Kommunistit ja uskonnonopetus Suomessa

Petri Järveläinen on kirjoittanut erinomaisen ja tärkeän blogipuheenvuoron tänne Kotimmaan palstoille. Se käsittelee uskonnonopetusta ja jo pitkään vireillä ollutta hanketta suomalaisen uskonnonopetuksen muuttamiseksi.

Opetusministerin virkaa hoitaneet vasemmistoliitolaiset ovat laittaneet töpinäksi, kun vanhanaikainen uskonnonopetus pitäisi nyt niin sanotusti uudistaa. Ja minnepä ollaan menossa?

Opetusministeri Suomessa on kouluopetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja korkeakulttuurin edistämisestä vastaava ministeri.

Vasemmistoliiton Li Andersonia sijaistanut Jussi Saramo oli median tietojen mukaan lukionsa kesken jättänyt koululainen ja opistoasteen datanomin tutkinnon suorittanut henkilö. Tällä vajavaisella koulutustaustalla ja opetusministeri Anderssonin sijaisena hän johti Suomen koululaitosta, tiedettä ja kulttuurielämää.

Li Andersson, opetusministeri, on puolestaan yhteiskuntatieteiden kandi Turun Åbo Akademista.

Lukiolaisen hämmästys

Vasemmistoliitto on poliittinen puole, jonka muodostivat Suomen Kommunistinen puolue ja SKDL. Maailman muuttuessa, kun itäblokki hajosi ja sen ideologinen perusta eli kommunismi romahti, suomalaiset kommunistit tiputtivat nimestään sekö kommunismin että demokraattisuuden ja muuttuivat Vasemmistoliitoksi. ”Demokraattisiahan”, kuten tuon ajan eläneet muistavat, olivat Saksan Demokraattinen Tasavalta (DDR) ja esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavalta, joissa kummassakaan demokratiasta ei ollut tietoakaan.

Mitä, kysyi hämmästynyt lukiolainen, ovatko vasemmistoliittolaiset kommunisteja? Tätä sopii miettiä.

Kommunismin musta kirja

Ranskalaistutkijat julkaisivat tutkimuksen globaalin kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Se ilmestyi myös suomeksi vuonna 2001 nimellä Kommunismin musta kirja.

Tutkijoiden mukaan maailmanlaajuinen kommunismi oli 1900-luvun loppun mennessä aiheuttanut arviolta 300 miljoonan ihmisen kuoleman.

Tämä määrä on moninkertaisesti se, mitä kansallissosialistit eli natsit onnistuivat lyhyen valtakautensa aikana tappamaan ja tapattamaan ihmisiä.

Nykytilanne

On historian kummajainen, että meillä pieni kommunismin perinteestä ammentava puolue eli Vasemmistoliitto on hallitusvastuussa. Kuolonuhreissa laskien pienemmällä kansallissosialismilla ei olisi mitään elinmahdollisuuksia Suomen poliittisessa kentässä. Ihmiset tietävät ja ymmärtävät sen karmeat rikokset ihmisyyttä vastaan ja sen älyttömät ideologiset opit.

Vasemmistoliiton kommunistit sen sijaan ovat ihan kuin ok ja salonkikelpoinen puolue, ilman mikäänlaista itsereflektiota tämän ideologisen liikkeen mailmanlaajuisista rikoksista ihmisyyttä vastaan ja huolimatta siitä mitä tuhoa kotimainen ja kansainvälinen kommunismi ovat oikeasti aiheuttaneet

Uskonnonopetuksen ”uudistaminen”

Suomalaisen koulutusjärjestelmän tiedollisen opetuksen yksi vahvuus on ollut se, että opetus eri oppiaineissa perustuu tieteelliseen tutkimukseen.

Kouluissa opettavissa oppiaineissa ei kerrota lapsille ja nuorille ideologiaa, vaan tietoa siitä mitä kunkin oppialan tieteellinen tutkimus on saanut selville.

Tässä on kuitenkin ollut yksi poikkeus, kirkkoon kuulumattomille 1980-luvulta alkaen luotu ns. katsomuksellinen opppiaine eli elämänkatsomustieto. Tämä on opetuksellinen kummajainen; mitään tiedettä nimeltä elämänkatsomustieto ei ole olemassa. Oppiaineella ei ole tieteellistä, akateemista perustaa.

