Kun silloin ja tällöin kysellään, miksi jotkut uskovat ovat niin kiinnostuneita toisten makuuhuoneiden tapahtumista. Pitänee vastata ainakin omalta kohdaltani. Vastaus on selkeä: Ei yhtään kiinnosta kenenkään yksilön makuuhuone, ketä siellä on tai mitä siellä tapahtuu. Ainoa mikä kiinnostaa on se: Miten Jumalan sanaa eli Raamattua niiltä tiimoilta käytetään. Tunnustaudummeko kaikki syntisiksi siellä ja muualla. Olemmeko täysin riippuvaisia Jumalan armosta ja Ristinveren voimasta.
Kun ihminen käy viimeiseen taisteluun täältä lähtiessään ja, kun hautajaisissa vainajaa saatamme, ei merkitse mitään kuinka monta ja minkälaatuista syntiä se maahan menevä keho on kokenut. Kyse on vain siitä, että yhteys armoistuimelle on ollut kunnossa. Siellä päässä ei koskaan ole niukkuutta. Jos elämä on niukkaa, niin vika on täällä alhaalla.Vaikeus tulee siitä, että emme tahtoisi antaa Jeesukselle hallintavaltaa koko elämämme kaikille osa-alueille.
Tärkeintä olisi, että antaisimme Jumalan sanalle sen kunnian, joka sille joka tapauksessa kuuluu. Tunnustaisimme Paavalin kanssa, että laki on oikea ja pyhä ja hyvä, vaikka meidän omat voimamme eivät sen seuraamiseen riitä. Synnin ja syntiongelman kanssa Jumalalla ei mene sormi suuhun, koska Hän on sen ratkaissut Pyhän Poikansa uhraamisella. Ongelma on läsnä heti, jos väitämme etteivät syntiset taipumuksemme ole syntiä. Koska se vie Jumalalta armahtamisen oikeuden, kun ihminen väittää, ettei ole mitään armahdettavaa. Siinä on ongelma ja tämä koskee kaikkea syntiä ei yksin makuuhuonetta. Tämä koskee kaikkia huoneita kodissamme, työpaikkojamme ja vapaa-ajanviettopaikkojamme. Se koskee isännättömän tavaran laitonta haltuunottoa ja sitä, että ihminen haalii elämässään ansaitsemattomia etuja, jos siihen avautuu tilaisuus. Muistetaan siis tämä: Syntisten kanssa Jumala tulee hyvin toimeen, koska Hänellä on keinonsa vieroittaa ihminen synninteosta, jos ihminen siihen vapaaehtoisesti suostuu.
Kari Roos: ”Näetkö, Antero, JW-taustasi jonkinlaisena syynä siihen, ettet enää halua lainkaan uskoa Jumalaan ja näet Hänet jopa Hitleriin verrattavana?”
Hyvä kysymys. Jehovan todistajien Jumala on kovin ehdoton. Jos et ole Jehovan todistaja ja raportoi säännöllisesti yhteisölle tehtävää saarnaustyötä, tuhoudut hyvin pian alkavassa harmageddonissa. Tämä on se jumalkuva johon synnyin ja joka oli pitkään itsestäänselvyys.
Toisaalta kun luen Raamattua todistajuuden jälkeen, Jumala on edelleen ihan yhtä armoton murhaaja. Vedenapaisumustarina kuvaa ehkä parhaiten Jumalan todellista luonnetta. Tarina, jota ei uskovien toimesta haluta oikein ymmärtää, kuten tästäkin keskusteluketjusta voi helposti havaita. Väistelyä löytyy kyllä, mutta ei tarinan kohtaamista sellaisena kuin se on.
Usko sinänsä taas ei ole tahdonalainen päätös. En usko, koska se on se mitä olen. Muu olisi feikkaamista. Kyse ei ole siis halusta uskoa tai olla uskomatta.
”Väistelyä löytyy kyllä, mutta ei tarinan kohtaamista sellaisena kuin se on.”
-No miten se pitäisi kohdata?
