Kirkkoherran puheesta joululaulutilaisuudessa nousi haloo. Hän oli puhunut maailmanlopusta ja ennustanut sen vielä vuoteen 2040. No, vuoden tarkkuudella ennustaminen ja vielä joululaulutilaisuudessa oli huonosti harkittua. Toisaalta kirkon miehet ovat varoitelleet maailmanlopusta maailman sivu. Nyt sitä ei kestetä kuulla, vaikka olisi syytä?
Hesarin toimittaja Sampsa Oinaala kirjoitti joulun alla mietteitä otsikolla Isäksi maailmanlopun kynnyksellä (HS 22.12.). Hän on saanut kuulla odottavansa puolisonsa kanssa esikoistaan. Iloa himmentää se tulevaisuus, johon lapsi syntyy. Siis minkälainen tulevaisuus? Toimittaja listaa seuraavat asiat:
1. Väestönkasvu. Kun hän syntyi, oli maailmassa 4,4 mrd ihmistä. Kun hänen lapsensa pian syntyy, on maailmassa 7,8 mrd ihmistä. Vuosisadan lopussa ihmisiä on 14 mrd. Hallitsematon väestönkasvu ei ole juuri minkäänlainen keskustelun aihe – enintään se, että yhä useamman ihmisen pitäisi saavuttaa läntinen elintaso?
2. Ruoan tuotanto. Vuonna 2050 ihmiskunta tarvitsee puolet enemmän ruokaa kuin nyt. Nykyinen tehomaatalous perustuu fosforilannoitteeseen, joka on loppumassa 50 vuodessa. Tehomaatalous on ohentanut peltojen hedelmällistä multakerrosta. Viljelysmaiden multa voi loppua 60 vuodessa.
3. Eliölajien sukupuutto. Toimittaja toteaa, että ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto on hänen elinaikanaan tuhonnut 60 prosenttia maapallon selkärankaisista.
Keltasirkkuja on jäljellä prosentti aiemmasta kannasta, räystäspääskyistä alle parikymmentä prosenttia. Hyönteisiä on jäljellä vain parikymmentä prosenttia aiemmasta. Hyönteismyrkyt ja elinympäristöjen häviäminen ovat syynä joukkotuhoon. Kalakannat uhkaavat romahtaa liikakalastukseen.
Tulevaisuutta eivät pelasta tuulivoimalat, sähköautoilu tai papujen syönti. Silti ihmiset odottavat elämän jatkuvan entiseen tapaan. Eihän tästä voi seurata muuta kuin maailmanloppu, vai voiko?
Eikö niin, että maailmanloppu merkitsee elämän mahdollisuuksien loppumista. Monet eliölajit kokevat parhaillaan oman maailmansa loppumisen. Totaalinen maailmanloppu voi olla vähittäinen prosessi, joka on ehkä jo käynnissä. Nimittäin jos elämän tuhoutuminen on nopeampaa kuin elämän edellytysten uusiutuminen.
Nykyisen kaltaisen jatkuvan kasvun, luonnonvarojen riistämisen ja luonnon tuhoamisen jatkuessa maailmanloppu etenee. Se merkitsee jossain vaiheessa myös ihmisen loppua ainakin alueellisesti, jos nimittäin ravinnon saanti tyrehtyy.
_ _ _
Raamatun kertomuksessa heprealaiset haluavat päästä pois Egyptistä vapauteen. Egypti edustaa tyranniaa, orjuutta ja jumalattomuutta. Egyptin päämies on lujasti vastaan orjien vapauttamista.
Maata kohtaavat monenlaiset vitsaukset: joen vesi muuttuu vereksi ja juomakelvottomaksi, sammakot nousevat joesta ihmisten vaivaksi, samoin ilmaantuvat syöpäläiset, paarmat, karjarutto ja paiseet vaivaamaan ihmisiä sekä eläimiä. Rakeet ja heinäsirkat tuhoavat sadon. Aurinko pimenee.