Länsimaisen yliopistojärjestelmän alkuvaiheista saakka teologia, kristinuskon tieteellinen tarkastelu kunkin aikakauden historiallisessa kontekstissa, on ollut osa länsimaisen yliopistojärjestelmän toimintaa. Tällä tiedollisella hankkeella on yli tuhatvuotinen yliopistohistoria.

No, nyt vasemmistoliittolaisten mielestä tämän yhä elävän ja elinvoimaisen hankkeen tuottama tieto ei Suomessa ole riitävä uskonnonopetuksen pohjaksi. Pitäisikö jonkun kertoa ruotsinkieliselle Li Anderssonille mikä merkitys kristinuskolla – ja sen historian tuntemisella – on ja on ollut suomenkielisille suomalaisille?

Pitäisi luoda uudenlainen katsomusaine. Ajatus on täysin älyvapaa ja ideologinen. Kaikkien järkevien suomalaisten, poliittisesta kannasta riippumatta, pitäisi vastustaa vasemmistoliittolaisten hankkeita uskonnonopetuksemme muuttamiseksi. Kouluissa kun ei opeteta uskomista, vaan tietoa uskonnosta.

Jokainen tolkun ihminen ymmärtää, että Suomi on loppupeleissä ja pitkässä juoksussa tulos siitä mitä liittyminen länsimaiseen kristillisyyteen ja erityisesti uskonpuhdistukseen tuotti. Jos näitä kehityskulkuja ei kouluissa opeteta lapsille ja nuorille, he saavat, hyvässä ja pahassa, väärän kuvan historiasta.

Järveläisen erinomainen ehdotus

Etiikka, jonka tarkastelulla meidän kulttuuripiirissämme on noin 2500 vuoden historia, pitäisi olla osa kaikkien opetusta. Etiikan opetus pitäisi kuulua kaikille pakolliseen filosofian ja sen historian opetukseen.

Kun Suomea ja sen historiaa ei voi ymmärtää ilman kristinuskon historiaa Suomessa, ei ole missään mielessä järkevää hypätä vasemmistoliiton kommunistien kyytiin nykyisen uskonnonopetuksen muuttamiseksi. On päinvastoin kysyttävä miksi uskonnonopetuksen muuttaminen on heille tärkeää, mutta koulukiusaamisen nimellä tunnettuun sadistiseen väkivaltaan puuttuminen ja sen lopettaminen ei opetusministerien asemassa olevia ihmisiä kiinnosta.

  1. Kun luin Tarja-Liisa luukasen blogin niin ihmettelin, että millaisessa maailmassa hän mahtaa elää. Opetusministerin salkkua hoitaneet Jussi Saramo ja Li Andersson ovat fiksuja ihmisiä ja hoitaneet hommansa hyvin. Tuli mieleen, että mittaako blogisti ihmisten pätevyyttä kolutustaustalla ja eikö hän ymmärrä miten Suomen poliittinen järjestelmä toimii?

    Sitte putkahti tekstistä eteen Kommunismin musta kirja? Vanha mies kun olen niin tiedän kyllä kommunismin ja Vasemmistoliiton historiallisen yhteyden, mutta ihmettelin kuitenkin.

    Onneksi blogin kommentoijat olivat fiksuja ihmisiä. Blogistin kannattaa lukea kommentit tarkkaan. Ne luettuani minä tulin hyvälle mielelle, vaikka ajattelin, että Kotimaan alustalta tämänkaltaiset blogit joutaisivat pois, vaikka ne käsittelisivät uskonnon opetusta Suomessa.

  2. Useissa perheissä kantasuomalaisissa harrastetaan vielä sukupolvien ketjun hahmottamista vanhoista valokuvista kuin kirkkomaan hautakivien kirjoituksista.

    Mielestäni on hyvä asia Ihmiselle hahmottaa kuin ymmärtää perinteisen avion merkitystä suvun eteenpäin menossa.

    Hyvä on samoin nuoren tietää ettei meillä virkaansa tai toitansa hoitava pappi ole vihitty sakramenttiin vaan Hänellä on virkaoikeudellinen mandaatti pappeuteen eläkkeelle jäämiseensä asti.

    Edellinen ei toki toteudu kasuaaleissa hyvin vaan eläkkeellä olevat papit ilmeisen mieluusti ottavat toimituksia.

