Aku Louhimiehen ohjaama Lapin sota elokuva nostaa kansakuntamme mieliin sotavuodet ja
erityisesti niiden loppuvaiheet. Syyskuulta 1944 huhtikuun lopulle 1945 käyty Lapin sota ei ole
ollut paljoa esillä, kun huomion ovat saaneet talvi- ja jatkosota sekä myös kansalaissota. Lapin sota
elokuva on visuaalisesti näyttävä ja muutenkin vaikuttava, mutta en arvioi sitä tässä enempää.
Lapin sota nousi tilanteesta, jossa Suomi ja Saksa olivat jatkosodan aikana aseveljinä. Saksalaiset
saivat vastuulleen pitkän pohjoisen rintaman, jossa tosin taisteluja käytiin vähemmän kuin Karjalan
Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella. Saksalaisia oli pohjoisessa enimmillään lähes 250.000.
Saksasta tullut lento-osasto Kuhlmey antoi puolestaan tärkeää apua Kannaksen
torjuntataisteluissa kesällä 1944. Se oli maamme selviytymisen kannalta tärkeää aseveljeyttä!
Suomen ja Saksan aseveljeys tuona aikana on historian valossa arka aihe meille. Olemme
Suomessa korostaneet, että emme halunneet tehdä yhteistyötä natsien ja vaikkapa SS-joukkojen
kanssa. Aseveljemme olivat Saksan kenttäarmeijasta, Wehrmachtista, joka jakautui maa-, ilma- ja
merivoimiin (Heer, Luftwaffe ja Kriegsmarine).
Tosiasia on kuitenkin se, että teimme yhteistyötä Hitlerin johtaman Saksan ja sen armeijan kanssa.
Historia ”heitti” meidät yhteen, kun molemmat taistelimme Neuvostoliittoa vastaan. Pieni Suomi
maataan puolustavana maana ja Saksa hyökkäävänä ja aluettaan laajentamaan pyrkivänä maana.
Toki aseveljeys oli maamme oma päätös ja sen taustalla olivat katkerat muistot talvisodan
menetyksistä ja halu palauttaa luovutetut alueet takaisin Suomelle. Joillakin into ”höyrähti” yli ja
johti Suur-Suomi ideaan, mutta ylipäällikkö Mannerheimin tiedetään inhonneen Hitleriä ja natseja.
Jatkosodan päättyessä syyskuun alussa 1944 Neuvostoliitto asetti monia ehtoja Suomelle. Yksi
niistä oli saksalaisten joukkojen ajaminen pois Lapista. Lapin sota ja ainakin sotiminen olisi ehkä
vältetty, jos Neuvostoliitto ei olisi painostanut suomalaisia taistelemaan saksalaisia vastaan. Yhden
tiedon mukaan Lapin tuhoaminen johtui tästä, kun saksalaiset suuttuivat entisen aseveljen
takinkäännöstä.
Lapissa oli siis jatkosodan aikaan paljon saksalaisia sotilaita, paljon nuorehkoja miehiä. Se johti
ymmärrettävästi moniin romansseihin ja suhteisiin suomalaisten naisten kanssa. Tätä asiaa
kuvataan Louhimiehen elokuvassa ja se oli myös yksi pääteemoista Pojat elokuvassa, joka oli Vesa-
Matti Loirin ensimmäinen suuri rooli. Naisten kohtaloa on kuvannut myös kirjailija Tommi
Kinnunen kirjassaan Ei kertonut katuvansa.
Saksalaisten kanssa seurustelleet tai yhteen menneet naiset joutuivat kohtuuttoman kohtelun
uhreiksi Lapin sodan jälkeen, samoin heille syntyneet lapset. Tätä asiaa on vasta viime vuosina
kyetty tuomaan esille ja käsittelemään. Reaktiot naisia kohtaan ovat jotenkin ymmärrettäviä,
mutta kuitenkin julmia ja kohtuuttomia.
Kävin syyskuulla Lapissa ja satuin patikoimaan saksalaisen pariskunnan kanssa. Kävimme pitkät
keskustelut. He kertoivat historian tietäen, että heitä katsotaan vieläkin Lapissa joskus karsaasti.
Sanoin heille, että saksalaiset ovat tervetulleita Suomeen. Mennyt on mennyttä ja olemme nyt
liittolaisia – ja olimme kerran myös aseveljiä maamme vaikeina aikoina.
Toivo Loikkanen
