Kirkko siirtyi nettiin
Kirkkoa on pidetty muuttumattomuuden kivijalkana, jota ajalliset muutokset eivät hetkauta. Korona-epidemia on kuitenkin saanut aikaan aikaisemmin suuriksi koettuja muutoksia.
Kun sosiaalinen media teki vuosia sitten tuloaan, kirkossa ei sille oikein lämmetty. Some-yhteisöä ei pidetty oikeana yhteisöllisyytenä. Sen ei katsottu soveltuvan kirkonmenoihin tai rukoilemiseen.
Kirkollisen tilaisuuden ehtona pidettiin samaan rakennettuun tilaan kokoontumista, vaikka toisaalta radiojumalanpalvelukset ovat olleet suosittuja jo 1930-luvulta lähtien. Kirkon tiloissa olemista on säädelty monin tavoin.
Vähän nettipelosta ehdittiin livetä jo ennen koronaa, mutta kun viime sunnuntaina lukuisista kirkoista jumalanpalvelukset striimattiin (=lähetettiin tietoverkon välityksellä ajantasaisesti) netin kautta koteihin, se sai yleisen kannatuksen ja kiitokset.
Osallistujamäärät jopa kasvoivat läsnäolotilaisuuksiin verrattuna. Vahva oletus on, että paljon uusia ihmisiä tuli jumalanpalveluksen äärelle. Jopa kirkkokahveja nautittiin etänä ja niillä keskusteltiin enemmän kuin konsanaan seurakuntakodin kahviossa.
Nyt myönnetään (ehkä), että langaton verkkokin voi olla tila, jossa kokoonnutaan saman asian äärelle ja muodostetaan yhteisö. Se tarjoaa osallistumisen missä ja milloin vain, koska striimeja voidaan katsoa eri aikoina. Tämä tekee keskustelua oikeasta jumalanpalveluksen kellonajasta tarpeettomaksi.
Tällaisten päätösten tekeminen olisi esimerkiksi kirkolliskokouksessa vaikeata, koska ne todetaan oppiin liittyväksi, ja oppia koskevat päätökset vaativat määräenemmistön. Yleensä asiaan kuin asiaan löytyy määrävähemmistö, jonka mielestä pääätös ei ole oikea.
Koronan vaikutukset ovat tieytsti paljon muutakin. Se on kerralla pyöräyttänyt maailmamme toisenlaiseen asentoon myös kirkon kannalta. Kirkko ja seurakunnat pääsevät nyt toteuttamaan yhtä olemuksensa peruspilaria, ihmisten auttamista, siis lähimmäisen rakkauden toteuttamista käytännössä.
6 kommenttia
Juuri niin, olet yksi edelläkävijöitä, ja ahkerasti somea käyttävä pappi.
Kirkko tuli luoksemme.
Vaikka pidän digiä ja striimauksia hyvänä kanavana ja nyt jopa välttämättömänä, toki itse mieluiten yhä kävisin kirkkotilassa monestakin syystä, mm. ehtoollisen vuoksi. Myös tuoksu ja tunnelma ovat tärkeitä. Siiellä olen osa sukupolvien ketjua. Kirkosta on moneksi ja monesta on kirkoksi.
Kirjoittaja
Markku Jalava
Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu Nurmijärven seurakunnassa ja kirkolliskokouksen jäsen. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.
Olen itse ollut perustyön ohella some-pappi jo vuosia. Vaikka alankin olla jo ”setämiehen” iässä. Minusta se on kirkon läsnäoloa siellä, missä ihmiset ovat. Meillä on seurakunnassa useita some-kanavia ja itse olen omalla profiililla sekä omana itsenäni että kirkon pappina mukana ihmisten elämässä somen kautta.
Ilmoita asiaton kommentti