Kyselin : ” miksiköhän kritiikkiä tulee valtaosassa komentteja. Kirjoitaa sitten mistä asiasta tahansa ja mitä tahansa”. Vastaus : ”ne jotka siellä enemmän roikkuvat, pohdiskelevat tekstejä enemmän ja asennoituvat siksi negatiivisesti kaikkeen mitä lukevat.”
Ne taas joilla on muutakin elämää, kuin netti, käyvät lukemassa vain satunnaisesti ja heille syntyy paljon postiviisempia mielikuvia.
Negatiivisen asenteen huomaan helposti näissä keskustelussa. No sehän on kulttuurimme perusrakennetta. Joten se on ymärettävää siltä kannalta. Korona on lisäksi vielä voimistanut sitä. Ihmiset ovat turhautuneempia, kun eivät voi olla toistensa kanssa aidoissa kohtaamisissa. Joten turhautumiset jää purettavaksi netissä.
Netti keskustelu ei ole samanlaista kohtaamista, kuin jos tapaa hyvän ystävän henkilökohtaisesti ja jakaa siinä ajatuksiaan. Sellainen kohtaaminen luo positiivisen asenteen keskutelijaa kohtaan. Täällä postivisen suhtautuiseen tarvitaan positiivista asennetta koko elämää kohtaan. Jollei sitä ole, niin ei ole.
Tietysti itse olen myös syyllinen siihen, että negaatio nousee tekstissäni nytkin pintaan.
Oma asenne kun huoelestuttavati alkaa muuttumaan siihen suuntaan, että kirjoittaessani alan odottaa negatiivista palautetta. Huolestuttavaa on miettiä, muuttuuko oma kirjoittamiseni negatiivissävyiseksi siksi, että odotan kielteistä palautetta? Ja onko tekstini jo huomaamattani ollut jo pitkään sellaista?
Tämän jakaminen sai minussa aikaan kuitenkin sen, että nyt voin hiukan positiivisemmin suhtautua saamaani palautteseen . Palaute kun ei oikeasti aina kerro mitään minusta,eikä ajattelustani, vaan ainostaan siitä asenteesta joka lukijalla jo valmiiksi on. Jopa ennen kuin hän on edes aloittnut blogini lukemista.
Mietikääpä nyt mitä valossa vaeltaminen tarkoittaa?
Entäpä pimeydessä?
Kuka vaeltaa pimeydessä ja mistä sen voi ”nähdä”?
Tuo pimeydessä vaeltaminen on kyllä aika mielenkiitoinen juttu. Sehän voi kertoa siitä, että pimeydessä vaeltaja ei itse tiedä missä oikeasti on. Hän voi aivan hyvin kuvitella olevansa ainolla oikealla tiellä ja siellä ihan yksin. Silloin kukaan ei voi ohjata oikealle tielle. Sillä kukaan ei pääse lähelle.
Olen lakannut pähkäilemästä sitä mikä ajatus on oikea ja mikä ei. Nimittäin on niin monelnenlaisia uskoon tuloja, ettei niitä voi laittaa mihinkään kaavoihin. Minua ei haitaa se, että joku sanoo, että pitää olla halua ja toinen vastaa, että Jumalahan sen on saanut aikaan. Kolmas ei usko Jumalaan , mutta heittää hänelle kuitenkin varmmuden vuoksi sanat: ”jos sinä Jumala olet olemassa, niin auta”.
Se joka on saanut uppoutua Jumalan rakkauteen elämässään, näkee kaikessa Jumalan työn tuloksen ja oma osuus katoaa minimiin. Toinen taas jää odottamaan Jumalan selkeää kutsua ja kun sellaista ei tule, niin hän vetäytyy pois. Joku etsii Jumalaa tosissaan, mutta etsii sitä omista tunteistaan ja pettyy, kun ei tietenkään löydä mitään. Jumala on ihmeellisellä ja rakkaudellisella tavalla salannut meiltä monia asioita. Niistä me uskovat kovasti kiistelemme ja muut ihmettelee, miksi nuo uskovat ovat kaikkein riitaisinta porukkaa mitä maan päältä löytyy.
Luulin jo että tää keskustelu loppuu, kun Ari ja Antero otti yhteen ja muut jäi keskustelusta pois.
Nythän tää on taas virinny mukavasti. Toivoisin, että tilaa olisi kaikille ja hyvinkin erilaisille ajatuksille. Niistä voi aina oppia jotain uutta.