    Koulun uskonnon opetukseen pitää ehdottomasti kuulua omasta kirkostamme opintojakso jolloin saadaan perustiedot missä hengellisessä ympäristössä eletään. Miten muuten nuori ymmärtää herätysliikkeitten kirjoa erlaisissa intohimoissa, ja miten muuten syntyy arvostavaa katsomista asiaa harrastaviin Ihmisiin.

    • Näin kastaminen ja kirkollinen vihkiminen tulisi eläköityneiltä papeilta olla kiellettyjä.

      Hautaan siunaaminen, sielunhoito, kodin siunaaminen, ja rippi päästöineen käyvät hyvin kuten uskovalta maallikoltakin.

      Asian teologia on mielenkiintonen, jos ja kun on esittää todistusta katson mielelläni.

    • Keskustelu kommenteissa kokonaan sivuuttaa asian kulttuuriperinnön sisäistämisestä ajassa mitä sen huomaaminen saati ymmärtäminen vaatii.

      Täällä uskotaan kaikenkattavaan tietoon mitä jakamalla nuori Ihminen kasvaa hyväksi kansalaiseksi.

      Täytyy olla yksi kiinnekohta mihin muuta saatua tietoa reflektoidaan. Tämäkin prosessi on hidas ja kestää vuosia.

      Yhtäkkinen omasta kulttuuritaustasta irrottaminen tekee Nuoren alttiiksi useanlaiselle indoktrinaatiolle, kuin totalisatooriselle ohjaukselle. Syynä on usein perheen mahdoton kiire ja huolet elämisen asiassa jolloin perheen sisäinen puhe jää vajaaksi ja kuulumattomaksi.

      Kyse perimmältään on millaisia nuoria halutaan kasvattaa erilaisille intohimoille niin talouden kuin politiikan tarpeisiin.

      Näin blogistin asia on hyvä.

    • Käytäntö voi olla mitä hyvänsä ilman harkintaa kuten asian teologiaa mutta pappiemme ordinaatio vihkimyksessä ymmärtää virkaoikeudelliset mahdollisuudet hoitaa työtä eläkeikään asti.

      Kun sen jälkeen kastetaan tai vihitään sakramentin sisällä on työ luokatonta. Kumma ettei pappien kokoontumisissa asiasta ole puhuttu hyvän kaffin ja leivän äärellä.

  3. Tuskin se nyt mikään salaisuus on, että Vasemmistoliiton juuret ovat sosialismin ja kommunismin historiassa. Eikä sekään ole kaiketi mikään yllätys, että vasemmistoliittolainen opetusministeri ajaa uskonnonopetuksen muuttamista. Ylipäätään on myös selvää, että tämä jälkikristillinen maailma pyristelee irti Raamatun opettamasta ihmiskäsityksestä. Seuraukset tästä voidaan aavistaa.

    • Nykypäivän Suomessa on käsittääkseni hämmästyttävänkin yleistä ajatella, että ”ei kai kukaan nyt enää 2020-luvulla mihinkään Jumalaan tai Jeesukseen usko”. Siksi kristinuskokin joutuu marginaaliin.
      En tosin siltikään ymmärrä, että miksi koulussa pitäisi tunnustuksellista uskoa opettaa.
      Eikö se ole ennemminkin seurakuntien tehtävä?

    • Kari: ”En tosin siltikään ymmärrä, että miksi koulussa pitäisi tunnustuksellista uskoa opettaa. ”

      En minäkään.

      Kari: ”Eikö se ole ennemminkin seurakuntien tehtävä?”

      Niinpä.

    • Miksi kaikkein kristillisimmän ja oikeaoppisimman ortodoksisen kirkon läpiopettama Venäjän kansa ajautui vallankumouksen ja kommunismiin? Sanokaapa se?

    • Kari Roos. Opetus ei ole tunnustuksellista, eli se ei ole uskonnon harjoittamista eikä opettajan tarvitse olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

    • Kosti, onko sitten jotain eroa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa, jos uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista? Kai ET:ssäkin uskonnoista opetetaan?

    • Kari. Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää ilman uskontoa.

    • Heikki, minusta sinun ei kannata välittää Pekka V:n puheista, eihän niissä tahdo olla päätä ei häntää. Hyppää yli.