Muistan kyllä erään hengellisen lastenlaulun, jossa oli laulu Nooasta. Iloisesti duuri-sävelessä siinä rallatettiin, että ”kävi toteen ennustus: he kaikki hukkuivat”.
Onhan se aika hurjaa tästä näkökulmasta lapsille kerrottuna. Itse en siitä aiheesta oikein päiväkerhoja ja pyhäkouluja pitäessä oikein innostunut. Pääsiäisen taas otin mielellään omalle vuorolle, vaikka se oli monien mielestä vaikea…
”lastenlaulun,”
-Lastenlevyn. LP se oli siihen aikaan…
https://sacrum.fi/cd-olen-mieluummin-pieni
Kiitos Laurille hyvästä blogista. Meidän itse kunkin lapsuuden ja menneisyyden kokemukset vaikuttavat myös siihen kuvaan, mikä meillä on Jumalasta. Sama pätee myös raamatuntulkintaa ohjaaviin perusratkaisuihin. Jehovan todistajilla (ja monilla muilla) on aikamoinen tarve selittää Raamattu aukottomaksi ja ristiriidattomaksi teokseksi, jonka ”me” voimme selittää oikein. Minua on kyllä auttanut periluterilainen linjaus, jonka mukaan koko Raamattu on Jumalan sanaa, mutta jakautuu kahteen meitä uskon ja tekojen osalta puhuttelevaan osaan: Jumalan vaativaan, tuomitsevaan (ja opastavaan) lakiin sekä Hänen antavaan ja armahtavaan evankeliumiinsa: Kristus on sekä sovittanut meidän kaikki syntimme että täyttänyt koko Jumalan lain. Sekä Jumalan pyhyys ja ankaruus että armahtava anteeksiantamus ovat kumpikin totta samanaikaisesti. (Muitakin isoja tulkintaperiaatteita toki on). Kun Jehovan todistajat kuvaavat Isän Jumalan etäisenä tuomarina eivätkä tunnusta Jeesuksen jumaluutta ja syntien sovitusta vaan pitävät häntä vain tietyn järjestön antamien ohjeiden mukaisesti tarkasti seurattavana esikuvana, on mielestäni ymmärrettävää, jos Jumalaa alkaa pitää taivaallisena sadistina. Ainakin itselleni Jesaja 53 on ollut sanomattoman vapauttava ja armollinen hengellisen ilon lähde.
Itseänikin häiritsee se, että monia kristittyjä kiinnostavat aivan liikaa seksuaalisuuteen liittyvät todelliset tai luulotellut synnit samalla kun yhteiskunnallisiin yms epäkohtiin ei kiinnitetä läheskään vastaavaa huomiota. Toisaalta on kyllä hyvä muistaa, että Uusi testamentti varoittaa seksuaalielämän syntien vahingoittavan ihmistä sellaisella syvällisemmällä tavalla, jota muut synnit eivät tee.
Ismo Malinen: ”Anterolle vain lohdutukseksi, Jumalalla on jostain syystä ollut tarve kertoa ja todistaa itsestään ja meillä taas on ongelma jos emme usko todistustansa.”
Tässä vaiheessa on hyvä esittää kysymys siitä, miksi juuri abstrakti usko on Jumalalle maailman tärkein asia? Mikä perimmäinen ajatus liittyy siihen, että Jumala on piiloutunut uskon taakse? Jos Jumala heittäytyisi näkyville niin että Häneen ei tarvitsisi uskoa siinä merkityksessä, että onko koko kaveria olemassakaan, niin iso osa Jumalan itse kehittämiä ongelmia olisi tipotiessään.
Ismo Malinen: ”Mikä tuo ongelma sitten on? Se on maailmaan vääryys. Me emme itse pysty ratkaisemaan vääryyden ongelmaa. Jos taas syytämme Jumalaa maailman vääryydestä, niin olemme sokeita omalle luonnollemme.”
Me olemme itse asiassa ratkaisseen erilaisia vääryyksiä ihmiskuntana hyvinkin mittavissa määrin. Työtä on edelleen, mutta väittämällä että me emme itse pysty tekemään parempaa maailmaa, osoitamme vahingollista pessimismiä, joka itsessään on tie itse aiheutettuun tuhoon.
