Kuka voi ja kuka saa vaikuttaa?
Onhan heitä. Yksi on Saska Saarikoski, hyvä ja terävä kommentoija isossa mediassa. 12.4.20 hän kertoi ensin, ettei ole uskova ihminen ja kysyi sitten:
”Löytäisikö kirkko vihdoin äänensä? Ei ole löytänyt. En ole kuullut piispoista ja papeista pihaustakaan.” --- ”Luoma tuntuu älykkäältä ihmiseltä, mutta hänessä ei selvästikään ole sellaista karismaa ja lämpöä kuin esimerkiksi John Vikströmissä, Irja Askolassa tai Eero Huovisessa.” Saarikoski kertoo toimittajakollega Tutta Särkän olevan kanssaan samaa mieltä: ”Vaikka en kuulukaan ev.lut. liittoon (?), olen kovasti ihmetellyt, että piispat, papit ja muut jumaliinsa uskovat (sic!) eivät ole esitelleet lohdun sanomaa.” Lähempänä olisi ollut Hesarin kolumnisti, joka joku päivä sitten kiitteli kirkon aktiivisuutta netissä sekä sitä, että siellä ei ole konservatiivisia kirkon ääniä.
Mitä arkkipiispaan tulee, tiedän monen Turussa kannattaneen Vikström nuorempaa. Vaali oli linjavaali ja myös joukko vanhauskoisia äänesti Luomaa. Minä en, mutta Tapio Luoma ei ole jäänyt vanhauskoisten panttivangiksi. Hän katsoo selvästi eteenpäin ja haluaa kirkon elävän tässä ajassa. Hänen pääsiäisaamun saarnastaan en ollut innostunut. Mutta kun 80-luvulla itse pidin yksipappisessa seurakunnassa joka viikko saarnan ja 5-10 muuta puhetta, hiukan siinä opin armollisuutta toisia puhetyöläisiä kohtaan. Kesälomasta kesälomaan, joka pyhä ja useimpina arkipäivinä.
Kuka voi ja kuka saa vaikuttaa? Sosiaalisessa mediassa saa, mutta eihän se ole sama. Kerron nyt pienen esimerkin Helsingin Sanomista ja itsestäni. Olen ikäni, koulupojasta asti ollut lehtikirjoittaja. Pitkiä aikoja olen voinut ja saanut kirjoittaa kerran viikossa, erilaisissa aviiseissa. Hesariinkin monta kertaa, alioita ja pidempiä juttuja kulttuurisivuille.
Hesari teki kymmenkunta vuotta sitten ison jutun, jonka mukaan kirjailija-apurahat menevät konkareille. Se oli osaksi totta. Sitten Taiteen kehittämiskeskus, Taike teki ison käännöksen, alkoi tukea nuoria isommilla summilla ja pudotti ”eläkeikäiset” lähes tyysin pois. Valitin Turun Hallinto-oikeuteen, joka pitkän prosessin jälkeen totesi ikäsyrjinnän todennäköisesti tapahtuneen ja pyysi Taikelta lisäselvitystä. Taike kieltäytyi sitä antamasta ja teki saman hylkäyspäätöksen uudestaan.
Hesari ei suostunut tätä kertomaan, mikä kirkkaasti rikkoo journalistin eettisiä sääntöjä vastaan. Tyrkytin Hesarin joka ovisuussa itseäni, kerjäsin päätoimittajalta, kulttuurisivun esinaiselta, joka paikasta, mutta turhaan. Se oli yksittäistapaus. Mutta haloo, eikö Hesari sitten kerro yksittäisiin henkilöihin kohdistuvista oikeusjutuista?
Jos tämän koronan aikana ei ole kuullut pihaustakaan pipeistä tai papeista, ei ole sitten halunnut kuulla. Netissä on satoja jumalanpalveluksia ympäri maata joka sunnuntai, joka kunnasta ja niin edelleen. Niitten ja myös lukemattomien kirkkokonserttien kuuleminen on tietenkin vapaaehtoista.
