Hengellisen virkansa ohessa. Useimmiten vielä kuninkaan nimittämä. Ja kuitenkin tuo aika loi pohjan nykyiselle pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle.

No ei luonut, se h i d a s t i hyvinvointivaltion kehitystä, joka sai vauhtia vasta valistuksen johdosta. Kertaan, että esim.tieteemme on länsimaista ja kulttuurimme kehittynyttä yksinkertaisesti johtuen Sumerin, Egyptin ja Kreikan maantieteellisestä sijainnista ja niistä esoteerisista traditioista, joka näiden maiden tiedettä oli taltioinut ja ylläpitänyt ammoisista ajoista ja etenkin läpi kirkon pimeimmän ajan. Sinun logiikkasi mukaan tieteen olisi pitänyt myös kehittyä erityisesti Venäjällä, mikäli kriteerinä on kristinuskon valta ja vaikutus ihmiseen, jota ortodoksinen kirkko oli pääsyt vapaasti muokkaamaan. Ja pitäisi myös kysyä, miksi tiede on kehittynyt v a i n niissä kristillisissä maissa, joissa humanismi, renessanssi ja Valistus pääsivät vaikuttamaan. Ei muissa! Länsimainen filsofia ja tiede oli väliaikaisesti kuollut about Marcus Aureliuksen mukana ja syntyi jälleen 1100-1500-luvun ennakoivan ’raskausajan’ jälkeen 1600 -1700-luvuilla: Jotta tieteen renessanssin ymmärtäisi sen tämän 1000-vuotisen Ruususen unen jälkeen lienee syytä vilkaista hieman myös juutalaisten kabbalistien vaikutukseen todeten ensin, että kaiken pohjana oli juutalaisten varhaiset yhteydet sumerilaisten, egyptiläisten, arabialaisten ja intialaisten kulttuuriin ja tietotaitoon, joka ilmeni etenkin juutalaisessa esoteerisessa perimätiedossa eli siis kabbalassa. Kabbalan omaksuivat sittemmin monet myös länsimaiset filosofit, matemaatikot, astronomit ja muut tiedemiehet, jotka hakivat sen viitteistä tietoa universumin (OVLAM) olemuksesta.. Kabbalistiset tieteilijät loivat innovaatioillaan pohjan tieteen kehittymiselle: Abraham bar Hijja kehitti jo 1200-luvulla tieteellistä metodologiaa ja edisti maantiedettä, aritmetiikkaa ja astronomiaa. Bonfils kehitti desimalisysteemin 150 vuotta ennen muita Euroopassa, trigonomiaa kehitti Levi Ben Gerson, häneltä tuli mm. kuluisa Jaakobin sauva, jota navigoinnisa hyödynsivät Magellan, Kolumbus ja Vasco da Gama. Abraham Latif havaitsi varhain kabbalan tieteelliset mahdollisuudet. Hänen järjestelmänsä käänsi sittemmin luettaviksi Raymond Lully. Mainittujen kabbalististen ajan tiedemiesten vaikutukset myös tieteellisen välineistön kehittymiseksi oli ratkaiseva. Kohta syntyivät tekeskoopit, mikroskoopit, termometrit ja tarkkuuskellot. Tieteen valtava nousu nähtiin juuri. maissa, missä juutalaiset oli hovikelpoistettu ja missä länsimainen kirjallinen kabbala kukoisti: Bacon, Descartes, Locke, Leibnitz, Copernicus, Kepler, Galilei, Boyle ja muut olivat kaikki tutustuneet länsimaiseen kabbalaan ja he olivat useimmat myös jonkin esoteerisen salaseuran jäseniä. Näissä seuroissa saattoi keskustella tieteestäkin vapaasti ilman inkvisition pelkoa. Maxwell Faraday kuului sähkön salaisuuksia tuntevaan Rose-Croixiin. Jopa nykytieteen lähes pyhimys Newton tunnusti ettei ole keksinyt mitään uutta, vaan että oli saanut pohjaideansa prisca sapitentiasta, millä viittasi tähän juutalaisen perimätietoon. Ja kun Isaac Lurian kabbalassa jo 1500-luvulla todettiin, että valo kaareutuu avaruudessa, ei ole epäilystäkään, etteikö myös juutalaiselle Einsteinille kabbala ollut intuition lähde.

Pohjoismaisen hyvin voinnin loi tieteen kehitys, jonka hedelmien nauttimisoikeuden muillekin kuin rikkaille ja kirkon pöhötautisille mahdollistivat sitten työväenliike ja naisasialiike, joiden oikeutettuja vaatimuksia kirkko ankarasti vastusti.