Ja lisään vielä, että loppujen lopuksi tämä koko asia on aivan selvä ja kaikki on valmiina, niin kuin ehtoolliselle mennessä sanotaan. Me ihmiset vain mutkistamme kaiken.
Juuri näin Riitta, hyvää ja rauhallista Joulua. Saarnaajan sanoin:
”Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.” Saar.7:29
Kiitos Ismo, samoin sinulle Joulurauhaa!
Jumala on tehnyt pelastuksen tien niin helpoksi, ettei siihen ihmisen käsityskyky riitä. Ei se sitten tietenkään meille uskovillkaan riitä, kun olemme yhtälailla ihmisiä, kuin kaikki muutkin. Joten on kai se ihan pakko yrittää niin suurta asiaa ymmärtää, vaikka emme siihen kykene.
Onneksi on Joulu. Joulussa joudumme suurimman mysteerin eteen, mitä voi ajatella. Nyt eteemme nostetaan pienen pieni vastasyntynyt lapsi olkien keskellä. Meille sanotaan Hänestä: ”tässä on koko maailman Vapahtaja ja ihmiseksi tullut Jumala. Hän joka on ollut rakennusmestarina jo maailman luomisessa”. Nyt Jäämme yhdessä ihmettelemään Jumalan suuria salaisuuksia, joiden ymmärtämiseen meillä ei ole mitään välineitä.
Hyvää joulua jokaiselle.
Hyvää Joulua Pekka Veli!
Haluaisin vielä tähän jakaa Patmoksen Pasi Turuselta opetusta, jonka sain sähköpostina viime viikolla.
Tämä avaa Joulun ihmettä. Pasi kirjoittaa: Jumalan sana toteutuu hämmentävän tarkasti, kun ajattelemme Vapahtajan syntymää. Profeetallinen ”osoite” aivan kuin tarkentuu halki vuosituhansien.
En osaa linkittää sitä tähän, joten kopioin tekstiä tähän:
1. Vaimon siemen 1. Moos. 3:15 -> 2. Aabrahamin siemen 1. Moos. 22:18-> 3. Tähti nousee Jaakobista 4. Moos. 24:17-> 4. Israelin neitsyt synnyttää pojan Jesaja 7:14 -> 5. Iisain kautta Daavidin sukuun Jesaja 11-1 -> 6. Syntyy Juudan Beetlehemissä Miika 5:1-> Tämä on teille merkkinä -> Te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä Luuk. 2:16 -> JEESUS LAPSI SEIMESSÄ (kuva) <- Karjatorni – Migdal Edar Miika 4:8
Tämä yllä oleva on siis esitetty kuvana. Nämä Raamatun kohdat ovat varmasti meille monille tuttuja. Jumalan lupaukset toteutuvat täsmällisesti. Tämä on aivan hämmästyttävää!
Pasi selittää sitten tätä viimeksi mainittua Karjatornia Migdal Edaria. Oletko miettinyt koskaan miten paimenet tiesivät missä seimessä Jeesus-lapsi makaa? Itse olen tätä ihmetellyt. Tiesin että paimenien on oletettu olevan juuri Jerusalemin temppelin uhrilampaita paimentavia paimenia, mutta en tiennyt tuosta Karjatorinista ja seimestä.
"Migdal Eder, Karjatorni, mainitaan Vanhan testamentin kirjoituksissa ainoastaan kahdesti.
Ensimmäisen kerran 1. Mooseksen kirjan luvussa 35, jonka jakeessa 21 kerrotaan, kuinka Jaakob / Israel haudattuaan synnytykseen kuolleen vaimonsa Raakelin "lähti liikkeelle sieltä [Raakelin haudalta] ja pystytti telttansa tuolle puolen Karjatornia [migdal eder]". Toisen kerran Migdal Eder mainitaan Miika 4:8 jakeessa, jossa se liitetään kuninkuuteen, joka tulee hallitsemaan Jerusalemia.
Rovasti Risto Santalan usein mainitsema ja suuresti arvostama juutalaisuuden tutkija Alfred Edersheim kertoo Jeesuksen aikaista juutalaisuutta käsittelevässä teoksessaan The life and times of Jesus The Messiah Migdal Eder tornin kenties sijainneen noin 1,6 km:n päässä nykypäivän Betlehemistä matkalla Jerusalemiin ja noin 6,5 km:n päässä Jerusalemista.