Edelliset yhdeksän vitsausta eivät liikauta maan johtajaa. Mutta kymmenes vitsaus totisesti liikauttaa: kaikki esikoiset kuolevat faraon pojasta alkaen. Vasta silloin maan johtaja on valmis nöyrtymään ja antamaan kunnian Jumalalle.
_ _ _
Ilmastonmuutos on lisännyt säätilan ääri-ilmiöitä. Australiassa vuorokauden keskilämpötila on kohonnut yli 40 asteen ja hallitsemattomat metsäpalot ovat jatkuneet kuukausia. Belgian kokoinen maa-ala on palanut. Ilmaan on päässyt metsäpaloista hiilidioksidia Australian puolen vuoden hiilidioksidipäästöjen verran. Samalla pääministeri on ilmoittanut, ettei maa voi vähentää kivihiilen tuotantoa eikä aio lisätä päästövähennyksiä Pariisin sopimuksen edellyttämälle tasolle.
Yhdysvaltoja ovat viime vuosina koetelleet metsäpalot, hirmumyrskyt ja kuivuus. Yhdysvallat ei ole mukana Pariisin ilmastosopimuksessa, eikä aio luopua hiilestä tai öljystä.
Suomessa viimeaikaiset runsaat metsien hakkuut ovat supistaneet jopa kolmanneksella hiilinieluja, joiden piti helpottaa hiilidioksidipäästöjen vähennysvelvoitteita. Turpeen poltto jatkuu. Sähköautoihin siirtymisen pitäisi ratkaista liikennepäästöjen ongelmat. Raahen terästehdas, Neste Oilin Porvoon öljynjalostamo, Fortumin Naantalin hiilivoimala ja Helsingin energia jatkavat hiilen- sekä öljyn polttoa sekä päästävät enemmän kuin liikenne yhteensä.
Jotkut nuoret tuumaavat: on varmaan parempi, etteivät esikoiset synny lainkaan tähän matoiseen maailmaan, missä ne kuolisivat kumminkin – ennemmin tai myöhemmin – ihmisen ahneuden uhreina.
_ _ _
Parhaillaan käynnissä oleva ekokatastrofi on perussyiltään uskonnollinen. Ihminen luulottelee olevansa luonnon yläpuolella ja luonnon vain häntä itseään varten. Siispä luonto saa palvella yksinomaan ihmisen kyltymätöntä ahneutta ja itsekkyyttä viimeiseen kivihiilikaivokseen, viimeiseen öljylähteeseen, fosforilouhokseen, puunrunkoon, viimeisiin kasveihin, eläimin, lintuihin ja hyönteisiin, aina viimeiseen merissä uiskentelevaan kalaan.
Sen, minkä Jumala loi kuudessa miljardissa vuodessa, sen ihminen tuhoaa kuudessakymmenessä vuodessa – jopa nopeammin – ja osoittaa näin olevansa mielestään Jumalaa fiksumpi.
_ _ _
Jos ekokatastrofin juurisyy on uskonnollinen – ihmisen synti, ylpeys, itsekkyys, itsensä korottaminen epäjumalaksi – on myös ratkaisu uskonnollinen: parannus, paluu omalle paikalleen osana muuta luomakuntaa, kunnian antaminen Luojalle ja luomakunnan kunnioittaminen.
Tämä johtaisi aivan toisenlaiseen talousjärjestelmään ja elämäntapaan, jota arvioidaan luonnon uusiutumiskyvyn, ei BKT:n, mukaan. Se edellyttäisi maailman kaikkien maiden sitoutumista yhteisiin päämääriin ja tuhoavan kulutuksen leikkauksiin. Mutta sitä ennen on varmaankin esikoisten kuoltava?
_ _ _
Itse asiassa esikoinen on jo syntynyt – – -ja myös kuollut.
– – –
Jälkikirjoitus 30.12.
