”Maailmassa teillä on ahdistus” – muutamia ajatuksia ihmiskunnan loppulaukasta

Kaasua, pommeja, ohjuksia. Meillä ihmisillä on paitsi kyky myös halu tappaa toisiamme mitä moninaisimmilla tavoilla ja mitä kummallisimmista syistä. Ovatko maailmankirjat olleet vielä koskaan näin sekaisin sitten toisen maailmansodan? Eikö tuon onnettoman kärsimysnäytelmän pitänyt olla ihmiskunnan historiassa se kaikkein pahin asia, jota ei milloinkaan enää päästettäisi toistumaan?

Aseet hankitaan aina muka itsepuolustukseksi. Ne ovat kalliita eikä niitä hankita varastossa makuutettaviksi vaan käyttöä varten. Armeijoitten pitäisi taas päästä tosi toimiin…

Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto. Tällainen oli Jumalan visio luomastaan maailmasta. Meidän maan asukkaitten suunnitelmissa näyttäisi kuitenkin olevan ihmiskunnan joukkoitsemurha.

Pelkäätkö sinä, lukijani, sitä, mitä tässä maailmassa vielä / seuraavaksi voi tapahtua? Toki sinä saat pelätä niin paljon kuin sielusi sietää, mutta jos sinulla on Jumala, niin sinun ei tarvitse. Nimittäin Uuden testamentin mukaan kaikki näyttäisi menevän ”käsikirjoituksen” mukaan. Ei Jumala tästä maailmasta loppua tee, kyllä me ihmiset teemme sen ihan itse!

Arkkipiispanakin toiminut Martti Simojoki julkaisi v. 1950 kirjan nimeltä Kristinopin opetus. Kakkospainos v. 1966 sai nimen Kristinopin pääkappaleet. Kyse oli siis Kristinopin selitysteoksesta. Kirja on kulunut vuosikymmenten aikana puhki Ruttopuiston rovastin känsäisissä kourissa.

Kappaleessa 108. Kristuksen tuleminen Simojoki kertoo siitä kehityksestä, mikä maailmassa edeltää Kristuksen paluuta. En laita tähän kirjassa mainittuja lukuisia Raamatunkohtia, mutta jos joku niitä kaipaa, niin voin niitä tarvittaessa lisätä.

  • Luopumus kasvaa. Odotusaika vaikuttaa kristittyihin nukuttavasti. Erityisesti maailmanrakkaus valtaa sijaa kristittyjen parissa. Esiintyy vääriä profeettoja, jotka julistavat muuta kuin Kristuksen evankeliumia. Uskonnollinen elämä kulkee harhaan. Jos maallistuminen saa suuren vaikutusvallan kirkkojen elämässä, se vaikuttaa vielä enemmän ihmisten muussa yhteiselämässä.
  • Laittomuuden henki. Luopumuksen kasvaessa ihmiset lakkaavat kunnioittamasta Jumalan asettamia elämän lakeja (luomisjärjestykset). Perhesiteet höltyvät ja epäjärjestys sekä laittomuus pääsevät valtaan yhteiskunnassa. Syntyy ”kaikkien sota kaikkia vastaan”.
  • Kristittyjen vainot. Jumalaa vastustava liike, joka maailmassa on vaikuttanut aina syntiinlankeamisesta alkaen, saa yhä räikeämpiä muotoja. Kristittyjä tullaan pitämään valtiollisesti epäluotettavina henkilöinä. Valtio tahtoo saada määräysvallan kirkoissa. Tästä johtuu vaikeita taisteluja ja suuria kärsimyksiä Kristuksen tunnustajille.
  • Antikristus. Jumalaa vastustava henki saa aikojen lopulla edustajakseen henkilön, joka asettuu Kristuksen asemaan (anti-Kristus = vasta-Kristus). Poliittinen valta koko maailmassa on hänen käsissänsä. Valheella ja väkivallalla hän pitää valtaansa voimassa. Perkele on antanut hänelle oman valtansa. Antikristus panee toimeen oman uskonnonharjoituksensa ja sortaa kaikkia, jotka eivät siihen yhdy.  Langenneen ihmissuvun ylpeys saa Antikristuksessa korkeimman edustajansa. Hän julistaa itsensä Jumalaksi.
  • Suuret onnettomuudet. Jumalaa vastustavat vallat johtavat lopulta suuriin onnettomuuksiin (sota, nälkä, maanjäristykset, vrt. atomipommin tuhot). Tällöin tulee näkyviin, että synti tuhoaa elämää.

