurin sisäpiirituntemusta. Ne vertautuvat minun mielessäni Arto Paasilinnan joidenkin romaanien osuviin kuvauksiin kirkollisesta ja seurakunnallisesta elämästä. Tosin Paasilinnalla oli teksteissään asiavirheitä, joita Teemulta ei löytynyt. Suomalainen herätys jäänee laajemman lukijapiirin parissa Teemun tunnetuimmaksi teokseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ESOTEERISTA ANALYYSIÄ: Tuossa loistavassa Mika Waltarin romaaniin perustuvassa leffassa murha tapahtuu syyskuun 23 päivä eli sen jälkeen yö eli pimeys alkaa olla päivää eli valoa pitempi. Syyspäivän tasaus 23. 9 on kalenterimme 266:s (!)päivä. Nyt luku 266 vastaa heprean gematriassa juurikin ilmaisua בהרוגים ”kaksi murhattua”. No Waltari olikin esoteerikko ja tunsi lukusymboliikan. Leffa on selkeästi rakennettu Tarotin 22 korttiin ja 0 kortin narriin, joka oli bi-seksuaali Kurt Kuurna. Luku 22 tuli esiin monen monta kertaa ihan samoin kuin elokuvassa Casablancassakin. Viittaa paitsi Tarotiin myös heprean 22 kirjaimeen ja 2×11.Mestariluku 11 oli Langin kilpa-auton numero. Palmun auton rekkari 136 on numero, jota olen käsitellyt tälläkin palstalla, se on yksi M e s s i a s-typos. Ja kellonaika poliisiaseman seinällä 22.30 viittaa lukuun 223, sillä se viittaa puolestaan heprean gematriassa samaan ’murhata’ verbiin kuin luku 266:kin nimittäin verbiin harag. Syyspäivän tasauksen mennessä olleet 266 päivä vastaavat siis sanontaa be haragim eli ’2 murhattua’ ja luku 223 vastaa saman harag verbin muotoa הרגיה eli ’hän murhasi’ ja huomaa että ’hän’ (hee) on tuossa feminiini. (Leffassa murhaaja olikin nainen…) Ja Hesekiel 33.3, missä puhutaan miekasta, saa lukuarvon 233. Nerokasta Waltarilta ja Kassilalta ja luultavasti vapaamuurari Raninilta.

      Myös päiväys 23.9 on leffassa poliisiaseman toimiston seinällä erittäin suurella, joten sen on tarkoitus selvästi jäädä katsojan mieleen .. Tarotin Hanged Man oli leffassa myös. Leffa ei sattumalta myös kritisoinut voimakkaasti kirkkoa (ei Jumalaa: Jumala näkee k a i k e n), joka olikin pitkään suurkirkkona poliisiaseman ikkunasta näkyvänä. Näkymä paikallisti leffan tietysti myös Helsinkiin, mutta kirkkoa näytettiin usein ja pitkään. Saarnaaja Mustapää meni nimessään etukirjainta P myöten julman lähelle Martti Haavion runoilijanimeä P. Mustapää; Martti H:n veli Jaakko Haavio oli pappi, mutta myös viittaa mustapäiden kauppiaskiltaan Tallinnassa. En tiedä miten Haaviot suhtautuivat leffaan ja oliko Waltarilla ollut jotain M. Haaviota vastaan. Haavio oli ainakin hyvä runoilija ja vaimo Elsa Enäjärvi-Haavio tunnettu tiedenainen, jonka elämäkerta kuuluu kotikirjastooni.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemua suuresti arvostaen ja muistoaan sekä elämäntyötään kunnioittaen. Ikuinen valo loistakoon hänelle siellä, missä sairaudet ovat poissa. Kunnioitukseni Teemua kohtaan kasvoi erityisesti myös silloin, kun hän teki pesäeroa hänelle nuoruudesta saakka läheiseen herätysliikkeeseensä. Hän joutui kantamaan siitä ”hintaa”, mutta teki kaiken ryhdikkäästi ja omien arvojensa ja uskonsa pohjalta. Lahjakas kurssikaverini!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Joo, totean vain näin asiallisesti, että Teemukin kuului niihin, jotka vaihtoivat kantaansa virkakysymyksessä. Eikö niin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Joutuiko hänkin tinkimään uskostaan?” Tarkoitat varmaan samaa, kun kirjoitat nyt: ”Teemukin kuului niihin, jotka vaihtoivat kantaansa virkakysymyksessä.” Virkakäsityksen kiinteä liittäminen uskoon on minusta väärin. Näkemykset kristillisen seurakunnan työnjaosta ovat sentään maallisia käytännön kysymyksiä vaikka niitä kuinka perusteltaisiin Paavalin kirjeillä.. Usko taas suuntautuu tuonpuoleiseen, iäisyyteen ja Jumalaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Toivo,