Aion kyllä lukea Saskan juttuja vastakin. Hyviä, kiinnostavia juttuja, tottakai. Mutta kun luterilainen kirkkomme on tänä päivänä varsin moniääninen, toki toivon, että maan isoimpaan lehteen pääsisi vaikuttamaan piispoja pienemmätkin vaikuttajat. Jos tämä kirjoitus sattumoisin tulisi myös Saska Saarikosken silmiin, katsopa Areenasta Kuopion piispan Jari Jolkkosen dokumentti Fransiskus Assisilaisesta. Se lähetettiin pääsiäisenä kaksi kertaa TV1:ssä. Hyvin tehty ja paljon sisältävä juttu menneeseen, nykyiseen ja tulevaan.
52 kommenttia
Ohjelma Franciscus Assisilaisesta oli huono. Joku menee ulkomaille (ajatella) ja kertoo näkemästään. Vanha, kulunut juttu. Siltä ajalta, kun rahvas ei vielä matkustellut. Meillä ihmeteltiin sitä, että papilla oli sama paita koko ajan päällään. Toinen ohjelma Martin Lutherista. Yhtä tylsä.
Ei sinne lehtiin kannata väkisin….
Mitä Luoma olisi voinut antaa, jos hän pysyy tiukasti kirkon teologiassa? Kertoa, että jos ette usko, niin kuin kirkko ja kristinusko laajemmin opettaa, niin kuolessanne joudutte helvettiin? Vikström nuoremman esiin nostaminen on naivia. Jos hänellä on kirkon oppi, mutta puhumisen lahja, niin toki hän voi kertoa helvetin odottavan, mutta niin hienosti, ettei uskonnollisesta retoriikasta tietämätön tajua sanomaa.
Olen monet kerrat kysynyt K24:n sivuilla, mitä kirkolla on annettavaa ihmiskunnalle? Etenkin mitä annettavaa, jos äkillinen tuho uhkaa suuria ihmisjoukkoja? Kadotus odottaa teitä, mutta ei meitä, joilla on oikea oppi, oikea kirkko ja oikeat sakramentit.
Mitä blogisti sanoisi kirkon teologiasta käsin?
Hyvä kun striimattiin mutta kaksi kärsimystä ei helposti istu vanhaan shapluunaan todistamisessa samanaikaisesti, ja vielä tähän kirkkovuoden aikaan.
Myös olen katsonut hartauskirjoitusten vähäisyyttä julkaisuissa vaikka luulisi niistä olevan tarjontaa jonottamiseen asti omassaan.
Olisiko sitten ollut mahdollisuutta kirjoittaa kuten puheissa todistaa. Varovasti sanon, kyllä olisi ollut. Asia ei vaan istu perinteiseen kirkon näkemykseen mutta Ihmisille sillä olisi paljon merkitystä. Minkähän huomaaminen avaa ikkunan lisää?
Jeesushan lausui ristillä koko psalmin lausumalla sen alkusanat perinteen mukaisesti. Näin Jeesus ristillä armahti itseään. Voi nopeasti tuntua oudolta mutta kannattaa katsoa asiaa.
Näin Pääsiäisen sanaan olisi hyvin sopinut mukaan todistus ja lupa meille armahtaa itseämme kysymysten haasteessa olla kykenevä ja pystyvä suuren ja pelottavan haasteen edessä elämässsämme.
Sitä ei vaan huomattu tehdä nyt, eikä kirkkomme asiasta puhu muulloinkaan vaikka sielunhoidollisesti asia on merkitsevä ja tärkeä.
Kirjoitin rehellisen ja realistisen kirjoituksen pääsiäisen kuviosta mutta sitä ei hyväksy Hesarin sivuille julkaistavaksi. Vaikka meillä jokaiselle ihmisellä on oikeus julkaista näkemyksensä elämästämme, niin jos se ei ole kirkon oppia myötäilevä niin ainakaan Hesari ei julkaise sitä.
