Kivi ja 7 Veljestä juhlivat

Sunnuntaina 2.2.2020 tulee kuluneeksi 150 Aleksis Kiven mestariteoksen Seitsemän veljestä ensimmäisen osan julkaisemisesta. Seitsemän veljestä (1870) oli eittämättä Aleksis Kiven pääteos. Siinä yhdistyvät monet teemat, joita hän aikaisemmassa tuotannossaan viritteli.

Nurmijärvellä ja koko maassa merkkivuotta juhlitaan isosti. Sillä halutaan paitsi muistella Kiveä ja hänen teostaan myös ja erityisesti tuoda teos tähän aikaan sekä edistää lukutaitoa, lukuintoa ja korostaa lukutaidon merkitystä.  Kiven syntymäkunta Nurmijärvi myös julistautui maailman Aleksis Kivi -pääkaupungiksi.

Aleksis Kivi (1834 – 1872) oli toinen kirjoitetun suomen kielen kehittäjä – Agricola oli ensimmäinen. 1800-luvulla ruotsia käytettiin vielä yleisesti. Ruotsi oli sivistyneistön ja kirjallisuuden kieli. Kivi loi suomenkielisen kaunokirjallisuuden. 7 veljestä oli ensimmäinen kunnon romaani, joka on kestänyt siis jo 150 vuotta ja on yhä suosittu ja ajankohtainen.

Kivi oli oman tiensä kulkija, tien, joka on ulottunut 2000-luvulle asti.

Seitsemässä veljeksessä – kuten muussakin tuotannossaan, Kivi osoittautuu taitavaksi ihmismielen ja luonteiden kuvaajaksi. Veljekset olivat erilaisia, Kiven luonnehdintoja heistä ja meistä pidetään osuvina. Kivi oli lämpimän huumorin viljelijä. Hänen huumorinsa toimii yhä.

7 veljestä on myös yhteiskunnallinen romaani. Se on kehityskertomus metsästä yhteiskunnan jäseniksi. Tuo yhteiskunta-analyysi pätee EU-Suomessakin.

Kivi korosti sivistyksen merkitystä. Lukemaan oppiminen liitti veljekset yhteisöön ja auttoi elämässä eteenpäin. Hänen aikanaan suurin osa suomalaisista ei vielä osannut kunnolla lukea. Siihen päästiin vasta 1900-luvulla. Nyt pelätään siinä taantumista.

Kivi oli suuri luonnon rakastaja. Luonnonrakkaus läpäisee hänen tuotantonsa, kärjessä runot kuten Laulu Oravasta ja monet muut. Kivi tunsi maailmankirjallisuutta, jonka vaikutus näkyy teoksissa, jotka kuitenkin ovat omia tuotoksia, ei kopioita. Hän kuvaa aikansa ihmisten maailmankuvaa ja sen avartumista.

Kivi rakensi sitä Suomea, joka oli 1900-luvulla valmis itsenäiseksi kansakunnaksi.

****

Seitsemässä veljeksessä Raamatun vaikutus näkyy nimestä lähtien. Esiintyyhän luku seitsemän Raamatussa kymmeniä kertoja ja sitä pidetään täydellisyyden lukuna. On jopa väitetty koko Seitsemän veljeksen rakenteessa näkyvän Raamatun vaikutuksen. Myös hänen runoissaan on paljon raamatullisia viittauksia.

Miksi Aleksis Kivi käytti niin paljon Raamattua? Raamattu oli keskeinen osa sen ajan ihmisten elämää. Taivas ja helvetti, laki ja tuomio muodostivat elämän rajat. Ehkä kielenkäytölle löytyi vertauskuvia sen ajan papiston saarnoista.

Monissa kohdin Kivi siteeraa Raamattua väärin oikeassa kohdassa, tai oikein väärässä kohdassa ilmeisen tahallaan, kuten Hannes Sihvo ja Jyrki Nummi kirjassa ”Raamattu suomalaisessa kirjallisuudessa” toteavat.

Mistä hän sai hyvät tietonsa Raamatusta? Alexis Stenvallin kotona tiedetään olleen Biplian, vuoden 1776 laitoksen, sekä Katekismuksen, virsikirjan ja monia hartauskirjoja. Olihan Kivi ylioppilas, johon vaadittiin siihen aikaan teologian opintoja. Äiti toivoikin pojastaan pappia.

Vielä nyt 2000-luvulla elävät ja kukoistavat herätysliikkeet syntyivät juuri 1800-luvun alkupuoliskolla. Körttipappi J.F. Berg vaikutti Nurmijärven kappalaisena. Aleksiskin aloitti 6-vuotiaana pyhäkoulun Palojoella. Kiven äiti oli heränneitä, joten kotoa löytyi myös Siionin virret. Ei siten ihme, että Jukolan Juhanistakin tuli myöhemmällä iällään körttiläinen.

Elettiin aikaa, jolloin suomalaiset opettelivat lukemaan ja kirjoittamaan. Rippikoulu, lukkarinkoulu, kiertokoulu ja pyhäkoulu opettivat 1700- ja 1800 – lukujen suomalaisia lukemaan.

Ensimmäiset Kivi-juhlat pidettiin 12. heinäkuuta 1953 Palojoella Taaborinvuorella. Taabori-nimi on Raamatun peruja. Perimätiedon mukaan juuri Galilean Taabor on Markuksen evankeliumissa mainittu kirkastusvuori, jossa Jeesus kohtasi Mooseksen ja Eliaan.

Kivi sai palkintoja ja apurahoja, mutta laajemmin hän ei ehtinyt 7 veljeksen tai teostensa merkitystä nähdä tai kokea. Veljeksistä jäi päällimmäiseksi kielteinen arvostelu.

Myöhemmän ajan kokemusten perusteella Kiven aikalaisten kritiikki osoittaa, miten muutos ja uusi herättävät aina pelkoa ja vastustusta, jota – vastustusta – myöhemmin ihmetellään. Saatamme yhä toimia samalla tavalla.

 

 

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

Kirjoittaja

Markku Jalava
Markku Jalava
Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen Nurmijärven seurakunnassa sekä ex-kirkolliskokouksen jäsen. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.