      Aivan ensimmäisistä postauksistani, ja kommenteistani 2009 lähtien kohtaisin Teemun ystävänä. Asuin silloin Sveitsissä ja soitin Kotimaan toimitukseen ja kysyin yhdeltä vastaavista, että voiko helluntailainen ja täältä Alppien eteläpuolelta helluntaiseurakunnan yhteydessä toimivana kirjoitella KM24 sivustolle. ”Se sopii vallan hyvin”, sanoi naisääni. Heti ensimmäiset kommentit sivustolla olivat minulle hyvinkin kielteisiä, tyyylillä, että miksi tänne kirkolliselle foorumille kirjoitat? Kerroin, että sain luvan.

      Hetkeä myöhemmin Teemu oli ensimmäinen, evlut pappi, joka suhtautui minuun kuin kaveriin, veljeen, joka samaan taivaaseen on matkalla. Paljon sanailimme ja yritin saada hänet jopa Alto Adige-Venetoon tapaamiseen, jossa olimme vaimoni kanssa juuri olleet erittäin miellyttävässä pikkkuhotellissa, jonka ravintolassa oli hyvä paikallinen ruoka.

      Toinen miellyttävä, vaikka vapaa niin lässytysvapaa keskustelu alkoi Teemun oletetusta aikomuksesta paljastaa Suomen merkittävimmät paavin ja hänen kirkkonsa vastustajat. Teemu sitten ”paljasti”, että hän oli jo kuullut että maineeni oli Vatikaanissa kirjattu.

      Teemun erittäin lämpimän-reilu suhtautuminen meihin Helluntaipäivänkastajaliikkeeläisiin sai minut viihtymään tällä foorumilla. Syitä asenteisiinsa tuli myös esille, fiksusti.

      Niin Teemu kuin kaikki me jotka Kristusta seuraamme ja joissa Hän meissä sisäisesti asustaa ovat jo Taivaan Valtakunnassa, sen kansalaisina.

      Puutteellisuutemme, edes lankeamiset eivät erota meitä jo Taivaassa olemisestamme. Saamme jo uskossa kosketella Siionin vuorta. Veräjä Jumalan valtakuntaan, Taivaaseen asti on jo avautunut, kun uskoon tulimme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Teemu Kakkuri oli syvällinen, rakentavia ajatuksia herättävä teologian tohtori, seurakuntapastori sekä Kotimaa 24 blogisti. Teemu nautti luottamusta sekä kansankirkon eri liikkeissä että vapaissa suunnissa lämpimästi toisiin suhtautuvana kristittynä veljenä.

      Pyhäinpäivän aattona, Teemu Kakkurin muistoa kunnioittaen.

      Kari Paukkunen

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      He uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut. Joh. 2:22

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Teemua ei varmasti loukkaa Mikan kriittiset arviot hänestä. Teemu kun on jo perillä ja meistä kukaan ei tiedä pääsemmekö sinne itse.

    Ilmoita asiaton kommentti