Eli Uuden testamentin mukaan pelin henki on tämä. Mitä kristitty siis tekee, kun näkee kaiken tämän tapahtuvan, Martti Simojoki? ”Kristitty elää maailman yössä, mutta hän tietää, että päivä on lähellä. Hän tahtoo elää valkeuden lapsena. Ajan ahdinkojen keskellä hän rohkaisee itsensä ja nostaa päänsä, sillä hänen Herransa tulee pian”.

Kristityllä on toivo. Hän tietää, että Herran kansan parhaat päivät ovat edessäpäin. Viimeistä sanaa meistä ei lausu kuolema vaan Vapahtajamme Jeesus Kristus.

Jos nuo viisi kohtaa tuntuivat jonkun mielestä ahdistusta entisestäänkin lisääviltä, niin sori siitä, se ei ollut tarkoitukseni. Halusin vain tuoda esiin asiat, joita et koskaan saa esimerkiksi sanomalehdistä lukea. Kupletin juoni on joka tapauksessa selvä: Elämä Kristuksen kanssa tai häntä ilman johtaa eri lopputulokseen. Kristus on kohdattava tässä elämässä, sillä seuraavassa se ei enää onnistu.

Kristinopin ensimmäisen kappaleen mukaan elämämme kallein asia on oppia tuntemaan Jumala ja Vapahtajamme Jeesus Kristus.  Jos me elämämme aikana pääsemme Jumalan lapsiksi, me kerran saamme periä kirkkauden Kristuksen kanssa.

 

Toivoisin keskustelua noista yllä mainituista viidestä kohdasta. Miltä ne lukijoista tuntuvat?

 

61 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Väärinymmärryksestä, siinä mielessä, että jos jätetään elämä elämättä ja aletaan vain odottamaan loppua. Kaikki uskovat ovat odottaneet sen tapahtuvan elin aikanaan. Uskon sen kuuluvan ihan asiaan. Odotus antaa uskon elämään aivan kivan säväyksen. Jos tietäisimme ajankohdan niin se säväys katoaisi heti. Tietämättömyys motivoi ja innostaa palveluun, jota sävyttää odotus.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka: Lisäsin yhteen kommenttiini pitkän lainauksen Pietarilta. Mainiota tekstiä!

      Luulen, että käytännössä kristityn valvominen voisi olla sitä, että hän valmistautuu kohtaamaan kuolemansa ennen kuin kuolema kohtaa hänet. Eli matkavalmistelut on syytä tehdä hyvissä ajoin. Vertauskuvallisesti matkalaukut tulee pakata joka ilta, toisin sanoen on elettävä niin, että on selvittänyt asiansa ihmisten ja Jumalan kanssa. Sitten on ihan sama, tuleeko meidät hakemaan seitsemän enkelin tiimi vai itse Kristus. Kotiin mennään kumminkin!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pekka Pesonen :”Kaikki uskovat ovat odottaneet sen tapahtuvan elin aikanaan. Uskon sen kuuluvan ihan asiaan. Odotus antaa uskon elämään aivan kivan säväyksen.”

    Ehkä kaikki muut, mutta ei ainakaan me ”kerettiläiset”. Luther vastusti ilmestyskirjan hyväksymistä Raamattuun, koska piti sitä vaikeasti ymmärrettävänä ja epäili, että sitä voidaan käyttää väärin. Lisäksi se on ainoa Raamatun kirjoista, jota ei koskaan lueta ortodoksikirkon palveluksissa. ”Kerettiläisenä” ajattelen, että Ilmestyskirja määrittää ihmiskunnan tulevaisuudessa olevan teleologisen lopullisen päämäärään, ”vision”, jonka suuntaan ihmiskunnan on kehityksessään Kristuksen ohjauksen mukaisesti mentävä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kyllä tuo puhuttelee ainakin minua. Kaikki näet tapahtuu kiihtyvällä tahdilla…

    ”Sillä sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti.”Room.9:28

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    ”Eihän Jeesus itsekään tiennyt comebackinsa ajankohtaa.”

