Paholainen ja pahat henget ovat pinnalla nyt. Valtavirran maallistumisen seurauksena juopa tiukkojen uskonlahkojen todellisuuteen on kasvanut. Kun valtavirrassa ei enää uskota paholaiseen voi unohtua, että joillekin saatana ja demonit ovat hyvin todellisia.
Useissa Suomessa toimivissa uskonlahkoissa opetetaan pienestä lapsesta lähtien saatanan ja demonien vaikuttavan ihmisiin. Ainakin Jehovan todistajien, mormonien ja karismaattisen kristillisyyden eri ryhmien keskuudessa nämä sarvipäät ovat näkyvästi esillä ja niitä käytetään lapsienkin manipulointiin ja pelotteluun.
Uskonyhteisöjen esittämät näkemykset demonien hyökkäyksistä eivät edistä mielenterveyttä. Terveydenhuollon ammattilaisilla voi olla vaikea käsittää sitä hyvin erilaista todellisuutta, jossa jyrkempien uskonyhteisöjen jäsenet elävät ja entiset jäsenet ovat eläneet. Tilanteen hahmottamista vaikeuttaa lisäksi uskovaisten ja entisten uskovaisten valtavirrasta voimakkaasti poikkeavista näkemyksistä usein tuntema häpeä. Useat uskonyhteisöjen entiset jäsenet ovat kertoneet minulle, etteivät he vuosikausiin kertoneet tiukasta uskonnollisuudesta terapeutilleen lainkaan.
Haluan tarjota välähdyksen valtavirrasta poikkeavaan ajatusmaailmaan. Olen koonnut alle lainauksia Jehovan todistajien kirjallisuudesta saatanaan ja demoneihin liittyen. Jos et jaksa lukea niitä kaikkia, tässä on lyhennelmä: Jehovan todistajien mukaan demonit ovat yhteydessä ihmisiin, hyökkäävät ihmisten kimppuun, ahdistelevat ihmisiä seksuaalisesti, menevät ihmisten sisään ja aiheuttavat kipua ja sairauksia. Koko maailma on paholaisen vallassa. Myönnän tämän kuulostavan absurdilta ja siksi liitän tähän blogiin liudan tekstejä, joista voit itse todeta asian. Uskonyhteisöiltä voitaisiin vaatia korvauksia tällaisen materiaalin julkaisemisesta. Mielenterveydelle ja siten yhteiskunnalle aiheutetaan vahinkoa.
Tätä kirjallisuutta luetaan Jehovan todistajien kokouksissa myös pienille lapsille, joille ei ole järjestetty erillistä ohjelmaa, vaan kokoontumisten materiaali on sama pienille lapsille ja aikuisille.
Ensimmäiset lainaukset ovat kirjasta, joka on kuitenkin suunnattu erityisesti pienille lapsille. Siinä on isokokoinen fontti juuri lukemaan oppineita helpottamaan. Kannattaa lukea myös viimeinen lainaus. Kaikessa demoniuskossaan Jehovan todistajat kuitenkin onneksi suosittelevat lääketieteellistä hoitoa.
Demonien pelkoon on olemassa lääke: epäily. Pahojen henkien ei oikeasti tiedetä milloinkaan vahingoittaneen ketään ihmistä. Jos demonit hyökkäilisivät, lääketiede olisi jo päässyt perille siitä. Todistusaineistoa demonien hyökkäyksistä ei ole.
Paholainen ja demonit Jehovan todistajien mukaan:
*** Opimme suurelta opettajalta s. 60, julkaistu 2003 (lapsille suunnattu kirja)***
Demoneista on mukava myös pelotella ihmisiä. Joskus he teeskentelevät olevansa ihmisiä, jotka ovat kuolleet. He saattavat jopa matkia kuolleiden ihmisten ääniä.
