”Se miehen epätoivoon ajaa
kun halla viljaa korjaa
Keskeltä kylmän mullan hiljaa
kylmä silmä tuijottaa
kun kirves kohoaa
Keskeltä kumpujen, mullasta maan
isät ylpeinä katselevat poikiaan
Työttömyys, viina, kirves ja perhe
lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe”
(Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa)
Olen aina pelännyt teräaseita, puukkoa ja kirvestä. Oulun kirvessurmien jälkeen unissani ovat heiluneet erityisesti Fiskarsin kirveet. Päivätietoisuudessa olen pyöritellyt mielessäni yhteyksiä, joissa suomen kielessä kirveellä tehdään jotakin muuta kuin halkoja.
KIRVES KÄDESSÄ: Neljä vuosikymmentä sitten afrikkalainen stipendiaatti ihmetteli minulle, miten ihmeessä suomalaisilla voi olla kirves kädessä, kun oikeasti meillä on käsi kirveessä. No, meillä vaan on…
SOTAKIRVES: Intiaanit hautaavat sotakirveensä maahan, vaikka niistä kannattaisi takoa auroja.
PILKKAKIRVES: Pilkkakirveet ovat heiluneet viime päivinä etenkin Pariisissa. Ei vain ahneilla ole paskaista loppua, vaan myös pilkkaajilla. Voiko miljoona pariisilaista olla ihan väärässä puolustaessaan pilkantekovapauttaan sananvapautena?
PALKKAKIRVES: Tämä kirkon kirVes on aikamoisen tylsä. Kyse on kirkon virkaehtosopimuksesta. On todettava, että kyllä kirkon palkka ihan riittävä olisi, jos se tulisi kaksi kertaa kuussa.
KIRVESPAPPI: Jossakin ihme perinnepäivässä muuan pappi ilmestyi kirkkoon kokoontuneen seurakunnan eteen villapaita päällä, karvareuhka päässä ja kirves kädessä saarnatakseen jostakin. En muista mistä, mutta arvelen, että nenän ja leuan välistä.
ISKEÄ KIRVEENSÄ KIVEEN: Erehtyä, haksahtaa, tehdä virhe. Kuten varmasti olette huomanneetkin, niin Arkadianmäellä näitä hutilyöntejä tapahtuu hämmentävän usein. Hiljattain muuan KD:läinen löi kirveensä niin pahasti kiveen, että kirves jäi, mutta mies lähti.
HYVÄÄ PÄIVÄÄ, KIRVESVARTTA sanoi äitini minulle tuolloin, tällöin lasna ollessain. Taisin jo ammoisina aikoina osata puhua puuta, heinää…
KIRVES ON JO PUUN JUURELLA: Milloin kaadetaan hedelmää tuottamaton puu? Suomalaisittain kyse on LEIMAKIRVEESTÄ.
KIRVEELLÄ VEISTETTY NAAMA: Varmasti ihan hyvä pärstä arkikäyttöön!
EI KIRVEELLÄKÄÄN! On mestoja, joihin et saa mua kirveelläkään mukaasi. Sitten on joitakin sellaisia paikkoja, joista en suostu lähtemään kulumallakaan…
Ahdesmäki on noita alkukielen sanojen merkityksiä muissa yhteyksissä pystynyt tutkimaan. Jos nyt tekisi saman tämän jakeen kohdalla. Sieltä löytyy miestenturmelijat sana miehimys-sana kohdalla. Jos vähänkin ymmärtää minkälaisesta ajasta oli kyse, niin ymmärtää toisten olevan orjina. Aivan oikein emme saa olla ahneita ja riistäjiä.
” Teidän häpeäksenne minä tämän sanon. Eikö teidän joukossanne sitten ole yhtäkään viisasta, joka voisi ratkaista veljien välin? Vaan veli käy oikeutta veljen kanssa, vieläpä uskottomain edessä! Teille on jo yleensä vaurioksi, että käräjöitte keskenänne. Miksi ette ennemmin salli tehdä vääryyttä itsellenne? Miksi ette ennemmin anna riistää omaanne?Sen sijaan te itse teette vääryyttä ja riistätte toisen omaa, vieläpä veljien.Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.
Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä. Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita.”
Harri Ahdesmäki,pitäsikö kirkon kieltäytyä vihkimästä esim. bulimian taipumusta harjoittavaa syömäriä, jos tämä jatkaa syömäriys syntiään?
Bulimia on syömishäiriö, ei synti.
Minusta meidän jokaisen, jotka Jeesukseen uskomme pitäisi käyttää harkintaa siinä mitä Hänen nimissään puhumme tai teemme. Jos kirkko lähtee vihkimään Hänen nimissään, niin en tiedä kumman maaliin osumattomuus on suurempi. Niiden, jotka vihitään vai niiden, jotka vihkivät. Mielestäni niiden, jotka vihkivät koska he valehtelevat ihmisille päin näköä.
EIkös Salme joidenkin mukaan homouskin ja vaikapa kleptomania ole addiktiivisia häiriöitä – ei siis syntejä…
”Bulimia on syömishäiriö, ei synti.”
Homoseksuaalisuus on ihmisen synnynnäinen ominaisuus, ei synti. Eikä edes häiriö.
Hienoa että papit ja piispojen avustajat puoltavat tasa-arvoista avioliittolakia !.
Sehän on ihan varmaa että kirjaimellisen käsityksen mukaan tama maallisen lain puoltaminen ei voi olla mitään syntiä, päinvastoin tätä varmaan Jeesuskin olisi ollut täysin sydämin puolustamassa ja kannustamassa !
”ja uskon että en taida olla ainoa rahvaan edustaja.”
Et todellakaan. Tervetuloa joukkoon.
Sari Weckroth, ilmeisesti myönnät kirjoittaneesi potaskaa Vt:n rangaistuskäytäntöjä puolustaesssi, koska et vastaa Joona Ojalan (muistinko nimen oikein?) esittämiin kysymyksiin.
”Kirveslinja” taas on tuttu juttu Suomen poliittisesta historiasta. Sillä tarkoitettiin 1980-luvun alussa SKP:n enemmistöläistä johtoa, lähinnä Arvo Aaltoa, Aarno Aitamurtoa ja kainuulaista lääkäriä Arvo Kemppaista. Niin kutsuttu vähemmistö viittasi nimityksellä siihen, että edellä mainittujen henkilöiden johdolla puolue ikäänkuin iskettiin kirveellä kahtia.
Törmäsin netissä Lyijykomppania-nimiseen bändiin, jota en aiemmin tuntenut. En myöskään onnistunut kuulemaan kappaletta Kirves puun juurella. Lyriikka kyllä löytyi, ja se teki vaikutuksen:
”Kuuletko äänen joka erämaassa huutaa
Joka huutaa tekemisiesi perään
Kuuletko äänen että alkaa olla kiire
Sillä kirves odottaa jo puun juurella
Vieläkö maistuu viini, laulu ja naiset
Vieläkö on joku hölmöys tekemättä
Pistä vauhtia nyt, alkaa olla kiire
Sillä kirves odottaa jo puun juurella”
Sitten on vielä ”kirvesrinnat.” Vihje: sillä tarkoitetaan manselaista lätkäjoukkuetta, jonka nimi ei viittaa kissaeläimeen.
Jee, Tappara!
Niin, ja minkä järven jäällä se piispa Henrik nyt sen talonpoika Lallin kirveellä tappoikaan?
Köyliön. Rannalla on kylä, jonka nimi on Kakkuri.
Kuka ja kenet? Vanha kompa on parempi kuin pussillinen uusia.
Haa, menee se viisaskin vipuun. Tunnustan, että mun isäni jäynäytti mua itseäni tuolla samalla jutulla lasna ollessain. Sitä vaan tulee automaattisesti jostakin alitajunnasta, että Köyliön järven jää. Siitä muistamisesta saa sellaiset kiksit, että muu tarkkaavaisuus hieman herpaantuu…
Toinen samanveroinen on jouluevankeliumin lukutapa
”Ja he löysivät lapsen ja hänen äitinsä Marian sekä Joosefin, joka makasi seimessä kapaloituna…”
Älkäämme unohtako Sepeteuksen poikain isän nimeä!