Jotain toivoakin pitäisi olla, kun vuodenvaihde lähestyy ja alkaa uusi Herran vuosi 2020. Mitä pitäisi tapahtua, että useimpien elollisten elämä maapallolla voisi jatkua?
1. Ihmisten määrän pitää palautua kestävälle tasolle.
2. Ravinnon tuotannon on perustuttava viljelymenetelmille, jotka ylläpitävät viljelysmaan elinvoimaa ja multavuutta, kuten orgaaninen lannoitus.
3. Ihmiskunnan talous ei saa perustua uusiutumattomien raaka-aineiden lisääntyvälle käytölle.
4. Tuotannon ulkoinen vaikutus on sisällytettävä tuotannon hintaan – saastuttamisen pitää maksaa niin paljon, että sitä kannattaa välttää.
5. Luonnolle on määritettävä arvo, joka kannustaa pitämään siitä huolta.
—
Jälkikirjoitus 31.12. Hesarin pääkirjoitus ottaa kantaa samoihin kysymyksiin. Uusimpien väestöarvioiden mukaan maapallon väkiluku olisikin asettumassa 11 mrd:iin vuosisadan lopulla.
Nykyisen elintason ja luonnonvarojen kulutuksen valossa sekin on liian korkea – neljännes tästä – alle 3 mrd on valistunut arvioni oikeammasta. Ehkä silloin yksi maapallo riittäisi kun nyt kulutukseen tarvittaisiin 3,5 maapallon luonnonvarat?
Entä sitten hallittu elintason lasku? Tähänkin HS:n pk ottaa kantaa. Odotukset elintason noususta ovat jakuvasti korkeat ja pettymys odotuksissa on populismin sekä kansannousujen polttoainetta, kuten on nähty USA:n presidentivaaleissa, Brexitissä sekä Suomen Eduskuntavaaleissa.
Keskustelin viisi vuotta sitten Pekingissä politbyroon jäsenen, maan uskontoministeri Wengin kanssa. Hän myönsi, että uskonnot ovat kommunistisen puolueen tavoin hyvästä jos ne voivat rakentaa yhteiskuntarauhaa. Mutta ne voivat aiheuttaa myös hajaannusta.
Kiinan politiikalla on kaksi keskeistä tavoitetta, jotka selittävät jättiläismaan toimia: väestön ruokkiminen ja levottomuuksien estäminen. Viimeksi 80-luvulla maassa nähtiin nälkää. Vientiteollisuus ja investoinnit Afrikkaan sekä toisaalta valvonnan ja kontrollin lisääminen erityisesti vähemmistöjä kohtaan ovat esimerkkejä hallituksen toimista.
Kun ympäristön saastuminen ja ihmisten sairastuminen aiheuttavat levottomuksia, on hallituksen edettävä myös ympäristöinvestoinneissa, kuten aurinko- ja tuulivoiman lisäämisessä. Niissä Kiina on maailman kärjessä. Siten Kiinan politiikka voi olla varoittava esimerkki, mutta toisaalta myös seurattava esimerkki.
Särkiö: ”Vuosisadan lopussa ihmisiä on 14 mrd. ”
Alkaa se Jumalan tahto (täyttäkää maa) pikkuhiljaa toteutua.
Jos Aatami ja Eeva eivät olisi ”syntiin” langenneet ja olisivat saaneet näin ollen elää kuolemattomina ikuisesti, olisi tuo Jumalan käsky toteutunut jo kauan sitten. Meillä, tämän ajan ihmisillä alkaisi olla jo aika ahdasta – otaksun.
On mieleniiintoista seurata, miten suomenkieltä ymmärretään Raamatusta luettaessa. Tässä jälleen hyvä esimerkki.
Luomiskertomuksessa Kaikkivaltias antoi tarkoituksen ensimmäiselle ihmisparille: ”lisääntykää ja täyttäkää maa”. Se tietenkin tarkoitti, että kun maapallolla on tarpeeksi ikuisesti eläviä asukkaita, lisääntyminen loppuu. 14 miljardia huonosti jakaantuneen on nykyhallinnolle aivan liikaa, alkuperäistä limittiä on vaikea arvioida.
