Kristuksen ruumis leivässä ja Kristuksen veri viinissä

Kuvassa vaimoni Colette kun olemme menossa Jokioisten kirkkoon messuun.

Sunnuntai 11.03.2018
4. paastonajan sunnuntai, latinaksi Laetare
Pääsiäisjakso, paastonaika
Elämän leipä
Evankeliumi: Joh. 6:48-58

Vanhassa testamentissa kerrotaan manna -ihmeestä Siinain autiomaan vaelluksen aikana. Israel vaelsi Egyptin orjuudesta luvatun maan vapautta kohti. He pysyivät elossa, koska Jumala antoi heille ruokaa: mannaa ja viiriäisiä. Ruoka oli syötävää ja se piti hengissä. Jumala ruokki heitä.

Juutalainen perinne näki tässä Jumalan antamassa ihmeessä syvemmänkin sisällön. Niin kuin manna antoi ruumiillisen ravinnon, niin Jumalan sana antoi hengellisen ravinnon. Toora eli Laki eli Mooseksen kirjat oli tuon ajan pyhä Raamattu. Sanansa välityksellä Jumala ruokki kansaansa niin että ihminen elää tämän maailmanajan vaelluksessa ja pääsee tulevan maailman elämään. Jumalan antamaan luvattuun maahan eli tulevaan elämään, uudistuneeseen paratiisiin.

Evankeliumissamme Jeesus kehittää ajatuksen täyttymykseen asti. Hän itse on Jumalan sanan lupausten täyttymys. Hän on Jumalan Sana, manna -ihmeen suurin sisältö. Hän on tullut taivaasta. Hän ruokkii ihmiset iankaikkisen elämän ruualla. Hänen ruokkimansa pääsevät perille iankaikkiseen elämään. Luvattu maa eli uudistunut paratiisi eli taivaan koti koti on hänen lahjansa ihmiskunnalle.

Juuri edellä Jeesus oli tehnyt ruokkimisihmeen. Hän oli ruokkinut suuren kansanjoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla. Ihmiset olivat saaneet Jumalan lahjan. Jeesus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, oli tuonut esiin uudistuneen manna -ihmeen. Teollaan Jeesus oli osoittanut että niin kuin Mooseksen johdolla kansa oli otettu elämään Jumalan kansana. niin tässä ihmeessä uudistunut kansa oli otettu uudistuneeseen elämään. Messiaan aika oli koittanut.

Tämä Jumalan uudistuneen teon julistama Jumalan kunnian esiintulo tuli esiin siihen aikaan kun tätä tekstiä käytettiin Epifanian eli loppiaisen tekstinä. Silloin kerrottiin Jumalan suuresta teosta: Jumala oli tullut kansansa keskuuteen.

Kun teksti sitten siirrettiin keskelle paastonaikaa, niin silloin sen tähtäyspiste muuttui. Aikaisemman Jumalan kunnian ilmestymistä uuden Messiaan ajan esiintulon julistuksen sijaan näköpiiriin tulikin Jeesuksen kärsimyksen ja ristin tie, tuskien tie kohti Golgatan kuolemaa maailman syntien sovitukseksi, koko maailman lunastukseksi.

Jumala oli antanut Jeesuksen maailman pelastukseksi. Hän tuli ristin uhrillaan antamaan henkensä meidän edestämme. Hän otti syntimme päälleen ja toi meille pelastuksen. Syntimme ovat anteeksi annetut ja Jumalan vanhurskaus on meille ja koko maailmalle tarjona. Saamme rohkeasti panna toivomme ja luottamuksemme hänen hyvyyteensä ja pelastavaan laupeuteensa.

Tämä Jeesuksen suuri lahja tulee meidän osaksemme kasteen välityksellä. Siinä meidät otetaan Jumalan lapseksi. Me pääsemme osallisiksi Jumalan kansan pyhään vaellukseen Luvattua maata kohti, uudistunutta Paratiisia kohti, Taivaan kotia kohti.

Tällä matkalla meitä ruokkii uudistunut manna, pyhä ateria, Herran pyhä ehtoollinen. Saamme osallistua siihen usein ja täydestä sydämestämme.

Evankeliumissamme Jeesus puhuu ruumiinsa syömisestä ja verensä juomisesta. Hän kertoo siitä, miten ehtoolisen leipä on hänen ruumiinsa, hänen lihansa, ja ehtoolisen viini on hänen verensä, uuden liiton, uuden testamentin veri.

Herran pyhässä ateriassa Vapahtajamme itse on läsnä, todellisesti ja tosiasiallisesti, reaalisesti.

Pyhä eukaristia eli Herran pöydän pyhä ruoka on Jumalan lahja meidän hyväksemme. Ehtoollisen välityksellä Jeesus antaa meille iankaikkisen olämän. Se joka syö hänen ruumiinsa ja juo hänen verensä elää ikuisesti. Hän pääsee ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämän taivaan kirkkaudessa.

Jeesus myös painottaa, ettemme saa halveksia Herran pyhää ehtoolista. Hän varoittaa, ettei iankaikkiseen elämään pääse sellainen, joka ei osallistu Herran pöytään eli joka ei syö hänen ruumistaan ja juo hänen vertaan.

Tämä Jeesuksen korostama painotus on kirkon historiassa otettu niin todesta, että itäisessä perinteessä ortodokseilla yhä edelleen myös vauvojen kasteen yhteydessä annetaan ehtoollinen. Samaten läntisessä perinteessäkin aina 1100 -luvulle asti vauvojenkin kasteen yhteydessä annettiin ehtoollinen, pienen pieni tilkka ehtoollisviiniä.