Raamatullisina aikoina israelilaiset rakensivat torneja kaupunkien rajalle. Näitä torneja käytettiin sekä vartioimaan kaupungin asukkaita että karja- ynnä lammaslaumoja yöllä salametsästäjiä ja saalistajia vastaan.
Koska Betlehem oli niin lähellä Jerusalemia, kaikki temppeliuhriksi tarkoitetut lampaat pidettiin tämän kyseisen Migdal Eder tornin alueella. Luukkaan mainitsemat paimenet eivät siten olleet keitä tahansa paimenia, vaan rabbiinisen lain mukaan koulutettuja vartioimaan temppelin uhreiksi tulevia lampaita.
Kun karitsa syntyi, pappi tai paimen toi karitsan tähän torniin ja sen alakertaan. Vastasyntynyt karitsa tarkistettiin, jotta se olisi lain mukaisesti virheetön ja uhriksi kelpaava, minkä jälkeen se kapaloitiin puhtaaseen kankaaseen ja asetettiin syöttökaukaloon, seimeen, jotta karitsa ei loukkaantuisi. Urospuolinen karitsa olisi syntiuhri ja naaras katsottiin lepytysuhriksi.
Ymmärrätkö nyt: "Tämä on teille MERKKINÄ: te löydätte LAPSEN KAPALOITUNA JA SEIMESSÄ makaamassa … Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä." (Luuk. 2:12, 16).
Syntyikö Jeesus juuri tähän Migdal Eder karjatornin seimeen, koska "heillä ei ollut sijaa majatalossa"? Niin kuin puhdas ja tahraton uhrikaritsa kapaloitiinko hänetkin pyhiin liinoihin?
Paimenet tiesivät, mistä enkelien ilmoittama Vapahtaja löytyisi.
Johannes Kastaja, jonka isä Sakarias oli temppelipappi, sanoi Jeesuksesta: "Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" (Joh. 1:29).
Alfred Edersheim mainitsee myös, että juutalainen rabbiininen perimätieto (Targum Jonatan) selittää 1. Moos. 35 luvun viittausta Karjatorniin messiaanisesti sanomalla: "Ja Israel lähti sieltä ja pystytti telttansa tuolle puolen Migdal Ederin, joka on paikka mistä Messias päivien lopulla paljastetaan."
Riemuitse ja iloitse. Sinullekin on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Juuri niin kuin profeetat olivat ennustaneet"
Olihan se nyt bloginakin?
https://www.patmos.fi/blogit/profetian-tieta-joulun-ihmeeseen/
Ei minun joulutervehdys ole loppukaneetti. Keskustelu saa jatkua. Tilaa on.
Pimeydessä vaeltaminen, siis syntyykö ihmislapsi pimeyteen vai valkeuteen?
Mitä eroa näillä on, kuinka voi ”nähdä” vaeltaako lapsi pimeydessä vai valkeudessa?
Olen aiemmin tuonut esille oman mieli lintuni käen, siis kuinka Jumala on ohjelmoinut käen elämään täydellisesti ”käkenä”, ei sitä omat biologiset vanhemmat opeta eikä ohjaa vaan kaikki tulee ohjelmoidusti ”selkäytimestä”.
Onko ihmiseen ohjelmoitu Jumalan tahto eli toimiiko lapsi pienestä pitäen sen mukaan?
Antero Syrjänen esitti minulle seuraavan kysymyksen ja antoi oman näkemyksensä mitä Jumala saisi tehdä aiemmin:
””Ari: ”Perus kysymys on juuri eikö luoja saa tehdä luomilleen mitä haluaa?”
Saatko sinä tehdä lapsillesi mitä haluat?
Tietenkään Luojalla ei ole moraalista oikeutta toimia luomiensa suhteen miten haluaa,””(Antero Syrjänen)
Minulle helpoin tapa on tietysti kääntää kysymykset takaisin, mutta vastaampa nyt ihan ensin kysymykseen ”saatko tehdä lapsillesi mitä haluat”, no en tietenkään, mutta oikeastaan olen saanut ”tappaa” yhden ihan ns ”laillisesti” (abortti). Tuo kysymys on venyvä kun ajatellaan historiaa, joten onkin kysymys miksi lasten kohtelu on muuttunut aikojen saatossa, kenen toimesta?
Entäpä kuinka on ihmisen laita eläimiin vaikka ei ole näitä luonut, siis onko nyt ihmisellä oikeus toimia eläimiä kohtaan miten tahtoo, jos hyttynen imee verta käsivarrelta niin onko oikein tappaa tai kun hiiri käy syömässä samasta pöydästä jne…?