Kirkko kulkee ongelmasta toiseen
Kirkko kulkee Suomessa ja monissa maissa tänä aikana vaikeuksista ja ristiriidoista toiseen . Kristillisen seurakunnan rakentumisessa ei ole kysymys lopulta siitä mitä mieltä minä olen tai joku toinen ihminen, vaan mitä mieltä Elävä Jumala on ja Hän on sitonut siunauksensa ,omaan tahtonsa,raamatun sanaan. Onko sitä etsintää, että etsitään Jumalan tahtoa vai haluammeko luoda jotain uskontoa, jossa Jumala halutaan kutsua mukaan , ensin määritellä ehdot ja sitten pyytää Jumalaa siunaamaan .Voi ajatella , että kun Jumalan pelko häviää, niin viisaus ja näkökyky häviää. Miksi kirkko on olemassa? Kun kirkko välttelee raamatun kokonaista ilmoitusta,se estää todellisen Jumalan rakkauden ,evankeliumin.
Kaikessa ihmisviisaudessaan ajatellaan yhteiskunnallisista lähtökohdista luoda kirkolle elämää, tänne eri ihmisryhmille, erilailla ajatteleville sopiviksi ja lopulta se on luopumista siitä Jumalan ilmoituksesta, raamatun sanasta , joka on tehnyt Jumalastakin " kultuurisidonnaisen, muuttuvan ja siihen päälle epäilykset raamatun selvistä opetuksista.
Kuitenkin Jumala on erilainen ja Hänen elämänsä , jonka Hän on lupauksien mukaan antanut uskon kautta, että siinä olisi meillä elämä , vanhurskas on elävä uskosta ,alkaen jo täällä ja voittaen kuoleman ja lopulta usko saa vaihtua näkemiseen.
Aabrahamille annettiin lupaus siemenestä, joka annettiin Kristuksessa ja 430 vuotta myöhemmin ,kuten Paavali kirjoittaa laki myöhemmin lisättiin , että ihmiseltä menisi se viimeinenkin toivo pelastukseen omilla ansioilla, jotta meidän katseet kääntyisi pelastukseen, Kristuksen sovitustyöhön.
Onko kirkon iso ongelma , että ei ole " sairaita" ja näin ollen ei tarvita parantajaa, vaikka raamattu kertoo ja itsekkin tiedämme , että olemme armoa tarvitsevia, pitää kerran mennä Hänen eteensä ja olemme täysin vastuussa siitä mitä olemme tehneet ja silloin lopulta on kysymys, kuka on meidän syntivelkamme maksaja.
Radiodei debatissa oli hiljan Soili Haverinen ja Olli Valtonen keskustelemassa nuorisotyöstä ,jotenkin Olli sanoi yhdessä kohdin jotenkin, että " ei nuorille aina vaan että Jeesus on kuollut sinun syntiesi puolesta", kun ovat kyllästyneet siihen. Tästä voisi päätellä että ei ole tarvetta syntien anteeksiantamukselle.
Kirkon tehtävä ei ole ihmisvoimin saattaa seurakuntalaisia syyllisiksi Jumalan edessä ,joka on Pyhän Hengen tehtävä ja se totuus joka raamatusta aukeaa tekee ihmisen syntiseksi, mutta se voi tehdä myös ihmisen armahdetuksi syntiseksi, joka ottaa vastaan sen sanan.
Toimintatavat ja mallit voivat muuttua ajan saatossa, mutta Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Kiitos Samuel kommentistasi, kiitoksista!
Martti Pentti: ”Pitäisikö Jumalan kieltää siunauksensa sellaiselta, minkä ihmiset sattuvat torjumaan ja päättävät kokouksissaan sen olevan siunattavaksi kelpaamatonta”.
Tämä kysymyksenasettelu paljastaa suoraan ongelman ytimen. Ihminen ei ensinnäkään sanele Jumalalle mitä Jumalan pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Eikä ihmisen tule kuvitella Jumalan siunaavan jotain sanansa vastaisesti. Tai voi hän sen tehdä ja tekeekin, mutta sellainen jumala on sitten epäjumala. Miksi? Siksi että Jumala on pyhä ja ihminen on syntinen. Jumala on Luoja ja ihminen on luotu olento. Ihminen ei voi mitenkään saavuttaa Jumalan ajatuksia. ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Jesaja 55:8-9.
Ensimmäinen käsky selityksineen: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia minun rinnallani. Mitä se on? Meidän tulee yli kaiken pelätä ja rakastaa Jumalaa ja turvautua yksin häneen. Matt. 4:10 ”Herraa, sinun Jumalaasi, tulee sinun kumartaa ja häntä ainoata palvella”. 5. Moos. 6:5 ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi”.
Mitä tarkoitetaan Jumalalla? Luther: ”Se, mihin sydämessäsi liityt ja mihin turvaat, on todellisuudessa sinun jumalasi”.
Danielin kirjassa ja Tessalonikalaiskirjeessä puhutaan laittomuuden ihmisestä, kadotuksen lapsesta: ”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennen kuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala”. Tess. 2:3-4
Ihminen pyrkii nyt kirkossa nousemaan Jumalan yläpuolelle omine ajatuksineen ja ideologioineen, joiden mukaisesti hän muokkaa itselleen mielihalujensa mukaisen jumalan eli epäjumalan. Miksi sitten ihminen kuvittelee tällaista? Siksi että ihminen on syntiinlankeemuksen tähden turmeltunut, syntinen ja ylpeä. Saatana sanoi Eevalle paratiisissa: ”Ette te suinkaan kuole, te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan”.
Pride-kulkueessa (pride=ylpeys) kannetaan plakaattia, jossa lukee ”Minä olen, se joka olen”. Jumala on määritellyt Raamatussa sen omaksi nimekseen.
Jesaja 42:8 ”Minä olen Herra, se on minun nimeni. Minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille”.
Mikä siis neuvoksi? Kirkossa on saarnattava kokonaista Jumalan sanaa: lakia ja evankeliumia. Laki syyttää, evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta vapauttaa. Vain syntinen tarvitsee armoa. ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon”. Jaak. 4:6
Ilmoita asiaton kommentti