Sovituksen sana ja virka

Kaikkia koskevasta sovituksesta (2. Kor. 5:19, 1. Joh. 2:2. Jumala on tehnyt rauhan ihmiskunnan kanssa Jeesuksen ristin veren kautta sovittaen kaikki. Kol. 1:20. Kaikkia koskevasta lunastuksesta eli syntivelan maksusta Raamattu puhuu myös: 1. Tim. 2:6) on apostoli Paavalin mukaan seuraukset kirkon työtä ajatellen. Kristuksen kirkolle on uskottu sovituksen sana. Ja vielä Paavali sanoo, että sovituksen sanan kuuluttamista varten on meille myös annettu sovituksen virka. (2. Kor. 5:18) Kirkon olemassaolon oikeus ja kirkon järjestys nousevat tästä tehtävänannosta. Kristuksen kirkko on kutsuttu viemään sovituksen sanomaa kaikkeen maailmaan. (Matt. 28:18-20, Mark. 16:15)

Kirkon koko lähetystehtävä aukeaa sovituksen sanomasta. Kirkko, joka ei tee lähetystyötä, ei ole oikea kirkko. Samoin kirkko, jonka lähetysjulistuksen ytimenä ei ole sovituksen sanoma, on kohtalokkaasti käsittänyt väärin tehtävänsä. Sovituksen sanoman eteenpäinviemiseksi on kirkolle annettu sovituksen virka, jonka luonnetta ei saa omavaltaisesti tai ajan yleisten vaatimusten mukaan muuttaa.

Sovituksen sana ja virka ovat tätä maailmanaikaa varten. Perillä Jumalan kirkkaudessa ei niitä enää tarvita, koska siellä saadaan katsella Kristusta kasvoista kasvoihin. (1. Kor. 13:12) Mutta tänne ajan vaivoihin tuo sovituksen sana ihmisten keskelle sydämen uskolla omistettavaksi syntien anteeksiantamuksen, Jumalan rauhan – sen rauhan, joka käy yli kaiken ymmärryksen. (Fil. 4:7)

Reijo Arkkila, Sanasta elämä, s. 95-96, SLEY, 1982. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.

Onhan evankeliumi pelkästään suloista, autuaallista, rauhaa-antavaa ja terveellistä sanaa, joka koko maailmaan, jokaiselle, tuo sulaa siunausta ja armoa.

Martti Luther, Kirkkopostilla II, s. 55, SLEY, 1942.

    • Ihminen on aina paratiisista asti kapinoinut Jumalaa vastaan, siksi tarvittiin sovinto ihmisten ja Jumalan välille.

  1. Jos jollakulla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on. Room. 12:6

    Tässä apostoli luettelee muutamia armolahjoja, toisin sanoen, kristillisten jäsenien tekoja, asettaen ensimmäiseksi profetoimisen eli ennustamisen. Ennustaminen on kahdenlaista: toinen puhuu tulevista asioista, ja sellainen on ollut kaikilla vanhan liiton profeetoilla sekä apostoleilla; toinen on Raamatun selittämistä, niin kuin 1. Korinttolaiskirjeen 14. luvussa (5. jakeessa) sanotaan: “Profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva”. Kun kuitenkin evankeliumi on viimeinen ennen viimeistä päivää esiintyvä julistus ja ennustus, jossa julkisesti ennustetaan, mitä siihen mennessä on tuleva, pyhä Paavali minun mielestäni tässä tarkoittaa juuri sitä profetoimista, josta hän 1. Korinttolaiskirjeen 14. luvussa puhuu, nimittäin sellaista, jolla Raamattua selitetään. Tämä jälkimmäinen profetoiminen onkin yleinen, jatkuva ja hyödyllinen kristityille annettu armolahja; tuo edellinen sitä vastoin on harvinainen.

    Martti Luther, Kirkkopostilla II, s. 42, Sley, 1942.

  2. Ei ole näet mahdollista, että me täällä maailmassa eläessämme, vaikka olemmekin saaneet armon ja Pyhän Hengen, voisimme syntisen, turmeltuneen lihamme ja veremme tähden olla kokonaan vailla syntiä ja vajavaisuuksia. Liha ja veri eivät lakkaa, ennen kuin haudassa, pahoin himoin ja haluin kiihottumasta Jumalan käskyjä vastaan, eivät edes pyhissä, vaikka nämä saatuansa armon pidättyvätkin synnistä, sitä varoen, ja vastustavat syntihimoja, niin kuin parannus vaatiikin. Juuri sen tähden he päivittäin ovat anteeksiantamuksen tarpeessa; päivittäin he myöskin vielä itsessään, jäljellä olevien vajavaisuuksien ja heikkouksien tähden, harjoittavat parannusta, tunnustaen, että heidän elämänsä ja tekonsa vielä ovat syntisiä ja ansaitsevat Jumalan vihan, ellei tätä heille Kristuksen tähden anteeksiannettaisi ja peitettäisi.

    Martti Luther, Kirkkopostilla II, s. 366, Sley, 1942. Uudistin hiukan kieliasua uudemman suomen kielen mukaiseksi.

    • Samassa elokuvassa Kurt Kuurna muistaakseni sanoi kuulleensa Mustapään kiroilleen ja toteaa Palmulle: ”Mutta voiko se olla mahdollista.”

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.