Lihan käsivarret
Toisella blokilla laitoimme sivistyneesti Johanna Korhosen kanssa yhteisymmärryksessa ketjulle pisteen. Kuitenkin Pentti Korhonen heitti vielä yhden koukun, mutta kunnioitan Johannan kanssa tekemäämme sopimusta enkä siksi vastaa siellä vaan kerron ajatukseni erikseen. Käytin ilmaisua: Lihan käsivarret, joka tuntui ilmeisesti oudolta.
Tässä tulee nyt kotikutoista teologiaa minun eläkeläiskammiostani, jossa näpelöin vanhaa pöytäkonettani.
Ihminen voi olla kolmessa eri olomuodossa. Luonnollinen ihminen elää siis ilman kummempaa uskonnollisuutta ja tekee elämänsä ratkaisut järjen ja järkisyiden perusteella ja varmasti elää hyvää elämää omien mahdollisuuksiensa mukaan.
Kun ihminen tulee uskonasioiden kanssa tekemisiin, silloin alkaa hyvän ja pahan/pimeyden ja valkeuden/lihan ja hengen välinen taistelu. Tätä kutsutaan useasti kilvoitukseksi. Pavali puhuu uudesta luomuksesta, joka on astunut voimaan vanhan tilalle ja useasti kuulee puhuttavan, että se vanha aatami on peräti kuollut. Kuitenkin jokainen ihminen paljastaa itse omalla suullaan ja teoillaan minkä hengen lapsi on.
Lihan käsivarret toimivat silloin, kun muunmuassa sosiaalisessa mediassa uskovatkin mätkivät toisiaan kaikenlaisilla pilkkapuheilla lyöden kuin vierasta sorkkaeläintä. Lihan käsivarret toimivat silloin, kun ihminen toteuttaa syntistä luontoaan synnin kiusauksien kohdatessa, mutta myös demokratian keinoin murennetaan Raamatun arvovaltaa ja Jumalanpelkoa, joka on ollut Suomessa se siunausta tuottava osio rukoustaisteluiden rinnalla.
Kun asiat käyvät vastakkain, niin kolmannen selityksen jälkeen alkaa lihan käsivarret toimia ja vanha aatami ottaa vallan ihmisestä, jos yrittää päästä selätykseen asiassa, jossa pistevoitto olisi riittävä. Vain uskova ihminen voi olla lihallinen tai hengellinen.
21 kommenttia
1. Pietari 4: 7. Mutta nyt kaikkein loppu lähestyy. Niin olkaat siis raittiit ja valppaat rukoilemaan. 8. Mutta ennen kaikkia pitäkäät keskenänne palava rakkaus; sillä rakkaus peittää paljon rikoksia.
P. Paavalin Epistola Galatalaisille 6 1. Rakkaat veljet! jos ihminen osaa johonkuhun vikaan tulla, niin te, jotka hengelliset olette, ojentakaat senkaltaista siveyden hengessä: ja katso itsiäs, ettes sinä myös kiusattaisi. 2. Kantakaat toinen toisenne kuormaa ja niin Kristuksen lakia täyttäkäät. 3. Sillä jos joku luulee itsensä jotakin olevan, joka ei kuitenkaan mitään ole, hän viettelee itsensä. 4. Mutta koetelkaan kukin oman tekonsa, ja sitte hän taitaa ainoasti itsestänsä kerskata, ja ei yhdessäkään muussa;
Näistä Raamatun kohdista ainakin minä luen laupeutta, ei tuomiota ja verenhimoa.
MP! Me laitoimme Johanna Korhosen kanssa keskustelulle pisteen, etkö sinäkin voisi?
No kumpia käsivarsia, lihan vain hengen, sinusta Lauri on asiassa käyttänyt piispa Laajasalo?
Lauri, jatketaan nyt sitten tällä palstalla, jos kohta minulle on edelleen epäselvää, mitä uskovaiset kyökkiteologit tarkoittavat ”lihan käsivarsilla”. Ollaanko tässä taas tekemisissä Liisa ihmemaassa-kirjan Tyyris Tyllerön (se munanmuotoinen Humpty Dumpty) määritelmän kanssa sanojen merkityksestä: ”Sanoilla on se merkitys, minkä minä niille annan, ei enempää eikä vähempää”. Keskustele siinä sitten, jos itse kullekin sanoilla on vain se merkitys minkä itse niille antaa.