    Eikö Jeesus siis ollutkaan Kaikkivaltias,kaikkitietävä ja kaikkinäkevä Jumala? On huomattava, että Ut:ssa todetaan ettei sitä h e t k e ä ja p ä i v ä ä tiedä kuin Isä yksin,(vuodesat ei puhuta!) mutta kun hetki tarkoittu tuntia, niin tässä ilmaistaa ettei nimeomaista päivää tiedetä tunnilleen,mutta koko Ut:n asianomainen konteksti korostaa lopun tulevan vielä sen sukupolven eläessä jopa niin pian etteivät apostolit ehtisi loppuunkäydä Israelin kaupunkeja… Pietarin aloittama tähän päiväänkestänyt selitysketju vain osoittaa miten selviö lähiodotus oli ollut. Pettymyksen nostaman kyselemisen leimaaminen ’pilkkaamiseksi’ on tietysti Pietarin retoriikkaa, jota hän tarvitsi. Mutta Pietarikin yhä odotti Jeesuksen tulevan itsensä ja sen hetken pyhien eläessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Seppo: ”Mutta Pietarikin yhä odotti Jeesuksen tulevan itsensä ja sen hetken pyhien eläessä.”

      Joh.21:18 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.” 21:19 Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän lausui hänelle: ”Seuraa minua.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Olen samaa mieltä kuin Seppo Heinola: ”Kaikella kunnialla muta tässä kreikan takhy, joka merkisee erittäin lyhyttä aikaa, viittaa selekeästi tulemisen ajankohtaan, näin siksi, että kaikki muutkin Ut.n paikat, jossa takaisintuloon viitatataan tukevat ns. lähiodotuksen oikeutusta.”

    Jostain syystä uskovat ovat keksineet pian-sanalle muita määrityksiä kuin se tosiasiallisesti sisältää. Halusin minäkin uskoa, kuten Kiuru esitti, mutta ei ole järkevää antautua itsepetokseen voidakseen pitää oppinsa kassassa. Antaa sen kaatua, minkä on kaaduttava, sillä muuten ei pääse eteenpäin. Tai voi viisaampi päästä, minä en.

    Apostolit odottivat Jeesuksen palaavan elinaikanaan. Olen sitä mieltä, että Jumala järjesti tarkoituksella poikkeuksen tästä kaavasta, joka tulevina vuosina ohjasi kristillistä teologiaa harhapoluille.

    Pietari tiesi kuolevansa ennen Herran paluuta. Hänen kirjoituksensa ovat avain ymmärtää pelastusoppia siten kuin apostolit sen ymmärsivät. Nykykristillinen pelastusoppi sisältää niin paljon harhoja, että niitä on mahdotonta lyhyesti keriä auki.

    Voitte aloittaa sanatarkimmasta Ut:n suomennoksesta eikä se maksa mitään. Siinä on huolellisesti eritelty, missä kohtaa alkutekstit käyttävät sielu tai henki -sanoja. Ellei tämä erottelu ole selvä, niin jonkinlaiseen tulokseen pääseminen on hankalaa.

    http://www.parakustannus.fi/421679457

    .

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Niin, edellienkin jae sanoo asioiden tapahtuvan pian:

      22:6 Ja hän sanoi minulle: ”Nämä sanat ovat luotettavat ja todet, ja pyhien profeettojen Jumala lähetti sanansaattajansa näyttämään palvelijoilleen, mitä pitää p i a n tapahtua.

      22:7 Ja katso, tulen pian. Autuas, joka säilyttää tämän kirjan profetian …

      Eli on selvää, että pian tarkoitta aikamäärettä eikä tapahtumien pikakelausta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Puhutteleva artikkeli Ruttopuiston Rovastilta, kiitos siitä.

    On hyvin totta, että alkuseurakunnassa odotettiin Jeesuksen paluuta todella pian, ja siis paljon ennen kuin Ilmestyskirjaan kirjoitettiin noita ”pian”-sanoja.