*** Opimme suurelta opettajalta s. 170, julkaistu 2003 (lapsille suunnattu kirja)***
Raamattu sanoo, että Saatana on kuin karjuva leijona, joka haluaa syödä meidät. Ja aivan kuten leijonat valitsevat uhrikseen usein nuoria eläimiä, Saatana demoneineen valitsee uhrikseen usein lapsia. (1. Pietarin kirje 5:8.)
*** Opimme suurelta opettajalta s. 59-60, julkaistu 2003 (lapsille suunnattu kirja)***
Meidän on tärkeää tietää, mitä pahaa demonit yrittävät saada meidät tekemään, joten mietihän sitä. Mitä pahaa demonit tekivät tultuaan maan päälle? Ennen vedenpaisumusta he olivat sukupuolisuhteissa naisten kanssa, mitä enkelit eivät saa tehdä. Nykyään demonit ovat iloisia, kun ihmiset eivät noudata sukupuolisuhteita koskevaa Jumalan lakia. Mitä sanoisit, ketkä ainoastaan saavat olla sukupuolisuhteissa? Aivan oikein, ainoastaan ne, jotka ovat naimisissa.
Nykyään jotkut nuoret pojat ja tytöt harrastavat sukupuolisuhteita, mutta he tekevät siinä väärin. Raamatussa puhutaan miehen ”sukupuolielimestä” eli siittimestä (3. Mooseksen kirja 15:1-3). Naisen sukupuolielimiä sanotaan hävyksi. Jehova loi nämä ruumiinosat tiettyä tarkoitusta varten, josta saavat nauttia vain naimisissa olevat ihmiset. Demonit ovat iloisia, kun ihmiset tekevät sellaista, minkä Jehova on kieltänyt. Demonit esimerkiksi pitävät siitä, että poika ja tyttö leikkivät toistensa siittimellä tai hävyllä. Me emme halua tehdä demoneita iloisiksi, emmehän?
***Vartiotorni 2007 1.6. s. 4-7***
Panettelija ohjailee ihmiskuntaa niin että tilanne käy yhä kaoottisemmaksi. Hän haluaa entistäkin määrätietoisemmin saada aikaan vahinkoa. Miksi? Koska hänet demoneineen karkotettiin taivaasta sen jälkeen kun Jumalan valtakunta perustettiin vuonna 1914.
***Opas-kirja, osa 2 s. 802-807, julkaistu 2001***
Joskus demonit aiheuttivat vammaisuutta, kuten sille demonien riivaamalle sokealle ja mykälle miehelle, jonka Jeesus Kristus paransi (Mt 12:22). Raamatussa tehdään kuitenkin ero tavallisten sairauksien ja demonien riivaamisesta johtuvien sairauksien välillä (Mt 4:24; Mr 1:32–34; Ap 5:16). —
Jumalan sanan noudattamatta jättäminen esimerkiksi sukupuolimoraaliin liittyvissä asioissa voi johtaa sairauksiin ja jopa kuolemaan (San 7:21–27). Israelilaisia varoitettiin siitä, että jos he eivät tottelisi Jehovaa, hän löisi heitä erilaisilla sairauksilla (5Mo 28:58–61).
***Vartiotorni 1.7.2012 s. 16-17***
Sen sijaan demonit usein petkuttavat ihmisiä matkimalla kuolleiden läheisten ääntä (Jesaja 8:19).
***Vartiotorni 1.3.2012 s. 20-22***
Tarokkikorteista Joachim ja Barbara näkivät, että heidän luonaan tulisi käymään vaarallisia ihmisiä ja että heidän pitäisi kieltäytyä kuuntelemasta näitä tai ottamasta näiltä mitään vastaan. Mutta kun heidän kotiovelleen ilmestyi kaksi Jehovan todistajaa, Connie ja Gudrun, jotka halusivat kertoa heille hyvää uutista Jumalasta, he päättivät kuunnella. Puheen käännyttyä spiritismiin todistajat näyttivät, mitä Raamattu sanoo siitä. Tämä johti säännöllisiin raamatullisiin keskusteluihin todistajien kanssa.