Ismo Malinen: ”Kuolema on myös meille ongelma, sillä olemme sen edessä neuvottomat. Monen sairauden osaamme parantaa, mutta lapsen kuolema on meille suuri vääryys. Kuolema on tullut maailmaan synnin kautta. Näin siis Raamatussa lukee. Kuolema on vihollisuus, sanotaan myös Raamatussa.”
Ongelma lienee juuri se, että kuolema nähdään ongelmana. Kuolema on yhtä luonnollinen ilmiö kuin elämä. Ilman kuolemaa ei ole elämää. Kun ihminen hyväksyy oman osansa luonnon kiertokulussa, Jumalaakaan ei enää tarvita. Jumala siis elää kuolemasta ja siitä, että ihmiset pelkäävät kuolemaa.
”Jumala siis elää kuolemasta ja siitä, että ihmiset pelkäävät kuolemaa.” Tämä ajatus taitaa olla aika sitkeässä niin ateistien kuin kristittyjenkin mielissä. Näin ohitetaan ensimmäinen uskonkappale Jumalasta kaiken luojana ja ylläpitäjänä. Ismo Malisen lauseet: ”kuolema on tullut maailmaan synnin kautta – – – kuolema on vihollisuus” eivät minun ajatuksissani viittaa elämän luonnolliseen päättynmiseen vaan siihen, että ihminen saattaa elämän edistämisen sijaan valita kuoleman tuottamisen. Laajennan tämän tarkoittamaan myös elämänlaadun kohentamista ja sen tarkoituksellista pilaamista. Vihollisuus, toisen ihmisen elämän muuttaminen kärsimykseksi tai sen katkaiseminen, on syntiä. Kuoplema ei ole synnistä määrätty rangaistus vaan sen seuraus.
Jos Jumala on tuotekehittänyt sekä elämän että kuoleman, niin eikö ole aika makuasia kumpaa näistä painotetaan?
Uskova haluaa nähdä Jumalan elämän antajana, kun taas tällainen uskonnottoman retale ei tyydy siihen vaan muistuttaa myös siitä, että Jumala vastaa kuolemaan liittyvistä kysymyksistä ja koko kuolemisen ilmiöstä.
”Jos Jumala heittäytyisi näkyville”
-Olen ajatellut, että luodessaan maailman, Jumala teki itsestään näkyvän. Tavallaan.
Jumala ”keksi” aikaan ja paikkaan sidotun, fyysisen olemassaolon. Mutta perimmiltään ja olemuksellisesti Jumala ei ole ”näkymätön”, vaan aistein havaitsemattomissa, juuri siksi että hän oli ennen näkyvää todellisuutta.
Tuo ”tavallaan” sinetöi koko aiheen ongelmallisuuden. Joko Jumalan voi todentaa ilman abstraktia uskoa ja argumentillisia sirkustemppuja, tai sitten ei voi. Ei kai se uskon asia olisi jos Jumalan voisi todentaa jotenkin muuten.
Minäkin tunnustaisin ilomielin Jumalan olemassaolon, jos tämä uskaltautuisi kurkistamaan uskon piilostaan tänne todellisuuden puolelle. Kaikkihan on Jumalalle mahdollista, joten tämä ei olisi Hänelle mikään ongelma. Jostain syystä Jumalalle on kuitenkin tärkeää pysyä uskon takana piilossa ja varmistaa siten, että osa ihmisistä ei koskaan edes voi tulla tuntemaan Häntä.
”Minäkin tunnustaisin ilomielin Jumalan olemassaolon, jos tämä uskaltautuisi kurkistamaan uskon piilostaan tänne todellisuuden puolelle.”
-Okeeii… Siis miten?
Näinhän Jumala kristinopin mukaan on tehnyt. Ilmestynyt ja ilmoittanut itsensä ihmiskunnalle. Mitä tapaa siis tarkkaan ottaen odottaisit, tai suosittelisit?
”Kaikkihan on Jumalalle mahdollista, joten tämä ei olisi Hänelle mikään ongelma.”
-Siis mikä?