Uskovaisten keskustelu on kauniiksi verhoiltua vihapuhetta, sen olen huomannut. Raamatusta löytyy tarvittaessa perusteluja kun omat argumentit käyvät vähiin. Epäkohdat ja rikoksetkin piilotellaan jos mahdollista, ja jos joku julkenee niitä tuoda päivänvaloon, alkavat astalot heilua kuin paremmassakin riihessä. Niitä astaloita heiluttelevat ne hengelliset käsivarret, mutta lopputulos on sama millä käsivarsilla niitä heilutellaan. Kaikki tietysti veljellisen ja sisarellisen rakkauden hengessä.
Kiitos, tuo asia valkeni. – Lauri, kuten edellä jo sanoinkin, en osaa näistä erilaisista käsivarsista keskustella, mutta nyt sain vastauksen kysymykseeni. Oli tästä keskustelusta se hyvä tulos, että nyt tiedän mistä tuo sanonta tulee. Aiheetta enempään.
MP! Kiitos siitä, että näit vaivaa, itsekkään en tiennyt miten olisin sen Raamatulla perustellut, mutta oma kokemus kertoo, miten lihallisuus tähtää aina voittoon Henki ei voittoja tarvitse, koska kaikki on jo voitettu uskossa vastaanotettavaksi.
Keskuteluun en muuten ota kantaa, mutta tuo käsite ”Lihan käsivarsi” on sikäli merkittävä käsite Raamatullisessa kontekstissa, että sitä haluaisin vähän kommentoida, jota M.Pentti jo vähän avasikin.
Käsite ”lihan käsivarsi” juontaa hyvinkin vanhaan ajatukseen ihmisen omista pyrkimyksistä ja tavoitteista, kontra Jumalan tavoitteisiin ja pyrkimyksiin. Ajatuksen sisältönä Raamatussa on, että ihmisen olisi hyvä luottaa Jumalan käsivartee omansa sijaan.
Kuuluisa kohta Herran käsivarresta on Jesajan kirjassa: ”Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?” Jes.53:1
Vanhassa testamentissa on usein esillä käsite Jumalan oikeasta kädestä, joka on on oikeuden siunauksen ja luottamuksen Lähde (Kristus Itse) ja tämän vastakohtana tunnetaan ihmisen käsivarsi, joka toimii Jumalasta välittämättä.
Lopulta on siis kyse ajatuksesta: ”Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.” Joka löytyy Psalmista 127.
Tämän ajatuksen sisäistäminen on ihmiselle vaikea työ, sillä ihminen kuvittelee tekevänsä itse ja valitsevansa itse ja kuitenkin se on lopulta turhaa. ”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.” Sanotaan sanalaskuissa (16:25) Joka hyvin kuvaa mitä lihan käsivarrella lopulta kuvataan.
Joko ihminen vaeltaa Kristuksessa (Jumalan oikean käsivarren varassa) tai ihminen vaeltaa oman käsivartensa varassa. Mitään välimuotoa ei ole. Kumpikin yhtäaikaa ei ole mahdollista, sillä se on synergiaa, jonka opit ovat sekamelskaa ja savivelliä, josta monet kuitekin ammentavat ja tarjoavat sitä myös toisille evääksi. He suosittelevat omaa käsivartta, kun sanovat: Täytyyhän ihmisen nyt jotakin tehdä, sen sijaan, että luottasivat Jumalaan ja Hänen Armonsa Lupauksiin Kristuksessa, jossa kaikki on jo valmistettu ja valmiina.
Kirjoittaja
Lauri Lahtinen
Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.... Olen värkännyt tuubisivun ja siellä julkaisen viime vuosituhannen lopulta juttuja, kun Inkerin kirkon yhteydessä toimittiin. @laurillahtinen
Kiitos blogistasi, Lauri. Minua häiritsee tapa, joilla julkisesti mustamaalataan henkilöitä, jotka ovat tyrineet jollain lailla elämässä. Toverituomioistuin, joissa pilataan henkilön ja hänen perheensä elämä, ja tapa jolla tällaista jatketaan päivästä päivään, ei ole oikein. Kristityn tehtävä ei ole täällä maanpäällä kaivaa kuoppia toiselle. Onneksi tänäpänä Suomessa ei kivitetä henkilöitä, mutta moni olisi valmis heittämään se ensimmäinen kivi, jos se olisi mahdollista.
Ilmoita asiaton kommentti