TAPIO,
tiukkaat minulta yhtä jaetta, Markus 16:16, ”seisotko sen takana?” Kysymyksesi tuo mieleen sen, kun on ensin kysytty uskossa olemistani ja sitten haluttu osoittaa, ettei uskoni ole oikea tai riittävä. Sitoudun kokonaiseen Raamattuun, kokonaiseen Uuteen testamenttiin,, en sen jakeiksi pilkottuihin virkkeisiin. Minulle Markus 16:16 ei ole yhtäkuin kirkon oppi tai teologia. Uskon todistaja ei ole minulle tuo yksi jae, vaan ennen muuta Jeesuksen kaikki puheet, hänen koko toimintansa. Kirkkomme UT kertoo, että Markuksen evankeliumi päättyi aikaisemmin jakeeseen 8. Koko luku 16 kertoo Jeesuksen ylösnousemuksesta ja siitä, kuinka ensimmäisenä Magdalan Maria vei viestin siitä opetuslapsille, miehille, jotka eivät sitä uskoneet. Alussa usko ja epäusko kohtasivat ja lopulta myös se pelokas ja epäuskoinen joukko vakuuttui Jeesuksen elävän, ja lähti viemään viestiä eteenpäin. Minulle Markuksen tai UT:n tiivistelmä ei ole ihmiskunnan kahtiajako, vaan se on Jeesuksen koko elämä ja julistus, yhtenä tiivistelmänä, kuten sanottu, Isä meidän rukous. Tapahtukoon Jumalan tahto myös maan päällä. Sitoudutko sinä tähän?
Hesari on erkkolainen media. Vaikkakin se on Suomen valtakunnan päälehti, se on silti hyvin pienen joukon äänenkannattaja. Vahinko, ettei Suomessa ole painetussa mediassa todellisia vaihtoehtoja (paitsi tietysti HBL), mutta se ei ole kaikille vaihtoehto.
SEIJA,
”Hesari on erkkolainen media.” Niinpä kyllä, mutta sen linja suhteessa kirkkoon on viime vuosikymmeninä selvästi muuttunut ja kirkon kannalta myönteisempään suuntaan. Hesari on niiden äänenkannattaja, jotka sitä tilaavat. Koko median kehitys ei ole ollut myönteinen: Sekä Hesarin että maakuntien ykköslehtien rinnalta ovat muut äänet kuolleet pois. Sanavapauden kannalta on korvaamaton menetys, että vasemmistolainen, mutta samalla kaikki puolueitten lehdet ovat kuihtuneet pois. Vaihtoehtoja on yhä vähemmän ja ne ovat yhä harvempien käsissä.
ANTTI,
kirkossa on erilaisia ääniä ja Hesarissakin on erilaisia ääniä. Eikö se ole OK?
Mitä HSn levikkiin ja laatuun tulee, sanomalehtien levikkiin ja peittoon, Ylen asemaan, jne, Suomi on eurooppalaisessa vertailussa pikemmin kärjessä kuin jäljessä.
Hyvät Siskot ja Veljet
nyt, kun keskustelu on siirtynyt kirkosta Hesarin toimittajiin, kerron sen kirkosta hyvää puhuneen toimittajan nimen, jota blogia kirjoittaessani en saanut mieleeni: Hän on tietysti
Anna-Stina Nykänen
Ajattelen niin, että tuo Saarikosken sana oli vahva yleistys, kannanotto. Toki hän varmasti on tietoinen netissä olevista pappien ja muiden saarnoista. Ehkä hänen pointtinsa oli, että hän olisi odottanut kirkolta (ja tässä varmasti tarkoitetaan arkkipiispaa ja pääkaupunkiseudun piispoja) voimakkaampaa esiintuloa tämän kriisin aikana, koska erilaisissa kriiseissä on ajateltu kirkon olevan se turvaa tuottava. Niin se varmasti tuottaa nytkin monien seurakuntien toimesta. Mutta ehkä kirkon ääni on ollut näin kokonaiskirkon tasolla aika vaisu.
Ilmoita asiaton kommentti