Miten Jumala voi tulla näkyväksi, muuten kuin tulemalla ihmiseksi? Kuten hän tuli Jeesuksessa.
”Jos Jumala on tuotekehittänyt sekä elämän että kuoleman, niin eikö ole aika makuasia kumpaa näistä painotetaan?” Ei ole.
Aamen! Kyllä elämää kannattaa elää lähellä Jeesusta ja sitten, kun aika tulee Hän noutaa omansa. yhdessä tai yksitellen.
Tässä on samaa kaikua kuin siinä, että Jumalan väkivaltaisuus ja (myös viattomien) tappaminen halutaan peitellä Jumalan hyvien ominaisuuksian alle. Jumalan ominaisuuksien ja tekemisten tarkastelu on tällöin puolueellista.
”Jumalan väkivaltaisuus ja (myös viattomien) tappaminen halutaan peitellä Jumalan hyvien ominaisuuksian alle.”
-Ei sitä peitellä, vaan sellaista ei ole koskaan tapahtunut. Jumala toki päättää ihmisen elämän pituudesta, mutta kuolema onnettomuudessa, tai sairauteen, on vain sitä että ihmisen elämän mitta on tullut täyteen. ”Kuolema on varjeluksen ylin aste”, kuten Olli Valtonen aikoinaan kirjoitti.
Viattoman veren vuodattamisen Jumala tuomitsee ankarasti, ja ilmaisee useaan kertaan Raamatussa että ei sitä hyväksy.
Montakohan kertaa Sarille pitää muistuttaa vedenpaisumuksesta, jossa Jumala tappoi mahdollisesti miljoonia viattomia ihmisiä?
Jobin tapauksessa Jumala antoi Saatanalle vapaan valtakirjan tappaa tämän perheen, jolloin Jumala oli aiheuttamassa viattomien veren vuodattamista.
Amalekilaisten kohdalla Jumala käski tappaa kaikki: miehet, lapset ja imeväiset. Yhtään viattomien verta ei vuodatettu?
Sekoittamalla ihmisten kielet Babelin tornin juurella Jumala aiheutti kansojen kesken sekasortoa ja sotia, joissa kuoli viattomia.
Jumala osoittaa myös useammassa kohdassa, kuinka isien pahat teot rankaistaan aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka. Viattomat kärsivät, taas.
Esimerkkejä lienee niin paljon kuin haluaa etsiä. Viattomien kärsimys ja näiden veren tarkoituksellinen vuodattaminen ei ole ollut Jumalalle koskaan mikään ongelma. Ainakaan jos luemme Raamattua.
”Jumalan ominaisuuksien ja tekemisten tarkastelu on tällöin puolueellista.” Mitä puolueita mahdat tarkoittaa?
Jumalan ’ominaisuudet ja tekemiset’ ovat aina ihmisten kuvauksia sellaisesta, jota ei oikeastaan voi kuvailla. Näitä kuvauksia voi toki tarkastella joko puolueellisesti tai asiallisesti, jopa kriittisesti. Joskus ’puolueellinen’ kanta Jumalaan kehittyy kovin kapeaksi ja kiihkeäksi. Äärimmillään se muuttuu fanaattiseksi eikä henkinen tai ruumiillinen väkivalta ole silloin kaukana. Onko vika silloin Jumalassa vai Hänet liian suppeasti näkevissä ihmisissä?
”Montakohan kertaa Sarille pitää muistuttaa vedenpaisumuksesta, jossa Jumala tappoi mahdollisesti miljoonia viattomia ihmisiä?”
-Muistuttaa kertomuksesta, johon et itse usko?
Etkö ole huomannut, mitä olen itse siitä sanonut… 🙂
”Esimerkkejä lienee niin paljon kuin haluaa etsiä. Viattomien kärsimys ja näiden veren tarkoituksellinen vuodattaminen ei ole ollut Jumalalle koskaan mikään ongelma. Ainakaan jos luemme Raamattua.”
-E
Mutta entä jos Jumala onkin sellainen kuin sanoo olevansa, profeettojen kirjoissa, joita edellä lainasin useita kohtia.
