Kirkkauden kohtaamisesta — pohdintaa Jesajan kutsumusnäyn äärellä.
Luonnossa kulkijalle on tuttua, että kaikkea kaunista ihastellessa alkaa sisintä särkeä. Ympärillä näkyvä ihanuus voi toki hoitaa, mutta samalla se saattaa tuntua vaativalta. Olenko ihmisenä ansainnut tätä kaikkea kauneutta ja hyvyyttä? Samaan sisäiseen tutkisteluun havahtuu myös profeetta Jesaja kohdatessaan Jumalan pyhyyden.
"Ja minä sanoin: -- Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin. Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta. Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi: -- Katso, tämä on koskenut huuliasi, sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu. Minä kuulin Herran äänen sanovan: -- Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi? Niin minä vastasin: -- Tässä olen, lähetä minut!" (Jes. 6:5-8)
Kristus lupasi seuraajilleen yhteyden Pyhään Kolminaisuuteen, Jumalaan. (Joh. 14:23) Vain synti ja syyllisyys voi erottaa meidät Herrastamme. Uuden testamentin kansana emme enää tarvitse uhrialttareita, sillä ristin uhri riittää. Silti edelleen synninpäästön sanat on hyvä kuulla ajoittain myös kirkon alttarin äärellä. Sovituksen vakuutuksen kuulemme myös silloin, kun huulillamme otamme vastaan ehtoollisen sakramentin.
Profeetta Jesajan näky kertoo myös armosta. Sovitus tapahtui ilman omaa ansiota. Tarvittiin vain oma tunnustus. Armo myös voimaannuttaa lähtemään liikkeelle. Jesaja sanoo: "Tässä olen, lähetä minut!" Armon kerjäläisenä me pysymme, mutta meidän on oltava myös armon vastaanottajia. Joskus tuntuu, että Jumala tarjoaa meille, mutta me vain jatkamme pyytämistä, emmekä vapaudu omistamaan tuota pyytämäämme. Meillä on oikeus iloiten kiittää, joka päivälle riittää armoa.
Pentti Tepsa
Kemijärven kirkkoherra
16 kommenttia
Näinpä. Onkin suuri virhe olettaa, että taistelu syntiä ja turmelusta vastaan olisi looginen tai jotenkin reilu. Paha on saanut meissä jalansijaa jo Aadamin rikkomuksen tähden. Ilman Jumalaa taistelu on jo hävitty, mutta Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa pelastaa ja uudistaa meidät.
Iltaa Seppo, minun mielestäni me olemme vastuussa omasta tilastamme. Siihen vaikuttaa myös taustamme.
Käytän nyt tavallisen elämän esimerkkiä. Jos tietäisin, että isältä saamani auto onkin huijattu naapurin mieheltä, enkö olisi velvollinen korjaamaan tilannetta niin, että palautan auton oikealle omistajalle.
Jesajan synnintunnustus koskee itseä, mutta myös kontekstia: ” ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän.” Myös menneisyytemme ja aikaisemmat sukupolvet ovat valitettavasti vaikuttavaa todellisuutta meissä.
Seppo, myös Talmudissa (s. Avodah Zarah 22b) on kohta, jossa kuvaillaan tätä meidän yhteistä osaamme, johon meidät on sidottu, vaikka juutalaisuudessa sitä ei yleisesti tunnusteta. Vaikka he ottivat vastaan Tooran Siinain vuorella, eivät he kuitenkaan päässeet irti siitä, mistä me ”pakanatkin” olemme osalliset.
” And if you wish, say instead: Even when he finds the wife, he also engages in bestiality with the animal, as the Master said: The animal of a Jew is more appealing to gentiles than their own wives, as Rabbi Yoḥanan says: – At the time when the snake came upon Eve, at the time of the sin of her eating from the Tree of Knowledge, it infected her with moral contamination, and this contamination lingers in all human beings. The Gemara asks: If that is so, a Jew should also be suspected of engaging in bestiality. The Gemara answers: With regard to the Jewish people, who stood at Mount Sinai and received the Torah, their contamination ended, whereas in the case of gentiles, who did not stand at Mount Sinai and receive the Torah, their contamination has not ended.”
Seppo, kaikella kunnioituksella, mutta kommenteista päätellen näyttää, että syytät Jumalaa siitä, että Hän on lähettänyt maailmaa pelastuksen, jota et halua ottaa vastaan?
Kun Jumala asetti lain Paratiisissa: ”Älä syö tuosta puusta, mutta muista voit syödä vapaasti” niin ihminen tuli tietoiseksi hyvästä ja pahasta. Tiedämme miten kävi, kun ihminen rikkoi lain. Jos ihmiseen tuon lankeemuksen kautta tuli käsitys siitä mikä on oikein ja hyvää, niin miksi jokainen ihminen on tuon jälkeen tietoisesti toiminut väärin, vaikka voisi aina toimia oikein? Vai onko meistä joku vääryydestä vapaa ja toimii aina oikein? Onnittelen syvästi, jos näin on!
Sanoohan Paavalikin: En olisi tiennyt himosta mitään, ellei laki sanoisi: ”Älä himoitse” ja koska tuossa kyse ei ole varsinaisesti mistään vääryyden tekemisestä, vaan syvällä ihmisen mielenliikkeissä olevasta, tahdonvallan ulkopuolella olevasta vaikuttimesta, niin miten voin päästä eroon syyttäjästä, joka elää ihmisen syyllisyydestä, jollei joku minun ulkopuolella oleva vaikuta minussa niin, että voin saada rauhan vaikka olen täynnä vääryyttä? Eikö vääryyteni syytä ja kalva minua?
Niinpä on Jumala Lähettänyt meille lunastuksen Kristuksessa, että me saisimme vapauden ja rauhan Kristuksen kautta. Jumalan Armo on tullut meille Sanansa kautta. Tuomio on on otettu pois ja lunastusmaksu maksettu. Sieluni on rauhallinen Kristuksen tähden, Jumalan Lupausten mukaan.
”Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.” Room.8:1-7
Ismo, nähdäkseni on kysymys siitä, että Seppo ei hyväksy sitä, että hänkin on Aadamin jälkeläinen ja osallinen Aadamin lankeemuksesta. Room. 5:12 ”Sen tähden niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet -”
Seppo katsoo, ettei hän ole osallinen synteihin ts. tee syntiä, vaikka miljoonat kristityt kautta aikojen ovat tajunneet ja tunnustaneet olevansa osallisia tästä Aadamin lankeemuksesta, jonka kautta synti tuli maailmaan. Jumala on tässä syntiasuassa Sepon mielestä epäoikeudenmukainen, koska hän syyttää sellaisesta, mihin ei Seppo ole voinut vaikuttaa.
Tämähän on tuttua ajattelua filosofiasta. Esim. Friedrich Nietzschen ajatuskulku on tämän kaltainen. Jumala on taivaallinen despootti ja orjuuttaa ihmisen mitättömäksi hiirulaiseksi. Yli-ihminen on näet sellainen, joka on vapautunut tästä orjuudesta. Tämän ajattelun seuraukset tiedämmekin historiasta.
Itse näen tämän lankeemuksen hedelmät joka päivä itsessäni, ympärilläni ja maailmassa. Siksi en puolustele itseäni Jumalan edessä, vaan myönnän synnin asuvan minussa ja sen tähden pakenen Kristuksen sovitusveren turviin.
Kirjoittaja
Pentti Tepsa
Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.
”Sovitus tapahtui ilman omaa ansiota.”
Ja perisynnin perinnöksi saaminen ja siis alttius synnintekoon ilman omaa syytä!!!
Ilmoita asiaton kommentti