Pian Joachim ja Barbara päättivät katkaista kaikki yhteytensä demoneihin. Todistajat selittivät, että demonit eivät todennäköisesti ilahtuisi siitä, ja pariskunnalle koittikin vaikea aika, kun demonit tekivät pelottavia hyökkäyksiä heitä vastaan. Jonkin aikaa he pelkäsivät joka yö, kunnes muutto toiseen asuntoon toi tilanteeseen helpotusta.
***Raamattu opettaa –kirja, luku 10, julkaistu vuonna 2005***
Pahat henget eivät ainoastaan eksytä ihmisiä vaan myös pelottelevat heitä. Saatana ja hänen demoninsa tietävät nykyään, että heillä on jäljellä vain ’lyhyt aika’ ennen kuin heidät tehdään toimintakyvyttömiksi, ja he ovat nyt vaarallisempia kuin koskaan (Ilmestys 12:12, 17).
*** Herätkää! 22.11.1996 s. 6 Keitä henkimaailmassa on? ***
Saatanan kapinaan Jumalaa vastaan liittyi muitakin enkeleitä. Nämä demonienkelit ovat niin ikään maan päällä elävien ihmisten vihollisia. Myös he ovat ilkeämielisiä ja pahoja. Aikoinaan he tekivät joistakin ihmisistä mykkiä ja sokeita (Matteus 9:32, 33; 12:22). Toisia, muun muassa lapsia, he kiusasivat sairaudella tai mielenvikaisuudella (Matteus 17:15, 18; Markus 5:2-5).
*** Herätkää! 8.4.1998 s. 19 Ovatko demonit todellisia? ***
Saatana ja demonit pystyvät vaikuttamaan ihmisiin, vahingoittamaan heitä ja olemaan heihin yhteydessä (Luukas 8:27-33). He ovat tutkineet ihmisluontoa tuhansia vuosia. He tietävät, miten käyttää hyväksi ihmisten heikkouksia. Raamatussa kerrotaan tapauksista, joissa demonit riivasivat eli hallitsivat täysin miehiä, naisia ja lapsia (Matteus 15:22; Markus 5:2). Ne voivat aiheuttaa sairauksia tai fyysisiä vammoja kuten sokeutta (Job 2:6, 7; Matteus 9:32, 33; 12:22; 17:14-18). Ne voivat sokaista myös ihmisten mielen (2. Korinttilaisille 4:4).
*** kl luku 12 s. 114 Vastusta pahoja henkivoimia ***
Sen jälkeen demonit ovat tehneet joistakin ihmisistä mykkiä tai sokeita ja ovat jatkuvasti hekumoineet ihmisten kärsimyksillä (Matteus 9:32, 33; 12:22; Markus 5:2-5). Nykyään demonien kerrotaan ahdistelevan joitakuita sukupuolisesti ja ajavan toisia mielisairauteen. Vielä muita ne yllyttävät murhiin ja itsemurhiin, jotka ovat syntejä Jumalaa vastaan (5. Mooseksen kirja 5:17; 1. Johanneksen kirje 3:15).
*** Herätkää! 8.2.1995 s. 11 ***
Ei siksi pitäisi olla mikään yllätys, että maailman muuttuessa nykyään yhä turmeltuneemmaksi demonit käyttävät maalitaulunaan lapsia ja antavat näiden kärsiä halukkaitten ihmisapureittensa käsissä ja aiheuttaa näille nöyryytyksiä ja kipua ja jopa tappaa näitä.
*** Vuosikirja 2001 s. 55 ***
Demonit kiusasivat naista yötä päivää. Öisin hän nukkui huonosti. Päiväsaikaan henget häiritsivät niin, ettei hän pystynyt huolehtimaan kunnolla työstään.