“Kääntykää vihdoin oikealle tielle ja tehkää hyvää, kohdelkaa aina oikeudenmukaisesti toisianne. Älkää sortako vierasheimoisia, älkää orpoja älkääkä leskiä. Älkää surmatko syyttömiä tässä maassa.” (Jer.7:5-6)
“He ovat polttaneet täällä uhreja jumalille, jotka ovat vieraita heille itselleen, heidän isilleen ja Juudan kuninkaille. He ovat täyttäneet tämän paikan viattomien ihmisten verellä.” (Jer.19:4)
”Montakohan kertaa Sarille pitää muistuttaa vedenpaisumuksesta”
-Ja ihan ystävällisenä vihjeenä: minulle on aivan turha muistuttaa vedenpaisumuskertomuksesta. Eikö se jo selvinnyt miksi 🙂 Olen sen kyllä lukenut, ja tunnen erittäin hyvin.
Niinpä niin. Lopulta päädymme aina siihen onko Jumala luonut ihmisen ja jos on, niin saako Jumala tehdä omalla luomistyöllään mitä tahtoo. Jos Jumala on, niin emme voi kuin tyytyä ilmoitukseensa. Vedenpaisumusta käytetään usein Jumalan mielivallan kuvaamiseen, mutta täytyy myös muistaa, että Jumala katui tehneensä ihmisen, koska maa oli tullut täyteen väkivaltaa. Nooa perhekuntineen säilyi, vain Armosta, ei siis sen tähden olis ollut jotenkin parempi ihminen. Sanotaan että Nooa oli Jumalaa pelkäävä ja hurskas, mutt ei synnitön.
Jos Jumalaa ei ole, niin olemme omassa varassamme ja sattuma niittää satoaan.
Jos Jumalaa ei ole, niin meillä on paha ongelma, sillä maailma on pahan vallassa.
mitenköhn meille sitten käy kun poistetaan vielä se, mikä nyt pidättää?
Ismo Malinen: ”Niinpä niin. Lopulta päädymme aina siihen onko Jumala luonut ihmisen ja jos on, niin saako Jumala tehdä omalla luomistyöllään mitä tahtoo.”
Moraaliton Jumala tekee mitä tahtoo, moraalinen ei.
ISmo Malinen: ”Vedenpaisumusta käytetään usein Jumalan mielivallan kuvaamiseen, mutta täytyy myös muistaa, että Jumala katui tehneensä ihmisen, koska maa oli tullut täyteen väkivaltaa.”
Tappamalla kaikki ihmiset sikiöistä ja sylivauvoista vaareihin, ei tehdä oikeutta vaan ainoastaan mielivaltaa. Se, että säästetään yksi perhe, ei ole oikeutta, eikä sellaista tilannetta ole olemassakaan että koko maailmassa on vain yksi niin sanotusti kunnollinen perhe.
Ismo Malinen: ”Jos Jumalaa ei ole, niin olemme omassa varassamme ja sattuma niittää satoaan. Jos Jumalaa ei ole, niin meillä on paha ongelma, sillä maailma on pahan vallassa. mitenköhn meille sitten käy kun poistetaan vielä se, mikä nyt pidättää?”
Mikä pidättää tällä hetkellä, ja tekemästä mitä?
Syrjänen, miten selität sodat, terroriteot, raiskaukset, pedofilian, tapot? Miksi lait on säädetty? Kuka on keksinyt, että elämää pitää varjella? Kuka on keksinyt, että parisuhdetta, henkeä, omaisuutta tai mainetta pitää suojella. Mikä on sinun vastauksesi?
”Moraaliton Jumala tekee mitä tahtoo, moraalinen ei.” Ei se näin ole. Moraalinen tahtoo sitä, mikä on totta, hyvää ja kaunista ja tekee sitä mitä tahtoo. Kaikkivaltius ja mielivalta eivät ole sama asia.
Antero, miksi näet vain ne asiat, joista päättelet Jumalan olevan väkivaltainen?
Toisenlaisia kuvauksia Jumalasta löytyy Raamatusta enemmän.
Jumala on myös sanonut: Älä tapa. Hänkö itse sitten tappaisi?