Kun tavallisessa puhekielessä käytetään ilmausta ”täyttäkää astia”, kenellekään ei tule ajatusta kaataa nestettä tai muuta ylipursuavasti. Minkähän takia Raamattua luetaan usein niin kovin erilaisesta näkökulmasta?
Rauli: ”On mieleniiintoista seurata, miten suomenkieltä ymmärretään Raamatusta luettaessa. Tässä jälleen hyvä esimerkki.”
Ja tässä jälleen hyvä esimerkki: Ps. 115:16 Taivas on Herran, maan hän on antanut ihmisille. Ps. 37:29. Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä ikuisesti.
Jakeissa ei lue esim. paitsi ei ne 144000?
Toivonen: ” Se tietenkin tarkoitti, että kun maapallolla on tarpeeksi ikuisesti eläviä asukkaita, lisääntyminen loppuu.”
Heh. No niinpä tietenkin tarkoitti. Kun pallolla on riittävästi (mikä on riittävästi ja kuka sen määrittelee) sakkia, niin kaikki naiset muuttuvat välittömästi hedelmättömiksi. On noilla todistajilla vastaus joka asiaan. Ja ellei ole, niin keksitään.
Tosin suomen kielen sanakirja antaa verbille täyttää merkityksen: ”panna jonkinlainen astia tai tila täyteen, tehdä täydeksi” Täysi taas merkitsee astiaa tai tilaa jossa on suurin mahdollinen määrä siihen mahtuvaa sisältöä. Jos nyt vielä juomalasien ”täydestä” puhutaan, niin Marskin ryyppylasi täytettiin aina piripintaan, vain pintajännitys piti nesteen lasissa. Ne olivat täysiä.
Olipa se täyttäminen sitten raamatullista tai mitä muuta hyvänsä, niin kyllä se suomen kielen semantiikan mukaan tarkoittaa ihan yhtä ja samaa asiaa.
Ihan vain Raulille vinkiksi oikeinkirjoituksen vuoksi: suomen kieli kirjoitetaan erikseen (kuten kaikkien kielten nimet).
On selvää, että kaikkien olentojen elämällä on sekä alku että loppu. Ajatus siitä, että maapallolla olisi koskaan voinut elää tietty määrä ikuisesti eläviä ihmisiä on luonnonlakien ja tieteen valossa mahdoton. Jo siitäkin syystä, että elämän ylläpitäminen ilman ravintoketjuja on mahdotonta.
Uskon näkökulmasta asia on samoin, luomiskertomuksen ja Raamatun muiden alkukertomusten tulkintatavoista riippumatta. Ensinnäkin ensimmäiset ihmiset saivat jo ennen syntiinlankeemusta tehtäväkseen viljellä ja varjella luomakuntaa. Viljely edellyttää jo käsitteellisesti ravinnon tuotantoa ja siten tuotetun ravinnon nauttimista. Mikä taas edellyttää tappamista jossakin merkityksessä. Toisen kuolema koituu toisen elämäksi. On sitten kysymys emmervehnästä tai kalastuksesta.
Toiseksi voidaan tietysti ajatella, että kuolemattomuus rajataan vain ja ainoastaan ihmistä koskevaksi. Kristillinen teologia lähteekin siitä, että juuri ihminen on ikuisuusolento, kuolemattomuudesta osallinen. Avain tämän ja kuoleman väistämättömyyden (sekä luonnontieteen) yhdistämiseen löytyy meidän mukaamme Jumalan varoittavista sanoista ensimmäisille ihmisille: ”kuolemalla kuoleminen”. Ilman syntiinlankeemusta ihminen olisi siirtynyt mutkattomasti ikuiseen elämään, ts. vahvistunut kuolemattomuudessaan. Lankeemuksen seurauksena tästä tapahtumasta tuli kuitenkin kuolema sellaisena viheliäisenä ilmiönä kuin me sen tunnemme.
