Kolimnisti dosentti Niko Huttunen kirjoittaa oikeutetusta sodasta. Hänellä on mennyt kristinuskon ydin ohi ilman havaintoa eli opinnot hukkaan.
Kristonusko ei tunne oikeutettua väkivaltaa ja vielä vähemmän sotaa. Tämä on opin aivan perusadioita eikä se muutu ajan mukana teoreetikkojen päätöksellä.
Juuri tämä ehdottomuus tekee opin seuraamisesta niin vaikeaa. Kristinuskoa on hävytöntä lähteä tulkitsemaan uudestaan ihmisten halujen ja tarpeiden mukaan. Se ei toimi niin.
Pappien ei kuulu siunata aseita eikä tappamista millään perusteella. Me ihmiset teemme mitä teemme, muttei sotketa siihen hienoa oppia ryhtymällä sitä vääntämään.
Moni luulee Vanhan testamentin sotaisuuden olevan merkki tulkinnanvapaudesta. Muistetaan, että Vanha testamentti on juutalaisten heimojen historian ja tarujen sekoitus. Se ei ole kristinuskon pohja koskaan ollutkaan. Siksi meillä on Uusi testamentti ja Jeesuksen opetukset.
Seuraava Jaakobin kirje on kirjoitettu Kristityille, löydätkö itsesi tuosta? Jos et, niin et taida tuntea itseäsi kovin hyvin, tai et ehken ole edes Kristitty…
Maailmallisuus on meidän kaikkien riippakivi, mutta varsinkin uskovien. Sekulaarit harvoin saavat tunnontuskia omasta ylpeydestään ja siksi taistelevat myös hanakasti ja surutta omansa puolesta. Maailma puhuu omaansa.
”Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne? Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.
Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.
Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: ”Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan”?
Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon”.
Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.
Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi? Jaak.4: 1-12