Hän on myös sanonut: Rakasta lähimmäistäsi. Hänkö itse ei rakastaisi?
Minulle tarina Jumalasta on kokonaisuus joss teot ratkaisevat. Punnitsen Jumalaa ihan samalla puntarilla kuin meitä ihmisiä. Jos joku ihminen tappaa miljoonia viattomia ihmisiä, en anna kovinkaan paljon arvoa sille, jos tämä sama ihminen on muissa yhteyksissä olevinaan rakkaudellinen tai kieltää muita tappamasta. Tällainen ihminen on tekopyhä.
Jumala tosiaan antoi kansalleen käskyn ”älä tapa”. Ilmeisesti tämä koski vain toisia saman kansan jäseniä, sillä muita kansoja sai tappaa urakalla ja vielä Jumalan avustuksella.
”Minulle tarina Jumalasta on kokonaisuus joss teot ratkaisevat. Punnitsen Jumalaa ihan samalla puntarilla kuin meitä ihmisiä.”
-Etkö ajattele, että ne, jotka kirjoittivat Raamatun (Vanhan testamentin) tekivät myös niin? Minkä VT:n kirjan jumalakuvaa nyt tarkoitat?
Mitä Jumala teki Joonan kirjan lopussa? Sen sinulle kokonaisuudessaan lainasin tuolla edellä. Menikö ohi?
”Minulle tarina Jumalasta on kokonaisuus jossa teot ratkaisevat. Punnitsen Jumalaa ihan samalla puntarilla kuin meitä ihmisiä.” Olet kenties oppinut tämän tavan ’punnita Jumalaa’ juuri Jehovan todistajien parissa. Heille on käsittääkseni ominaista rakentaa jumalan ilmoituksesta ehjää kokonaisuutta. Heille lienee ominaista myös pitää tekoja ratkaisevina punnitessaan itseään ja muita. Tämä ei suinkaan ole ainoa tapa lukea ja ymmärtää Raamattua. Onko se edes oikea tapa, Raamattuhan on kokoelma hyvin eri tavoin syntyneitä kirjoituksia pitkältä ajalta. Se on pikemminkin kirjasto kuin kirja.
Anteeksi! Kirjoitin Jumalan huolimattomuuttani kerran pienellä. Miksi näitä ei voi itse korjata?
Joskus luin jehovan todistajasta, joka heräsi öisin painajaisiin ja pyysi ettei Jumala tappaisi kaikkia ihmisiä. Myöhemmin ymmärsi, että Jumala on rakkaus.
Useimmat entiset jehovalaiset ehkä eivät koskaan löydä rakastavaa Jumalaa, eivätkä edes etsi uutta seurakuntaa…
Useimmilla ei ehkä vain ole mitään sisäistä tarvetta uskoa yliluonnolliseen kuten Jumalaan?
Ehkäpä ei. Mutta niillä, jotka jehovista erottuaan eivät (enää) usko Jumalaan, tuntuu olevan kova tarve uskoa, että Jumala (jonka olemassaoloon ei usko) on paha, julma ja moraaliton 🙂
Kari Paukkunen: ”Syrjänen, miten selität sodat, terroriteot, raiskaukset, pedofilian, tapot?”
Mitä sen kummempaa selittämistä niissä edes on? Sodat liittyvät kansojen ja valtioiden intresseihin, kuten myös ihmisen luontaisiin taipumuksiin, kuten asioiden haalimiseen ja valtaan, sekä tietysti puolustautumiseen. Kolmansina simpansseina meillä on myös taipumus väkivaltaiseen käyttäytymiseen, eikä meillä kaikilla valitettavasti ole riittävää empatiakykyä ja kykyä asettua toisen asemaan. Enemmistöllä onneksi on. Siksi me elämme maailmanhistorian rauhallisinta ja väkivallattominta aikaa.
Pedofilia taas on sairaus.
Kari Paukkunen: ”Miksi lait on säädetty?”
Jotta elämä olisi kaikille helpompaa ja säädellympää. Lakeihin ei tarvita Jumalaa vaan ihmisen halua järjestykseen, ja sitähän meiltä löytyy. Se taas että me haluamme järjestystä ei sekään kerro mistään jumalallisesta vaan siitä, että järjestäytyneissä yhteiskunnissa kaikkien on helpompi olla ja elää. Järjestys tulee luontaisesti.