Kolmanneksi. Kristillinen kirkko suhtautuu hyvin pidättyvästi kaikenlaiseen spekulointiin ihmisen ja maailman elämästä ilman ja ennen lankeemusta. Siitäkin syystä, että lankeemus turmeli myös meidän järkemme.
Lopuksi: Kaikesta huolimatta me ”odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää” sen jälkeen, kun tämä maailma(nkaikkeus) on tuhoutunut. Sittenpähän näemme ja saamme vastaukset niihin kysymyksiin, joihin meillä ei tässä ajassa ole vastausta.
Sjöblom: ”Sittenpähän näemme ja saamme vastaukset niihin kysymyksiin, joihin meillä ei tässä ajassa ole vastausta.”
Niinpä.
Hyvää alkavaa vuotta 2020 joka tapauksessa kaikille uskoville ja uskomattomille telluksentallaajille.
”Toisen kuolema koituu toisen elämäksi. On sitten kysymys emmervehnästä tai kalastuksesta.” Näinhän se nykyisin tahtoo olla.
Raamattu kertoo kuitenkin, ettei ensimmäinen ihmispari syönyt lihaa. Vasta Nooalle annettiin lihansyöntioikeus: ”Teidän ravintonanne olkoot kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit.”1. Mo9:3)
Sanoit Marko myös, että ”Ajatus siitä, että maapallolla olisi koskaan voinut elää tietty määrä ikuisesti eläviä ihmisiä on luonnonlakien ja tieteen valossa mahdoton.” Kenties haluat perustella kantaasi myös tuo kasvisruokavalio huomioiden?
Toivonen: ”Ajatus siitä, että maapallolla olisi koskaan voinut elää tietty määrä ikuisesti eläviä ihmisiä on luonnonlakien ja tieteen valossa mahdoton. Kenties haluat perustella kantaasi myös tuo kasvisruokavalio huomioiden?”
Jehovantodistajien käsitysten valossa nykyinenkin elämä maapallolla on mahdotonta. 1930-luvun puolivälissä ja 1940-luvun alussa Vartiotorni-seura julkaisi materiaalia, joka korosti Harmageddonin välitöntä läheisyyttä. Vuonna 1935 kerrottiin, että ”universaali sota on ehdottoman varmasti tulossa pian ja mikään voima ei voi sitä pysäyttää. Todistajien mukaan maailman piti loppua ainakin vuosina 1941, 1975, 1984. Viimeisen maailmanlopun ilmoituksen mukaan (vuodelta 1984) todistajat tiesivät aivan varmaksi, että maailman tuho tapahtuu joka tapauksessa ennen vuotta 2000. Kuinkas sitten kävikään?
Sen sijaan, että penää muilta perusteita, voisi tietäjätodistaja Toivonen perustella miksi yleensä olemme vielä täällä huolimatta täysin varmasta Harmageddonista vuodesta toiseen.
Useiden tieteentekijöiden mukaan aikaa lienee kuitenkin vielä noin 5000 000 000 vuotta, kunnes tähtemme lopulta sammuu.