Saamme rohkeasti käydä Herran pöytään. Saamme ahkerasti nauttia alttarin sakramenttia. Iloiten riemuitkaamme Herran suuresta lahjasta, iankaikkisuuden lääkkeestä, tulevaisuuden toivosta, matkaeväästä taivasta kohti kulkiessamme, Jumalan avaamaa tulevaisuutta ihastellen katsoessamme, mielemme toivoa ja tulevaisuuden uskoa täynnä, Herran kansana yhteisellä matkallamme.

Ehtoollinen on Jumalan lahja.

5 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Kirkkomme katekismus puhuu ehtoollisesta kolmessa kohdassa. Tästä pääsee lukemaan mitä siellä sanotaan. http://katekismus.fi/sakramentit/37.html

    Augsburgin tunnustus puhuu ehtoollisesta seuraavaa http://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Herranehtoollinen ja http://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html#Herranehtoollinen

    Erinomainen ehtoollisen esittely on Martti Lutherin Isossa katekismuksessa

    http://tunnustuskirjat.fi/ik/5osa.html

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Härkönen sanoo:

      Kiitos Matias Roto hyvistä opetuksista. ——– Olen koonnut ehtoollisesta: 1.Mitä ehtoollinen ON?

      Ehtoollisessa on kahdenlaiset asiat; -Näkyväiset: Leipä ja viini -Näkymättömät: Kristuksen ruumis ja veri

      2.Mitä ehtoollisessa saamme?

      ”Siunattu malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?” (1.Kor.10:16).

      3. Miten on mahdollista, että Kristus antaa meille ruumiinsa ja verensä syödä ja juoda?

      Me emme voi tätä käsittää omalla järjellämme. Se on salaisuus. Oikeina kristittyinä saamme sen yksinkertaisesti uskoa, epäilemättä Jeesuksen omia sanoja:”Tämä ON MINUN RUUMIINI…Tämä ON MINUN VERENI” (Mark.14:22,24).

      4. Entä jos nauttii ehtoollista ilman uskoa?

      Ilman uskoa ehtoollisen nauttiminen tulee enemmän tuomioksi kuin autuudeksi (1.Kor.11:27-31)

      5.Voidaanko sanoa, että leipä ja viini MERKITSEVÄT Kristuksen ruumista ja verta?

      Ei voida! Kristus ei ole ehtoollisessa antanut meille ruumistaan ja vertansa niinkuin poissa olevaisten paljaina merkkeinä, vaan itse olennon: TOTISEN RUUMIINSA JA VERENSÄ.

      6. MUUTTUVATKO leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (kuten katoliset opettavat)?

      Eivät muutu. Ehtoollisessa saadaan leivässä ja viinissä TOTINEN KRISTUKSEN RUUMIS JA VERI.

      7. Mitä hyvää meillä on ehtoollisessa?

      -Meidän uskomme tulee siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntien anteeksisaamisesta (Matt.26:28). -Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi.

      8. Kuinka usein ehtoolliselle pitäisi mennä?

      Ei ainoastaan kerran vuodessa, vaan niin USEIN (1. Kor.11:26), kuin omatunto lohdutukseksensa ja vahvistukseksensa vaatii.

      9. Mikä kehoittaa meitä käymään ehtoollisella?

      -Jeesuksen Kristuksen käsky -Hänen armollinen lupauksensa -oma tarpeemme, heikkoutemme ja kiusaukset, joille aina olemme alttiita.

      10. Ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle?

      -Jotka koettelevat itsensä ja sydämestään katuvat syntejään. -Jotka uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille synnit anteeksi -Joilla on sovinnollinen mieli lähimmäisiään kohtaan -Joilla on vakaa ja totinen aikomus ja tahto tehdä parannusta elämässään.

      Kelvoton on se, joka ei näistä pidä vaarin, vaan menevät sinne vain tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä.; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotuksen. 1. Kor.11:28 Matt. 5:23,24

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tunnustuskirjoihimme kuuluu myös Yksimielisyyden ohje.

    Siinä on tiivistelmä ehtoollisopista seuraavassa osoitteessa

    http://tunnustuskirjat.fi/yo/t7.html

    ja täydellinen selitys eli Solida declaratio osoitteessa

    http://tunnustuskirjat.fi/yo/t7.html

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Näin leipäsunnuntain jälkeen voin todeta seuraavaa

    Lahden Lutherin kirkolla SLEY:n Etelä-Hämeen piirin talvijuhlaa varten valmistauduin lukemalla leipäsunnuntain evankeliumin kreikaksi jopa 18 kertaan Biblehubin nettisivustolta http://biblehub.com/text/john/6-48.htm

    Luin sivuston sisältämän alkukielisen tekstin kielellisen analyysin sekä samaisen sivuston esittelemät 17 eri tekstijulkaisun sisältämät variantit.

    Tilanne kuitenkin elää joka kerta. Tällä kertaa totesin että juhlamessussa saarnannut Henri Haataja käsiteli päivän evankeliumia erittäin ansioituneesti. Niinpä saatoin omassa juhlapuheenvuorossani sivuuttaa evanekeliumin asiasisällön esittelyn. Niinpä saatoin kertoa ehtoollisen vietosta lähetyskentillä: kertoa tapauksista Kamerunissa ja Keniassa sekä pyysin Thaimaassa lähetystyötä tehnyttä Raija Kakkoa kertomaan ehtoollisen vietosta Thaimaassa.

    Lisäksi kerroin ehtoollisen merkityksestä, siitä että me todellakin saamme Jeesuksen ruumiin ja veren ihan oikeasti ehtoollista nauttiessamme. Me uskomme Jeesuksen läsnäoloon ehtoollisen vietossa. Hän itse toimii ja vaikuttaa pyhässä ateriassa antamalla ruumiinsa ehtoollisen leivässä ja verensä viinissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit