Laittomuus pääsee valtaan

Aleppon kellot soivat vielä seuraavat kahdeksan päivää muistutuksena 300 000 siviilistä, jotka kärsivät pommitetussa kaupungissa. Edes Punaisen ristin merkkiä ei ole kunnioitettu, vaan sairaaloita vastaan on hyökätty. Kansainvälisten lakien mukaan siviilikohteiden tahallinen pommittaminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös estää humaanitaarisia avustustoimituksia, jotka ovat välttämättömiä siviilien selviämiselle. Syyrian sota on vaiheessa, jossa laittomuus on päässyt valtaan ( Matt 24.12).

- - -

YK:n päivä 24.10. kehottaa ja rohkaisee rauhan pyrkimyksiin. Suurvaltojen veto-oikeuden käyttö on tehnyt maailmanjärjestöstä kuitenkin heikon. Tuottavatko Venäjän vastaiset pakotteet toivotun tuloksen ja siviilien säästämisen totaaliselta sodalta?

- - -

Totaalista sotaa käytiin Euroopassa myös yli kolme vuosisataa sitten. Kahden vuoden päästä tulee kuluneeksi 400 vuotta 30-vuotisen sodan syttymisestä ja 370 vuotta sen päättymisestä Westfalenin rauhaan Munsterissä ja Osnabrukissä 24.10.1648. YK:n päivällä on siten syvät juuret Euroopan rauhan päivänä.

- - -

30-vuotiseen sotaan on viitattu pahantahtoisesti "Kaikkien uskonsotien äitinä", kun on haluttu muistuttaa uskonnoista jonkinlaisina pahuuden painesäiliöinä, jotka ovat syösseet ihmiset toisiaan vastaan. Vain näennäisesti katolinen ja protestanttinen Eurooppa kävivät uskonnollisista syistä toistensa kurkkuun. Syyt olivat valtapoliittisia. Vai mitä on sanottava siitä, että katolinen Ranskan kuningas rahoitti Ruotsin luterilaista armeijaa, jonka riveissä taisteli suuri määrä skottilaisia katolisia?

Tosiasiassa sodassa oli kyse mm. Saksalais-Roomalaisen keisarin ja Ranskan kuninkaan kamppailusta Habsburgien perintömaista. Tämä on kuitenkin vain yksi juonne. Sodassa oli lukuisa joukko  armeijoita ja osapuolia eri tavoin liittoutuneina, kullakin omia päämääriä. Sotaa käytiin ilman sodan julistuksia, ilman rintamia, ilman yhtenäisiä tunnuksia, ilman lakia. Siviilit olivat suurimpia kärsijöitä, kuten Magdeburgin hävityksessä.

Ilmestyskirjan ratsastajat miekka, nälkä, rutto ja kuolema laukkasivat ristiin rastiin Eurooppaa. Nyt jotain samankaltaista on tapahtumassa Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä.

- - -

29 kommenttia

  • Tulkaa Kaikki sanoo:

    Juhani: valtion avioliittolaissa, johon kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjan esipuheessa (luterilaisen teologian mukaisesti) nojataan, avioliiton voivat 1.3.17 lähtien solmia myös samaa sukupuolta olevat parit. Jos kirkko haluaa teologisista tai muista syistä poiketa valtion avioliittokannasta tässä asiassa ja vihkiä vain eri sukupuolta olevat parit, kirkko voi sen autonomiansa perusteella tehdä, mutta kirkossa täytyy tällöin olla asiasta niin suuri yksimielisyys, että siitä voidaan päättää kirkolliskokouksessa 3/4:n enemmistöllä. Muuten mennään avioliittolainsäädännön mukaan, kuten tehtiin eronneiden vihkimisen asiassa. Valtio muutti 1900-luvulla lakeja, jolloin erot kävivät helpommiksi. Jotkut halusivat kirkossa kieltäytyä vihkimästä eronneita, joiden edellinen puoliso elää, mutta koska asiasta ei saatu rajoitusta kirkkolakiin, kaikki vihittiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Tämä on sinun kantasi. En näe asiassa mainitsemaasi analogiaa. Puheenvuorosi on yksi niitä harvoja joissa aika paljon mutkia oikoen asiaa pidetään kiistattomana. Jos asia olisi noin, silloin haitallisia seuraamuksia aiheutuisi niille jotka kieltäytyvät vihkimästä. Olen toki nähnyt juristienn puheenvuoroja jossa asetutaan samalle kannalle mutta ne ovat kyllä vähemmistönä.

      Tässä yhteydessä on taas hyvä lainata siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärveä. Hän sanoo jotenkin näin: Teologia on sitä että otetaan Raamatusta joku lause ja sitten selitetään että siinä ei lue sitä mitä siinä lukee. Näin on eräitä Paavakin lausumia selitelty.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Lauseiden analysoinnissa tulisi tavoittaa a) lauseiden kirjaimellinen merkitys 2) sanojen tarkoitettu merkitys ja 3) lauseen esittäjän pyrkimys. Edelleen tulisi tavoittaa sanojan tai kirjoittajan kirjoitamishetken 4) äänenpainot ja sävyt 5) ilmeet ja 6) eleet. Muuten tulkinnat ovat aina vain epämääräisä tulkintoja,koska tuhansien vuosien takaa noita kuutta variaabelia emme voi enää varmasti tavoittaa. Ivallisen ilmeen takaa sanottu lause : Minä rakastan Sinua, voi em. variaabelien valossa tarkoittaa : Minä vihaan sinua. Arvostamani Aurejärvi lakimiehenä on kyllä näistä muuttujista tietoinen, kunhan onmurjasissut lakimiesvitsin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Palaan blogini aiheeseen, sotiin Lähi-idässä. Eilen aamulla alkoi länsiliittouman hyökkäys Isilin hallussa olevaan Irakin Mosuliin. Kaupungissa on siviileja enemmän kuin Aleppossa. Ilmapommitukset ja kaupunkitaistelut kortteli korttelilta voivat päätyä humanitaariseen katastrofiin. Mutta sitä on jo ollut Isilin terrori Irakin kristittyjä kohtaan. Ne, joita ei ole julmasti surmattu, ovat paenneet kodeistaan. Kenelle kellot soivat tänän? Yli sata suomalaista upseeria kouluttaa Irakissa parhaillaan peshmergasotilaita Isilin vastaiseen taisteluun. Toivon, ettei kirkkopoliitinen keskustelu kotimaassa – jota itsekin tässä keskusteluketjussa olen käynyt – sivuuta muita kysymyksiä, jotka myös ansaitsevat huomiota.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Keskustelun suuntautumiseen: Leimallista käyttäytymisellemme on laajemminkin se, että kirkon missio on kadonnut näköpiiristä ja tilalle on tullut bionilaisia perusolettamuskulttuureja.

      Pentti Huhtisen kirjassa Lapseuden ja vastuun yhteisö vuodelta 1991 s. 22-25 ne nimetään näin: 1) Riippuva ryhmä 2) Taistelu-pako -ryhmä 3) Parinmuodostusryhmä sekä Turquet’n jatkokehittämä 4) Yhteisyyskulttuuri.

      Ryhmien perusolettamukset ovat vastaavasti 1) Lapsenomainen avuttomuus suhteessa johtajaan 2) Ryhmän olemassaolo on uhattuna 3) Toivottomuuden tunne suhteessa tehtävään ja 4) Ryhmä kokee suurta me-henkeä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.