Viime torstaina vietettiin helatorstaita kansallisena vapaapäivänä. Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja kirkon asema siinä näkyi hyvin siinä, että miten eri tahot suhtautuivat tähän Kristuksen taivaaseen astumisen päivään. Luin Helsingin Sanomat tarkkaan, mutta ainut maininta, jonka helatorstaista lehdestä löysin oli uutinen, jonka mukaan helatorstai käynnistää kevään mökkiliikenteen. Välinpitämätön asenne kristillisestä perinteestä nousevia pyhiä kohtaan ei ole uusi asia maamme päälehdelle. Uutena ilmiönä lehtien nettisivustoilla oli helatorstaina havaittavissa keskustelunavauksia, joissa ihmeteltiin, että mikä tämä tällainen helatorstai on ja miksi tänään ei olla töissä. Sama asenne välittyi monesta muustakin suunnasta kuin lehtien keskustelupalstoilta. Todennäköistä on, että jos Helsingin kadulla tekisi gallupin, jossa kysyisi, että mitä varten helatorstaita vietetään, suuri osa ihmisistä ei välttämättä osaisi vastata kysymykseen.
On tunnustettava tosi-asia, että yhä useammat suomalaiset näkevät suoraan kirkollisesta perinteestä nousevat arkipyhät maallistuneessa yhteiskunnassamme lisääntyvässä määrin kummajaisena. Tämä on asia, mitä kirkon on vaikea tahdonvoimalla muuksi käntää. Jos ja kun keskustelu arkipyhien siirtämisestä jälleen jatkuu, niin on luontevaa, että päivät pidetään nykyisillä paikoillaan. On sitten valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen tehtävä pohtia, että pidetäänkö ne vapaapäivinä vai ei.
Suomalaisten muuttuneissa asenteissa arkipyhiin näkyy kirkon aseman muutos yhteiskunnassa tavalla, johon myös kirkon johdossa ja kirkon luottamuselimissä olisi hyvä havahtua. Se, että juuri edelliselle viikolla Turussa kirkolliskokous kaatoi huolella valmistellun seurakuntaranneuudistuksen, on yksi esimerkki siitä, että kaikki eivät ilmeisesti ymmärrä sitä perustavanlaatuista muutosta, joka maassamme on jo tapahtunut suhtautumisessa uskontoon ja kirkkoon. Kirkon uudistuminen ja kokonaan uusien toimintatapojen käyttöön ottaminen etenee kirkossa aivan liian verkkaisesti siihen nähden kuinka kovalla vauhdilla maailma kirkkomme ympärillä muuttuu.
Alkuseurakunnassa (opetuslapsille) käynnistyi helatorstaina Pyhän Hengen kasteen ja Jeesuksen lupaaman voiman odotuksen aika. Kummalista kirjoittelua tuossa edellä aiheista, jotka eivät mitenkään liity helatorstaihin, kuten tuo homojen siunaaminen, joka on synti Raamatun mukaan eikä syntiä voi siunata.
”kuten tuo homojen siunaaminen, joka on synti Raamatun mukaan eikä syntiä voi siunata.”
Jaa, että homojen siunaaminen on kirkossa kiellettyä? Olen ollut tähän asti siinä käsityksessä, että homojen avioliittoa ei voida siunata joidenkin pappien mielestä 01.03.2017 lähtien. No haitanneeko tuo kettään. Tuskinpa vaan.
Kimmo Wallentin. Jos jääkiekko-otteluun kentälle tulee jalkapalloilija, niin kyllä se häiritsee peliä. Häiriköitä riittää Hengellisen elämän ja uskonnonvapauden estäjinä tai ainakin häiriköinä. Häirikkö ei edes ymmärrä tekemisiensä vaikutusta hengellisesti.
Rautkoski: ” kuten tuo homojen siunaaminen, joka on synti Raamatun mukaan eikä syntiä voi siunata.”
Itsepähän otit kantaa homoseksuaalien ihmisten siunaamiseen. Pakkohan minun on tuollainen paikkaansa pitämätön käsitys oikaista.
Onko esim. homon siunaaminen avioliittoon vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa väärin? Tai onko Herran siunaus sallittu homoille. Ellei, niin miten sen voi estää? Kysytäänkö kirkossa nykyisin (en tiedä kun en ole muutamaan vuoteen käynyt) kuka on homo, ennen kuin Pappi suostuu lukemaan siunauksen?
Kimmo Wallentin. Pappi, joka siunaa synnillisen toiminnan on siihen itse osasyyllinen. Tämä kerrotaan muutamassa Raamatun kohdassa sekä VT:ssä että UT:ssä.
”Pappi, joka siunaa synnillisen toiminnan on siihen itse osasyyllinen.”
Näillä palstoilla on väitetty monta kertaa asiantuntevalla äänenpainolla, ettei pappi sen enempää kuin paavi, piispa tai kukaan muukaan ihminen mitään siunaa, vaan Jumala siunaa, jos katsoo aiheelliseksi. Eikä sille mitään voi Risto Rautkoskikaan.
Tiedä häntä sitten?
Kimmo Wallentin. Etkö kirjoita tänne mitään, vaan kaikki on armottomuutta uskovia kohtaan ja taustalla on pahan henkivalta, joka tekee sen et siis sinä. Samoin siunausta ei toimita ihminen, vaan vain Jumala siunaa. Kaikki on armoa Jumalalta tai armottomuutta pahan henkivalloista. Näinkö tekstisi on tulkittava.
Eräitä yksityiskohtia lukuun ottamatta pahan henkivalta järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyy myös runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta.
Ei sovi myöskään unohtaa, että on hyvin vaikea johdatella asioita siten, että armoa Jumalalta saataessa, se havainnollistaa osaltaan hyvinvointimalliamme sekä organisaatiossa toimivien vastuunalaista asennetta. Tämän lisäksi keskeiset ideologiset periaatteet osoittavat, että siunausta ei toimita ihminen, joka johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä.
Jo nyt on päätetty että homoparin rekisteröity parisuhde on mahdollista siunata. Miten tilanne muuttuisi siitä että tulevaisuudessa kyse on avioliitosta?
”Jo nyt on päätetty että homoparin rekisteröity parisuhde on mahdollista siunata.”
Hieno juttu niile, joille sillä on jotain merkitystä.
Kirkossa siunataan myös joskus sellaisia pareja, jotka eivät ole saaneet kirkollista vihkimistä esimerkiksi sen takia, että toinen ei kuulu kirkkoon. Varmaan hyväksyt senkin, että myös heteropareja saa edelleen siunata?
”Varmaan hyväksyt senkin, että myös heteropareja saa edelleen siunata?”
Juu, tottahan toki. Jos joku vielä nykyään semmoista haluaa. Olen minä itsekin papin edessä tahtoni naisen kanssa elämiseen ilmaissut. Sellainen oli vallitseva, ihan yleinen tapa vielä 50 vuotta sitten, uskoi tai ei.