  4. Jorma Hentilä. Opetusministeri oli Kalevi Kivistö. On varmasti totta, että SKDL:n sisällä oli kaikkien puolueiden tavoin näkemysten kirjoa. Omien sanojensa mukaan Kivistö ei hyväksynyt mm. kaikkia SKP:n taistolaisten näkemyksiä. Hyvä niin. Mutta: Siinä vaiheessa, kun SKDL perustettiin, ja pitkään sen jälkeen Neuvostoliitto piti kuitenkin Suomea periaatteessa omaan etupiiriinsä kuuluvana. SKDL:n perustaminen on siten analoginen tuon aikakauden kommunistijohtoisille kansanrintamille: alusta jolta oli mahdollista edetä eteenpäin. Tilanne oli Suomen onneksi monitahoinen eivätkä NL:n omat intressit vaatineet Suomen kansandemokratisointia. Stalin kuuluu pitäneen juuri tuolloin mahdollisena jopa miehittämiensä Itä-Euroopan maiden ”omaa” tietä sosialismiin. Oli sosialismissa hyviä ajatuksia, vaikka reaalisosialismi romahtikin.

    Olennainen asia on nyt kuitenkin se, että elämänkatsomustieto luotiin jonkinlaiseksi perinteisen uskonnonopetuksen peilikuvaksi. Ja sen taustalta näkyy – valitettavasti – nimenomaan uskontokielteisen sosialismin ja ateismin lähtökohta. Pitihän Marx uskontoa vääristyneen tietoisuuden tilana ja hallitsevan luokan vallankäytön välineenä, jos oikein muistan. Olen itse joskus opiskellut ET:n opettajan pätevyyden. Ihan hyviä ja kiinnostavia sisältöjä, mutta nimenomaan kristinuskon osalta vinoutuneita ja puutteellisia. Mieleeni tuli aika monta kertaa Neuvostoliiton perustuslain linjaus: Maassa on vapaus harjoittaa uskontoa ja uskonnon vastaista propagandaa. Mitä siitä seurasi, sen me tiedämme.

    • >>mutta nimenomaan kristinuskon osalta vinoutuneita ja puutteellisia.

      Se vinouma mistä puhut on juurikin se mitä Päivi Räsänen edustaa. Sitä me emme halua lapsillemme opettaa.

      >>nimenomaan uskontokielteisen sosialismin ja ateismin lähtökohta.

      Mitä on uskontokielteinen sosialismi? Ilmeisesti on sitten olemassa uskontopositiivinen kapitalismi? Elämänkatsomustieto oppiaineena ei pidä sisällään uskonnollista olettamaa, joten siinä mielessä kyseessä on ateistinen lähtökohta.

    • Marko Sjöblom. Kun kirjoitin, etteivät SKDL:n kannanotot ”orjallisesti seuranneet” jäsenjärjestönä olleen SKP:n näkemyksiä, ei tarkoittanut vain ”näkemysten kirjioa”, vaan nimenomaan poliittisia päätöksiä. Varsinkin 1960-luvun alusta lähtien SKP:n aaltoslainen/sinisalolainen kova linja toistuvasti mourusi siitä, etteivät SKP:n näkemykset sellaisinaan toteutuneet SKDL:n liittohallituksen tai eduskuntaryhmän päätöksissä.

      Totta on, että Neuvostoliitto piti ptkään Suomea omaan etupiiriinsä kuuluvana. ”Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittinen linja” otti tämän tosiasiana ja pyrki varjelemaan maamme suvereniteettia ja luomaan liikkumavaraa kansainvälisesti. SKDL antoi tälle tukensa. – Toinen asia sitten on alentuminen turhaan nöyristelyyn ja Moskovan-suhteiden käyttäminen sisäpoliittisena lyömäaseena (esim. Kepun K-linja/Paavo Väyrynen yritti estää SKDL:n osallistumisen hallitukseen huonojen suhteiden takia) sekä UKK:n oma ja myöhemmin hänen nimissään tapahtunut vallankäyttö.

    • Tarja, kenties asia on niin, että ateistifilosofi Nietzsche on ”ylösnoussut” tämän sukupolven aikana. Tasa-arvoinen tulevaisuus koittaa, kun kristillinen perinne poistetaan kouluista ja yhteiskunnasta.

    • Tarja: Mainitsemassasi ’vasemmistosiivessä’ – mitä ikinä se nyt tarkoittaakaan – on sentään ihmisiä, jotka kunnioittavat kristillisiä arvoja.