Rauli Toivonen. Tieteen käsitysten mukaan ihminen on käsittääkseni vuosimiljoonia ollut sekaravinnon syöjä. Ensin oli keräily ja eläinten syönti, sitten vasta viljely.Myös kasvien syönnissä on kyse elävän olennon tappamisesta. Muistetaan nyt sekin, että Jumala itse teurasti heti syntiinlankeemuksen jälkeen (puki nahkavaatteet Adamin ja Eevan ylle) ja katsoi Abelin eläinuhrin puoleen. Hyväksyvästi. Raamatun alkukertomukset ovat Lähi-Idän muinaiseen kulttuuriin kytkeytyviä monikerroksisia selityksiä siitä, miten tietyt tärkeät asiat ovat. Tästä seuraa, että niitä ei mielestäni voi tulkita sillä tavoin mielivaltaisesti kuin esimerkiksi Vartiotorni ja adventistit tai nuoren maan kreationistit tekevät omien oppirakennelmiensa pohjalta. Teurastukset olivat aika lähtökohtaisesti uhreja ja uhrilihat syötiin. Ymmärrän Jumalan antaneen erillisen luvan lihansyönnin luvallisuuteen Nooan kautta, mutta minulla ei ole suoraa vastausta em. yhteisöjen raamatuntulkinnan herättämään kysymyksenasetteluun. Käsittääkseni vastauksia pitää joka tapauksessa hakea alkukertomusten teologiasta, ei lukea niitä kronologisina raportteina tai tieteellisesti tarkkoina objektiivisina kuvauksina.
Kiitos vastauksestasi, Marko. Nyt taidan ymmärtää, miksi näet ”tieteen valossa” mahdottomana ajatuksen ihmisten ikuisesta elämisestä maapallolla. Viittaat siihen, että ” Tieteen käsitysten mukaan ihminen on käsittääkseni vuosimiljoonia ollut sekaravinnon syöjä.”
Myönnän, että tieteen ja Raamatun välillä on tässä asiassa selkeä ristiriita. Pitäydyn nyt vain siihen, mitä Raamattu opettaa. Ja kyllä siellä kerrotaan, että kuolema tuli tänne meidän kaveriksi syntiinlankeemuksen myötä. Ja tästä Raamattu johdattelee meidät sellaiseen johtopäätökseen, että ilman ensimmäisten ihmisvanhempiemme mokaa, eivät ihmiset enempää sairastuisi kuin kuolisi.
Aika hyvin tämä tosiasia toistetaan pitkin Raamattua. Esimerkiksi: ”Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman.”(Ro5:12) Ja Raamatun lopusta poiminta: ”Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”(Ilm21:4). Jeesuksen rooli ”viimeisenä Aadamina” mielestäni edellyttää myös sen ensimmäisen historiallisuutta henkilönä.(1. Ko15:45)
Blogin otsikko viittaa siihen, että vitsausten jälkeen voi tulla käänne. Uskon, että tuo käänne tulee, ja juuri siihen alkuperäiseen suuntaan. Tämän maailman ruhtinaat eivät asioita kuntoon laita, sen ihmiskunnan historia todistanee useimmille meistä. Raamatussa kerrotaan taivaallisesta vallanpitäjästä, jonka hallituskauden lopusta seuraavaa: ” Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.”(1. Ko15:25,26)
Ehkä sen verran voidaan todeta ”alkutilaopista”, että se on luterilaisen opin mukaan erilainen kuin skolastinen antropologia. Luterilaisen imago-opin mukaan ihminen jo Jumalan kuvana on oikeassa ja täydellisessä yhteydessä Jumalaan. Jumalan kuva ja kaltaisuus ovat siten identtiset. Skolastisen antropologian mukaan alkuvanhurskaus ei kuulunut ihmisen alkuperäiseen luontoon erottamalla Jumalan kuvan ja kaltaisuuden.
Skolastiikan mukaan sielun kyvyt (Jumalan kuvana, mm. muisti, tahto, vapaus, ja järki) olisi siten jotakin pysyvää ja armo ihmisen luonnon substanssin elävöittävä aksidenssi. Armo ei siten kumoa luontoa, vaan armo lisälahjana täydellistää sen. Ihmisen vanhurskaus ei siten perustu vain Jumalan armoon, vaan luonnon ja ”armon” yhteistyöhön. Mikäli nämä luonnon kyvyt (potentiat) ovat Jumala kuva, silloin myös Saatana on luotu Jumalan kuvaksi, koska hänen luonnolliset kykynsä ylittävät ihmisen kyvyt moninkertaisesti. On mahdoton ajatus, että Saatanan luonto (imago) olisi säilynyt hänen langettuaan todennäköisesti ylimielisyyteen, sanan ja Jumalan Pojan halveksuntaan, joka on aina ollut ihmiskunnan historian yleinen vitsaus.