    Opetuslapset kysyivät esimerkiksi taivaaseen nousevalta Jeesukselta ”Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?”(Apt1:6) Vastauksesta voidaan nähdä, että ajan laskemisen ei pitänyt olla kysyjille olennaista: ”Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut…te olette minun todistajani… maan ääriin saakka”(Apt1:8;Mat24:14). Ei voinut olla ihan käden käänteessä tapahtuva projekti, vaikka maailmankartta ei tuolloin ollutkaan nykyisessä tietoisuudessa!

    Jeesus itse tiesi, ettei se ”tämän maailman loppu”(Mat24:3) ihan ovella ollut, vaikkei hän päivämäärää tuossa vaiheessa osannut kertoa. Tarkan kalenteriajan tiesi vain Isä, kuten tuolla aiemmin bloggaaja Raamatun kertoman kanssa sopusoinnussa viittasikin(Mat24:36)

    Jeesuksen opetus osoittaa, että kyllä hänen ”parousiansa” oli ajallisesti vielä kaukana tulevaisuudessa. Matteuksen 25. luvussa Jeesus kertoi pitkälle matkalle lähtevästä isännästä, joka jakoi talentteja palvelijoilleen. Sitten Jeesus mitä ilmeisimmin itseensä viitaten sanoi, että ”Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi”(Mat25:19). Loppu olisi siis joskus ”pitkän ajan kuluttua”.

    Toinen hyvä esimerkki on Matteuksen 13 luvun maatalousaiheinen kuvaus. Jeesus kertoo, että hänen tekemänsä kylvön jälkeen jotkut ovat innokkaita pian oralle nousun jälkeen erottelemaan ”rikkaviljan” ja ”vehnän”. Jeesus toppuuttelee ja kertoo pitkäaikaisesta prosessista: ”Antakaa niiden kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti”(Mat13:30). Muutamaa jaetta myöhemmin paljastuu, että Jeesuksen todelliset seuraajat eroteltaisiin vasta ajanjaksona, jota Raamatun kreikkalaisessa tekstissä kutsutaan nimellä ”synteleia”(Mat13:39). Juuri tuosta kyseisestä ajanjaksosta Matteuksen 24, Markuksen 13 ja Luukkaan 21 esittää monia selliasia tapahtumia, jotka eivät voineet mitenkään toteutua ensimmäisillä vuosisadoilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    ”Jeesus itse tiesi, ettei se ”tämän maailman loppu”(Mat24:3) ihan ovella ollut.”

    Oikeampi käännös on ”maailmanajan täyttymys”. Kirkkoraamattu käyttää monissa kohdin loppu -sanaa, vaikka pitäisi olla ajan täyttymys, täydellistyminen, mikä viittaa sadonkorjuuseen, kypsään viljaan. Jumala on jakanut historian aikakausiin. Tässäkin yhteydessä väärennetään Ut:n tekstejä. Pääsääntöisesti iankaikkisesta iankaikkiseen pitäisi kääntää aikakaudesta aikakauteen. Katolinen kirkko tietoisesti hämärsi kreikan aion -sanan merkitystä.

    Ei mitään maailmanloppua ole Ut:n mukaan tulossa. Lopulla pelotteleminen on kirkkojen ja varsinkin Jehovan todistajien retoriikkaa, jolla alistetaan vallan alle, työn orjiksi. Tätäkin pelon kylvöä on tehty Jumalan nimessä ja täysin edesvastuuttomasti.

    Vihaksi pistää heikkojen ja sorrettujen puolesta, varsinkin lasten ja varsinkin Jehovan todistajien lasten, mutta ei kirkkokaan ole synnitön. Parannuksen teosta en ole löytänyt merkkiäkään. Epätosi on ilmeisesti tuottoisaa sielujen hallinnan näkökulmasta.

    .

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      ”Vihaksi pistää”.

      Lienee aika vaikea keskustella aiheesta asiallisesti tuossa tunnetilassa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Rauli Toivonen: ”Lienee aika vaikea keskustella aiheesta asiallisesti tuossa tunnetilassa?”

      ”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö”, kirjoitti apostoli, noin siis ulkomuistista 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Hyvähän se on tuo synnin vältteleminenkin.

      Vihastus vaan niin helposti vaurioittaa meidän harkintakykyämme, siksi Raamattu varoittaakin meitä kaikkia: ”Malta mielesi, hillitse vihasi! Älä kiivastu — se johtaa vain pahaan!”(Ps37:8)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Juuri ruttopuiston rovastin ilmaisemalla tavalla uskovat ovat aina odottaneet. Matkalaukut valmiina. Hieno kuva siitä todellisuudesta missä uskova elää ja isät ennen meitä. Mitään pettymystä siihen ei sisälly.

