Nuorisotyössä nuorten henkilökohtainen kohtaaminen on avinasemassa. Siihen vain ei monessakaan seurakunnassa ole riittävästi resurrseja. Nyt joidenkin seurakuntien on pakko yhdistyä. Moni näkee sen suurena menetyksenä. Nyt näkisin sen vielä suurempana mahdollisuutena. Mikäli yhteiset voimavavarat osataan keskittää oikein, niin kirkon nuorisotyön voisi polkaista aivan uusiin ulottuvuuksiin. Uhkana on vain se, että kaikki entinen toiminta jokaisessa kappelissa pyritään jatkamaan entisellään. Tällöin tietysti mahdollisuus menetetään.Sama tietysti koskee kaikkea muutakin kirkon toimintaa. Mikäli työ nyt osataan keskittää oikein, niin edessä voisi olla aivan mahtavat mahdollisuudet.
Kirkon kriisi uhka, vai upea mahdollisuus
MarttiPentti siis kuinka nyt on liittyykö vauva Jeesuksen laumaan kasteessa, ilman parannusta?
Hänet liitetään.
Martti Pentti, entä kuinkas on onko mitä ehtoja että vauva voidaan kastaa, siis pitääkö vanhempien lupa olla, entä jos vanhemmat eivät ole ev lut kirkon jäseniä? Siis voiko IHMINEN päättää kuka kastetaan ja kuka ei? Onko siis ihminen asetettu jumalan asemaan kun saa päättää kasteesta (ainakin oman lapsen)?
Kasteesta päättää seurakunta, joka on Kristuksen ruumis maan päällä. Kristus on seurakunnan pää. Eri kirkkokuntien kastekäytännöistä ja niihin liittyvistä säännöistä saat tietoa kunkin kirkon työntekijöiltä.
Martti pentti, siis kuka määrittelee kastetaanko lapsi vai ei, eikö tätä määrää suomen laki eli jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä niin äiti määrää?
Mitäkö tällä haen, no koska evlut ihmiset PAINOTTAVT niin VOIMAKKAASTI että kaste on yksin jumalan teko niin ei tuo minusta siltä vaikuta kun kerran ihmiset määräävät kuka voi kastattaa vauvan?
Minä ainakin omistan kasteen, ihan samaan tapaan, kuin Jeesuksen sovitustyön ristillä. Kumpaankaan en ole ollut myötävaikuttamassa. Kuitenkin olen varma että minut on kastettu ja olen Jumalan omaisuutta. Kasteessa minut on yhdistetty Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Eli kasteen kautta omistan kaiken sen mitä Vapahtajani on puolestani tehnyt, tai ollut, tai on nyt. Mikä merkitys sillä asialla oli, että halusin ottaa nuorena uskon vakavasti. Siihenkin johti minua hyvä Jumala. Niin etten voi tekemistäni ratkaisuista nähdä mitään muuta, kuin Jumalan ennalta valmistamia tilanteita. Enkä voi tietää mikä ratkaisuistani oli se merkityksellisin. Olinhan pikkiriikkisestä naskalista asti kasvanut jo sisälle uskoon.Miksi minulle nyt joku tahtoo velvoittaa vielä uudelleen kastattamaan itseäni. Sehän merkitsisi sitä, että en luottaisi sovitustyön riittävyyteen.
Pekka Pesonen toteatseuraavasti:” Kuitenkin olen varma että minut on kastettu ”
Siis luotat iankaikkisen elämäsi ihmisten todistukseen eli et kaiketi itse voi todistaa omaa kastettasi (oletan sinut kastetun vauvana)?
Toisaalta et löydä YHTÄÄN kohtaan evankeliumeista jossa VAUVA/LAPSI olisi kastettu.