Seisottuaan alttarilla hyvän- ja pahantiedon puun edessä (ajassa, vaan kuinka kaukana ajan janalla) Saatanan langettamana, Jumalan kuva ja kaltaisuus hävisivät Aadamista ja Eevasta täysin. Kuitenkin he saivat lupauksen tulevasta armosta ja Saatana kirottiin, jonka sielu on musta kuin pätsin savu. Ja täällä tuo hornan tuotos edelleen tuhoaa ihmiskuntaa hengellisesti, että luomakuntakin huokaa tuskissaan.
Rauli Toivonen. Olen myös sitä mieltä että kristillisen uskon pitää perustua Raamattuun. Juuri tässä on mielestäni ratkaisevaa turvautua viimeisten 150 vuoden teologisen tutkimuksen tarjoamiin näkökulmiin. Vaikka ne poikkeavat vaikkapa 1600-luvun sanainspiraatio-opista ja teidän Jehovan todistajien kehittelemistä tulkinnoista. Kristitty evoluutiobiologi Denis Alexander on nuoren maan kreationismia kritisoivassa kirjassaan Creation or Evolution – do we have to choice? käsitellyt aika hyvällä tavalla näitä modernin tieteen ja raamatuntulkinnan jännitteeseen liittyviä kysymyksiä. Kristillisten kirkkojen raamatuntulkinnan peruskamaa on kauan ollut käsitteellisen eron tekeminen kahden- tai kolmenlaisen kuoleman välillä. Raamattu puhuu ruumiillisesta eli ”luonnollisesta” kuolemasta, hengellisestä kuolemasta l. epäuskosta ja ikuisesta kuolemasta. Ihminen voi siis kristillisen uskon mukaan olla elossa ja kuitenkin Jumalan silmissä kuollut (vrt Jeesuksen tuhlaajapoikavertaus Luuk. 15): tämä minun poikani – joka siis tuli kotiin hyvinkin elävänä – oli kuollut, ja on jälleen herännyt eloon…). Meillä on siis hyvät perusteet ajatella, että Aadamin lankeemus merkitsi nimenomaan hengellistä kuolemaa JA siihen liittynyttä luonnollisen kuoleman laadullista muutosta hirvittäväksi turmiovallaksi. Tämän laadullisen muutoksen luonnetta emme kuitenkaan voi välttämättä täsmällisesti määritellä emmekä havainnoida. Tässä on toki kyse terminologiastakin. Klassisen kristillisen uskon mukaan ihminen luotiin kuolemattomaksi, mutta sellaisella tavalla, että sen saattoi menettää. Minulle isoin jännite nykytieteen ja Raamatun välillä on kysymys Aadamista ensimmäisenä ihmisyksilönä ja hänen sijoittamisensa evoluution ketjuun. Vähän vaikea minun on olla hyväksymättä mm. fossiilien ketjua mikroskooppisista prekambrisista eliöistä alkaen kohti nykypäivää. Lopuksi: toivoisin, että vastaat Kimmo Wallentinin edellä esittämiin kysymyksiin siitä, miksi järjestösi on niin monta kertaa korjannut opetuksiaan maailmanlopun ajankohdasta. Minäkin toki odotan tulevaa muutosta parempaan. Mutta sen ajankohtaa emme voi emmekä saa ennustaa. Senhän Herramme Kristus nimenomaisesti sanoi olevan meidän tavoittamattomissamme.
Marko Sjöblom; ” Minulle isoin jännite nykytieteen ja Raamatun välillä on kysymys Aadamista ensimmäisenä ihmisyksilönä ja hänen sijoittamisensa evoluution ketjuun. ”
Miksi pitää sijoittaa? Tässä on ajatusharha, jonka yli pääsee lukemalla huolellisesti luomiskertomus ihmisestä.