    Uskosta osattomat kuvittelevat palkan maksun alkavan vasta kuoleman, tai paluun toteutumisen jälkeen. Niinpä heille paluun viipyminen merkitsee aivan eri asiaa kuin meille.

    Tuula mainitsi Ilmestyskirjan. Siinä on hienoja kuvia myös uskon todellisuudesta. Mainitaan eräästä laulusta, jota kaikki eivät voi koskaan oppia. Tämä paluun odotus on yksi tuon laulun säkeistöistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      RR: ”Sitten on ihan sama, tuleeko meidät hakemaan seitsemän enkelin tiimi vai itse Kristus. Kotiin mennään kumminkin!”

      Pekka: ”Uskosta osattomat kuvittelevat palkan maksun alkavan vasta kuoleman, tai paluun toteutumisen jälkeen.”

      Eiköhän se kumminkin ihan oikeasti ole niin kuin (kansainvälisestikin) tunnetuin raamatunseliitäjämme Heikki Räisänen jo eläessään sanoi, kun häneltä Suomen Kuvalehden haastattelussa 28.9.2012 kysyttiin, mitä hän arvelee tapahtuvan oman kuolemansa jälkeen.

      Räisänen vastasi tuohon kysymykseen: ”Eiköhän se ole siinä. Elämä ja tietoisuus päättyy. Näin arvelen, kysyttäessä – en siis ’opeta’. Elämäni jatkuu jälkeläisissä ja jonkin aikaa joidenkin muistoissa. Läheisen kuolema ja siitä seuraava suru on tietysti rankka paikka, mutta oma kuolema ei tunnu pelottavalta. Ehkä vähän haikealta.”

      Tästä asiasta en voisi olla enempää samaa mieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Räisäsen lempinimi teologian opiskelijoitten keskuudessa oli aikanaan Belsebub. Minä aloitin opiskelut v. 1974, Räisänen aloitti eksegetiikan proffana vuotta myöhemmin.

      En ollut koskaan Räisäsen oppilas enkä millään muotoa tekemisissä miehen liikanimen keksimisen kanssa, mutta kun hänet valittiin v. 2013 Vuoden Ressuksi, niin olin kuuntelemassa hänen esitelmäänsä. Rehtorin mielestä koulupastoria voisi kiinnostaa, nääs nimittäin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      RR: ”Räisäsen lempinimi teologian opiskelijoitten keskuudessa oli aikanaan Belsebub.”

      Aikamoisia veijareita nuo teologian opiskelijat.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Belsebub = Bal zebub eli ’kärpästen herra.’ Oli kaannanilaisten mitätön jumaluus,josta kristittyje tässäkin yliampuva mielikuvitus teki yhden saatana-nimen muiden väärinkäsitystenä joukkoon. (Bahometti, lucifeerus mm.)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Hannu K: Ainakin ne johdonmukaisuudesta pitävien silmissä näyttävät väkisinväännetyiltä,sillä samanlaista tulkintahikeä ei juurikaan vuodatu niissä kohdin, jotka asiallisesti ongelmallisina mutta muuten teologisesti sisäsiisteinä tyydyttävät dogmaatikon esiymmärrystä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Joo, kyllä teologeilla täytyy jonkinlainen esiymmärryskin olla. Vielä tuohon PIAN-asiaan. Olenpa kuullut sellaisenkin selityksen, että Jeesus yksinkertaisesti erehtyi. Tätä pajunköyttä en kyllä niele!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Vielä tuohon PIAN-asiaan. Olenpa kuullut sellaisenkin selityksen, että Jeesus yksinkertaisesti erehtyi. Tätä pajunköyttä en kyllä niele!”

      Tuo erehtyminen on tietysti aivan relevantti ja looginen mahdollisisuus. Olihan Jeesus täysi ihminen ja ihminen on erehtyväinen, jos taas vetoat Hänen 1/3 jumaluuteensa, ei hänellä Jumalana olisi ollut syytä sanoa että vain Isä tietää ajat ja hetket.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121