*** Vuosikirja 2003 s. 52 Maailmanlaajuinen raportti ***
Belgiassa eräs Benjamin-niminen nuori kasvoi kristityssä kodissa. Varhaisessa teini-iässä hän alkoi kuitenkin viettää kaksoiselämää. Hän teeskenteli elävänsä Raamatun periaatteiden mukaan, mutta lyöttäytyi nuorisojoukkoon, joka juopotteli, käytti huumeita ja tupakoi. Lisäksi hän kuunteli alentavaa musiikkia. Aikanaan Benjamin alkoi kärsiä demonien hyökkäyksistä, ja hän meni välillä alkoholin vuoksi tajuttomaksi.
***Vartiotorni 1.5.2003 s. 31***
Vaikka siis joku, joka kertoo kuulevansa ääniä tai kokevansa muita levottomuutta herättäviä aistimuksia, ei haluakaan jättää pois laskuista demonien hyökkäyksiä, häntä tulisi ehdottomasti kehottaa hakeutumaan tutkimuksiin sen selville saamiseksi, onko hänen kokemuksiinsa jokin fyysinen syy.
Kaikenlaista mukavaa Raamatusta tosiaan löytyy.
En todellakaan ihmettele miksi teologit mielellään lainaavat raamattua aika suodattavasti.
Muutenhan liikkeen brändäys olisi paljon vaikeampaa.
Eteneehän sekularisaatio jo nytkin ihan kiitettävän rivakasti.
Nyt kun kirkon sisällä on aiheutettu samankaltaista vahinkoa
ihmettelen edelleen että kirkonmiehistä tai naisista
kenelläkään ei ole kanttia edes pyytää anteeksi näiltä uskonnon uhreilta.
Eiköhän kristinuskon ”valtavirtakin”, siis ns. historialliset kirkkokunnat, opeta, että paholainen on todellisuutta. Se voidaan käsittää joko persoonalliseksi olennoksi tai pahuuden voimien personifikaatioksi. Kumpikin käsitys kyllä mahtuu kristinuskon sisälle. Selvää kuitenkin on, että paholaisesta ei ole syytä puhua lapsille eikä ehkä kovin paljoa aikuisillekaan. Usko Kristukseen ei saisi perustua pelkoon. Myös ”lähetysstrategian” näkökulmasta on varmastikin paljon hedelmällisempää kehua Kristusta kuin haukkua pirua. Ylenmääräinen mielenkiinto pahuuden voimia kohtaan voi olla myös vaaraksi mielenterveydelle.
En halua väittää, etteikö paholaisella pelottelua/siitä kertomista esiinny eri piireissä.
Mutta itse en ole semmoiseen törmännyt yli 60 vuotisen elämäni aikana, en lut.kirkossa tai muidenkaan yhteisöjen tilaisuuksissa, joissa olen käynyt.
Olisiko syytä kiinnittää huomiota myös siihen, ettei annettaisi/luotaisi kuvaa, että paholaisella mässäily on joissakin piireissä se pääasia?
Kirkossa on puhuttu Jumalasta, joka on suurempi kun sielunvihollinen saatana. Kun on Jumalan suojassa ja uskossa Jeesukseen, ei ole mitään hätää, sillä Jeesus on ristillä voittanut vihollisen vallat. Näin olen kirkossa oppinut.
Salmelle – Onhan se noinkin. Uskontojen toimintaan liittyy muutakin kuin paholainen ja demonit. Uskonyhteisöt myös sanovat, ettei meillä ole hätää koska Jumala suojelee meitä saatanalta ja demoneilta. Eli tarjolla on myös lohtua. Mutta toisaalta kyse on aivopesusta, jossa ihmisiin istutetaan pelkoja siitä, että heille käy köpelösti, jos he koskaan kyseenalaistavat tämän yhteisön oppeja tai eroavat siitä.
Näin on, asioilla on monta puolta.
Salme Kaikusalon tapaan en itsekään ole törmännyt tuollaiseen opetukseen. Minusta on aika outoa tuoda meidän luterilaisen kirkkomme kontekstiin jehovan todistajien opetustapaa.
