Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana. Mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat. (Luuk. 8: 11,13)
Miksi Jumalan sanan siementä kylvetään tuhlaillen, eikä siemeniä säästellen; minkä tähden kylvetään myös huonoon maaperää, jopa kalliolle?
Mitenkä silloin kävisi, kun Jumala sanan siementä kylvettäisiin säästellen ja etsien hyvää ja sopivaa kasvualustaa; olisimmeko me sellaista hyvää kasvualustaa vai jäisimmekö ulkopuolelle?
Mikä merkitys on maaperän muokkaamisella ja miten se tapahtuu?
Miten suhtaudumme Jumalan sanaa, siihen oikeaan ja hyvään siemeneeseen?
Minkä tähden Jeesuksen vertaukset ovat kaksiteräisiä: ne sulkevat ja avaavat, jättävät pimeyteen tai vievät valoon?
Kaikki julkaistut blogini:
Martti Pentti, Jumala on antanut sanansa meille käyttöön ja sitä meidän on viljeltävä. On käsittämätöntä, kun kelvottomat työmiehet luulevat olevansa Isäntää viisaampia ja omia totuuksia viljelevät. Ihan sama jos maallisessa työssä toimisimme aina vastoin yrityksen omistajan ja johtajan ohjeita.
Jorma, kiitos hyvästä kommentista. Oikeaa uskoa seuraa aina hengen hedelmät.
Se ei ole Jorman mielipide, vaan kaiketi se on ihan yleinen luterilainen ja kristillinen totuus, että lihamme ja järkemme on turmeltunut, kuten wanha virsi sanoo: ”Soaistu on järkemme, synnin sumu sielun peittää…”
Myönnän siis minäkin, että kyllähän ne käyttöömme annettiin, mutta menivat pahasti pilalle syntiinlankeemuksessa,
ja se on niihden käyttöä tähän saakka haitannut, kuten maailmanhistoria osoittaa.
Kun tahto on sidottu, ei apua tule muutoin kun Jumalalta, ja silloinkin toteuttaminen pahasti pätkii, tietää jokainen joka joutuu oman syntisyytensä tajuamaan.
”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan” ( Luuk.11:23 Hän ei sano:joka ei ole minun kanssani, eikä ole minua vastaan hän on siltä väliltä. Sillä jos Jumala on meissä,saatana kaukana, ja käsillä on vain sen tahtominen, mikä hyvää on. Jos Jumala on kaukana on saatana saapuvilla, ja meissä vain sen tahtominen mikä on pahaa”
( Martti Luther )
Koska ihminen on menettänyt Aadamin lankeemuksessa tahdon vapauden on Lutherin mielestä tyhjää kutsua menetettyä vapautta vapaudeksi, kuin sanoa terveyden menettämistä terveydeksi. Hän ei kiellä, etteikö ihmisellä ollut vapaa tahto ennen syntiinlankeemusta, mutta sen jälkeen se on orjuutettu tahto.
Ennen ihmisen kääntymystä ihmisen tahto orjuutettu. Mutta uudestisyntymässä, ja sen jälkeen Jumalan lapset haluavat toteuttaa hyvää, kun he ennen kääntymystään tekivät mielihyvällä pahaa.
”On käsittämätöntä, kun kelvottomat työmiehet luulevat olevansa Isäntää viisaampia ja omia totuuksia viljelevät. Ihan sama jos maallisessa työssä toimisimme aina vastoin yrityksen omistajan ja johtajan ohjeita.” Vertauksessa palvelijoille uskotuista talenteista odotettiin palvelijoiden toimivan itsenäisesti. Isäntä ei antanut varojen lisäksi mitään ohjeita. Samoin taidetaan toimia maallisessakin työssä. Työntekijöiden odotetaan näyttävän mihin pystyvät ja ryhtyvän toimiin ilman jatkuvaa ohjausta. Se on rakaisevaa, kenen hyväksi työtä tehdään. Jumalan valtakunnassa tehdään työtä Jumalan tahdon toteutumiseksi.
Matt.13:24- 30
Valhevehnä eli luste on oikeastaan rairuohoa; sitä, jota ennen pääsiäistä kodeissa kylvetään. Ison Raamatun tietosanakirjan mukaan Israelin alueella esiintyvistä lusteista tunnetuin oli Loilium temulentum, huimaluste. Tämä on se valhevehnä, johon Jeesus viittaa kylväjävertauksessaan.
Vertauksessa puhutaan isännän vihamiehestä, joka vehnän kylvön jälkeen yöllä tuli kylvämään lustetta isännän peltoon. Rikos tuli ilmi vasta kun vehnä alkoi tulla tähkälle. Tämän vihamiehen nimi on Saatana. On olemasssa ihmisiä jotka ovat joutuneet hänen käsiinsä ja ovat hänen työvälineitään.
Kun me tätä ajattelemme sanomme helposti : Tahdotteko, että menemme ja kokoamme sen ? Mutta isäntä kieltää vielä ei ole eroittelun aika. Sillä ihmiset eivät kykene erottamaan lustetta vehnästä. Eivät edes kirkon piirissä. Sillä vehnää voi mennä mukana.Jumala odottaa hetkeään vielä hän tahtoo voittaa mahdollisimman monta takaisin.
Jorma ja Martti selvittivät hyvin vapaata tahtoa. Kiitos.
Martti Luther kirjoitti aiheesta hyvän kirjan; Sidottu ratkaisuvalta; jota suosittelen.
Martti Pentti, toki Jumalan työmiehet tekevät itsenäisesti töitä, mutta tekevät Jumalan työtä ei omaansa. Oppi, jota julistetaan pitää olla Kristuksen oppia, ei julistajan omaansa. Maallisessa työssä yrityksen ylin johto (hallitus) määrittelee tarkat suuntaviivat, jota yritys toteuttaa. Tarvittaessa turhat rönsyt lopetetaan.
Martti Pylkkänen, kiitos hyvästä kommentista. Ainoastaan oikeista siemenistä kasvaa oikea kasvi.
”Oppi, jota julistetaan pitää olla Kristuksen oppia, ei julistajan omaa.” Kirkko julistaa Kristusta itseään. Kaikki opit hänestä ovat enemmän tai vähemmän ihmisjärjen tuotetta. Luther ja Melanchtonkin käyttivät omia Luojan luomia aivojaan. Toki Pyhä Henki ohjaa teologejakin.
Maallinen yritys, joka karsii osakkaiden mieliksi rönsyjään, saattaa heittää menemään tulevan menestyksensä siemenet. Nokiallekin taisi käydä näin. Rikkaviljavertaus taitaa sopia talouselämäänkin.