Kari Paukkunen: ”Kuka on keksinyt, että elämää pitää varjella? Kuka on keksinyt, että parisuhdetta, henkeä, omaisuutta tai mainetta pitää suojella. Mikä on sinun vastauksesi?”
Me yhdessä olemme keksineet kaikki nämä. Koska se, että elämää pitää varjella, on meille kaikille eduksi ja se lisää onnellisuutta ja mielenrauhaa. Miksi kukaan haluaisi elää yhteiskunnassa, jossa pitää pelätä jatkuvasti oman ja muiden hengen puolesta? Ei rauhallisuuden tavoittelemiseen mitään jumalia tarvita. Se on ihan luontainen tarve.
Luontainen tarve? Tiedätkö? Huomaamattasi todistat jostakin, joka on antanut Luontaisen tarpeen!
Enpä taida todistaa. 🙂
Luontaisten tarpeiden liittäminen johonkin luojajumalaan tulee ihan omasta toimestasi. Tämä taas perustuu uskonnolliseen tunteeseesi, oletukseen luojajumalasta ja tämän oletetuista ominaisuuksista ja motiiveista ihmistä luodessaan.
Kaikki ihmiset toiminnat ovat kuitenkin selitettävissä ilman jumalia. Evoluutio ja biologia, muiden luonnon- ja käyttäytymistieteiden ohella, selittävät kaiken ihmisen käyttäytymisestä.
”Kaikki ihmiset toiminnat ovat kuitenkin selitettävissä ilman jumalia.”
-Selittää ehkä voidaan. Myös teot, joita pidämme pahoina ja ”väärinä”.
Mutta ”selitys” ihmisen toiminnalle ei riitä. Jotenkin kaipaamme myös perusteita sille MIKSI jokin on oikein, ja jokin väärin.
Eiköpä se kuitenkin ole niin, että esimerkiksi käyttäytymistiede tutkii käyttäytymistä, mutta antaako se vastauksen mistä se alkutieto on tullut käyttäytymiseen. Me tiedämme, että kastematokin pyrkii maan sisään, kun sitä houkutellaan ongelle lähtemään, mutta harva kastemato on palannut kotiinsa ja kertonut mitä siitä seuraa, kun käsi tarttuu häntään.
Kyllä, käyttäytymistieteet antavat vastauksen myös siihen. Tämän voi havaita myös eläinkunnasta. Eivät nekään riehu jos niillä ei ole mitään syytä riehua. Nekin arvostavat rauhaa ja sitä, että kukaan ei syö niitä tai jälkeläisiään. Ei ihmisen käyttäytymisessä lakien laatijana, järjestyksen ylläpitäjänä tai rauhaa arvostavana ole kyse mistään sen kummemmasta.
”Nekin arvostavat rauhaa ja sitä, että kukaan ei syö niitä tai jälkeläisiään.”
-Eläimet ”arvostavat rauhaa”?
Eläin pyrkii selviytymään. Toisinaan juurikin syömällä omia, tai muiden lajien jälkeläisiä.
Sanohan, jos eläimet ”arvostavat rauhaa”, miksi eläinten kesken ei vallitse rauha?
Luen paljon tiedelehtiä ja tieteellisiä julkaisuja.
Eräässä niistä selitettiin tieteellisesti kiusaamisilmiö. Ja todettiin, että ”tieteellinen selitys ei tee siitä hyväksyttävää”. Mutta ei osattu selittää miksi.
Vastausta tähän ihminen etsii uskonnosta, filosofiasta, runollisesta ilmaisusta. Tiede ei sitä anna.
Tiedettä ja Jumalaa ei voi oikein vastakkain laittaa, koska tiede ei voi käytännössä eikä edes periaatteessakaan tutkia Jumalaa eikä Hän yritäkään tehdä itsestään tiedettä.
Tiede tutkii Hänen töitään sekä myös Raamattua ja erilaisia ilmiöitä.