Paremminkin olen kuullut sellaista asennoitumista, kuten näillä sivuilla, että ei se sielunvihollinen ole mikään ongelma, ikään kuin meillä uskovaisilla ei olisi mitään tekemistä Pahan kanssa. Onhan se ongelma, emme me muuten Vapahtajaa tarvitsisi JATKUVASTI. Onhan tämä huoleton ja ylimielinen suhtautuminen kummallista.
Nykymaailmassa kysellään ihan syystä sitä, että mitä merkitystä kirkolla enää on. Kirkon taholla yritetään tehdä itseään tarpeelliseksi sosiaalisella evankeliumilla, diakoniatyöllä ja puuttumalla politiikkaan tasa-arvoideolgiallaan. Kirkossa vain ei huomata, että kaikkia näitä osataan hoitaa ilman kirkkoakin ja siksi kirkko jatkuvasti marginalisoituu.
Nythän tässä on markkinarako kun myönnetään Pahan valta, johon yhteiskunnalla eikä kenelläkään muulla ole ratkaisua. Tiede voi parannella elinolosuhteita ja lääketiede parantaa sairauksia ja parhaimmassa tapauksessa jatkaa elämää, mutta kuoleman kysymykseen näillä ei ole vastausta. Juuri tässä on kirkon korvaamattomuus.
Mutta nyt kirkon vastaus näyttää olevan noiden turmiovaltojen poisselittäminen ja näin Vapahtajan tarpeellisuuden alasajo ja sen mukana kikon marginalisoituminen kiihtyy….
Eräs kirjoittaja kommentoi hyvin Seurakuntalainen sivuilla käytyä keskustelua:
”On kuitenkin mahdollista, että kastettu ja Jeesukseen uskova ihminen on riivaajien painostuksen ja hyökkäyksen kohteena. Jos näin ei olisi, ei Paavalikaan olisi väittänyt olleensa Saatanan enkelin rusikoima. Riivaajien painostus voi olla voimakkaampaa juuri silloin kun Jeesukseen uskova on kaikkein vaarallisin Saatanan valtakunnalle eli juuri silloin kun uskova elää lähinnä Jumalaa ja noudatta Hänen tahtoaan ja erityisesti rukoilee ja julistaa evankeliumia joka vähentää saatanan valtakuntaa. Paavali myös puhuu paholaisen hyökkäyksistä Jeesukseen uskovia vastaan. Efesolaiskirjeen 6. luvussa.
Nämä riivaajien hyökkäykset ja painostustoimet voivat liittyä ulkonaisiin olosuhteisiin, kiusauksiin, emotionaaliseen ja ruumiin toimintoihin yms. (jotkut jopa opettavat, että Saatanan enkelin Paavalille antama ”pistin lihassa” olisi sairaus).
Ihmiset, jotka näistä asioista teoretisoivat eivät ilmeisesti ole kohdanneet hengellisen elämän koko todellisuutta, vaan julistavat asioita teologisista norsunluutorneista.”
Kyllä lapsillekin minusta voi puhua paholaisesta (meillä puhuttiin yleensä kiusaajasta), eikä sitä edes voi estää, jos Raamattua yhdessä luetaan. Lapset kestävät aika paljon, kun tilanne ja aikuiset siinä ympärillä ovat turvallisia. Karmeita satujakin lapset käsittelevät hyvin.
Miten kertoa, se onkin sitten se soveltamiskysymys joka tässä minusta on olennainen. Ei saa kieltää hyviä ja pahoja enkeleitä, mutta pitää puhua asioista oikeassa suhteessa kokonaisuuteen, aivan samoin kuin puhuttaessa Jumalan vihasta ja helvetistä, jotka ovat vielä pelottavampia asioita kuin Perkele demoneineen. Näistä ei tietenkään pidä puhua yhtään sen enempää tai useammin kuin mitä Raamattu suhteellisesti niistä puhuu, mutta tilanteen vaatiessa ei väistääkään pidä.
Hiukan aiheesta ohi, mutta onko mielenterveyskäyrät ylipäätänsä hyviä? Ennemmin tuntuisi menevän juuri eri suuntaan, kuin usko paholaiseen.
(Perustana kelan luvut)