      Käypä huviksesi vilkaisemassa PS- puolueen tai siihen läheisesti kytköksissä olevien jengien sivustoja. Semmoisenko ’uskonnon’ opetuksen haluaisit Suomen kouluihin takaisin? Juutalaiset uuniin, muslimeilta henki pois, homot, lesbot, kaikki ’kansallissosialistiseen’ valtioon kelpaamattomat vankileireille?

  5. Joona Ojanen. ET:n opettajapätevyyteen tarvittavissa tenttikirjoissa oli sellaisia näkemyksiä ja tulkintoja kristillisestä uskosta, jotka olivat yksinkertaisesti virheellisiä tieteellisen teologisen tutkimuksen näkökulmasta. Samaan aikaan itämaiset uskonnot saatettiin kuvata oikein hyvin.

    ET:n opetuksen taso on ymmärtääkseni vaihdellut ja oppikirjojen kuvaus kristinuskosta oli muistini mukaan neutraalin asiallista. Samoin opettajat ovat päteviä, ei siinä mitään. Yksi ainetta opettanut valitti minulle, että ET:oon osallistuvat olivat juuri sisältöjen vuoksi jääneet vaille monien suomalaiselle ja länsimaiselle kulttuurille keskeisten Raamatun kertomusten yleissivistävää tuntemusta. Toinen tsemppasi kovasti papin kohdatessaan, mutta piti mitä ilmeisimmin teologien yliopistossa saamaa koulutusta täysin epätieteellisenä. ET:tä yhtenä aineena opettavat pätevät uskonnonopettajat ovat kertoneet joutuvansa tasapainoilemaan, koska vanhemmilta tulee herkästi palautetta liiasta uskontomyönteisyydestä. On jotenkin paljon puhuvaa, että ET:n kannattajien piiristä kuuluu jopa vaatimuksia, että kirkkoon kuuluvat eivät saisi opettaa ET:tä. Koska nämä uskovat Jumalaan. Tällainen vaatimus on paitsi lainvastainen myös paljastava: käsitykset uskonnon opetuksesta ja teologian opiskelusta ovat vanhentuneita.

    ET:n parissa on nykyään hyvin eri taustoista tulevia oppilaita. Mutta kotien perinteinen tausta on ollut nimenomaan poliittisessa vasemmistossa ja vihreissä.

    On totta kai (ollut) kristillisiäkin sosialisteja ja uskontopositiivisia kapitalisteja. Ongelma ei ole opettajan usko tai ateismi vaan se, jos näistä jompikumpi leimaa väärällä tavalla opetusta. Meille kerrottiin esimerkilliseksi sitä historian opettajaa, joka oli opettanut sosialismista niin hyvin, että oppilaat luulivat häntä vakaumukselliseksi kommunistiksi. Ja olivat ällikällä lyötyjä, kun tämä olikin pesunkestävä kapitalisti ja kokoomuslainen kunnallisvaaliehdokas. Samaan pyritään myös katsomusaineissa (oma uskonto, ET).

    Itse muistan suurella lämmöllä vanhoillislestadiolaista uskonnonopettajaani. Hän sanoitti erinomaisen asiallisesti ja objektiivisesti kirkkomme eri herätysliikkeiden opinkorostukset ja maailmanuskontojen käsitykset. Kovimpaan hoitokokousaikaan.

    • ET:n opettajapätevyyteen tarvittavissa tenttikirjoissa oli sellaisia näkemyksiä ja tulkintoja kristillisestä uskosta, jotka olivat yksinkertaisesti virheellisiä tieteellisen teologisen tutkimuksen näkökulmasta.

      Monet teologiset itsestäänselvyydet ovat asioita tarkemmin tarkastellessa usein sangen tulkinnanvaraisia.
      Ja vastaavasti lukion uskonnon oppikirjoja tarkasteltuani saatoin -toki asiaa osasin odottaakin-havaita, miten ujosti jos lainkaan niissä käsiteltiin kristittyjen omiin toisinajattelijoihinsa kohdistamia vainoja ja surmaamisia.

Luukkanen Tarja-Liisa
Luukkanen Tarja-Liisa
Teologian ja historian tohtori, dosentti sekä oppi- ja aatehistorian tohtori, joka kirjoittaa uskonnon, politiikan ja yhteiskunnan globaaleista ja suomalaisista ilmiöistä.