Kiitos ja näkemiin

Vapaa-ajattelijat ainakin sääntöjensä kirjaimen tasolla levittävät uskonnotonta todellisuuskäsitystä. Tämä vastaa Elias Tannin pyyntöön pohtia uskonnollisuuden ja älykkyyden suhdetta. Tavoitehan olisi mieletön, jos uskovaisuus tai ateismi seuraisivat suoraan muuttumattomana pidetystä älykkyydestä.

Samaa tietysti kertoo se, että olen keskustellut tällä palstalla. Mielipiteet eroavat paljonkin, mutta niiden taustalta löytyy silti tolkullista ajattelua.

Kiitän ja kumarran. Kun ei ole enää sanottavaa, on parempi vaieta.

Lopputervehdyksenä viittaan kirjoitukseeni viiden vuoden takaa: N-yhtenäisyys ja ateistien sählyseura.

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Minä ymmärsin kertalukemalla, Tuula kysyy mielestäni, oletko esimerkiksi sinä. Esa, Paavalin linjoilla homoista nykypäivänä? Että he ovat kaikkea tuota, mitä Paavali kirjoittaa?

  1. Mutta uskomme kristillisen optimistisesti, että arkkipiispa ei suinkaan tarkoittanut sitä, etteikö Raamatun, kirkon kaksituhatvuotisen perinteen ja Suomen luterilaisen kirkon virallisen opin ja kannanmäärittelyn mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen olisi syntiä. – Ja sellaisen käyttäytymisen ”synniksi saarnaamiseen” pappisvalan tehneet papit arkkipiispa mukaanlukien ovat sitoutuneet!

    ”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.” (Matt 5:13)

    • Eiköhän homoseksuaalienkin sielujen pelastus ole tässä arkkipiispan tarkoituksena. Ja toiveena, että heidät otettaisiin mukaan eikä julmasti suljeta ulos.

    • Mielestäni nämä eivät ole toisensa poissulkevat asiat. Sielun pelastuminen ei edellytä homoseksuaalien oikeuksien polkemista.

  2. Homosekusuualisuuden harjoittaminen on Jumalan Sanan ilmoituksen mukaan
    kapinaa eli syntiä Jumalaa ja Jumalan Sanan ilmoitusta vastaan .
    Jumala tulee tuomitsemaan synnin ,ja jos ihminen on synnin vallassa…ihminen
    menee synnin mukana sinne minne Jumalan on synnin määrännyt meneväksi Sanansa mukaan.
    Tämä ei tietenkään ole sitä mitä Jumala tahtoo Rakkaudessaan ihmiselle,sentähden hän antoi Poikansa jokaisen ihmisen syntien sovitukseksi ja vapaudeksi synnin vallasta.

  3. Arkkipiispan kannanotossa on se vaara, että kohta kirkko joutuu pyytämään anteeksi kaikilta muiltakin, joita se on sortanut tai toiminut vastaan, alkaen varmaan vuoden 1686 kirkkolaista alkaen.

    Jos taas Jumala on ahdasmielinen, sille me emme mahda mitään. Synnin seuraus on kuolema ja sen vuoksi täytyy sitten elää niin, että tietää elävänsä, koska tämä on ainoa mahdollisuus siihen. ”Si Deus homosexualibus amat, non omnis moriar. Non amaret, mors mihi solacium est.”

  4. En oikein ymmärrä tätä melskettä. Hienoa, että anteeksi pyydetään keltä tahansa sorretulta oli se anteeksipyytäjä sitten kirkko tai mikä muu taho tahansa, vaika yhteiskunta tai tietty jokainen meistä.

    En ole lukenut arkkipiispan puhetta kokonaan, mutta anteeksi hän voi pyytää ehkä omasta ja ev.lut. kirkon puolesta ja muut pyytävät sitten anteeksi omalta osaltaan tekemisiään kaikilta sorretuilta, mikä on tietysti ihan paikallaan.

    Arkkipiispa ja piispa Irja Askola ovat näkemyksiään julkisesti ilmoittaneet. Kiinnostaa, mitä mieltä muut piispat ovat. Tai esim. presidentti. Tai lopulta asioista todella päättävät kirkolliskokous omalta osaltaan ja eduskunta omaltaan, jotka lopulta ovat vastuussa siitä, miten esim. homoja tai ketä tahansa tässä maassa kohdellaan.

    Mitenhän muut kristilliset tahot kuten ortodoksit, katoliset ja vapaat suunnat?

    Odotellaanko anteeksipyyntöjä lisää.

    • Anteeksipyynnössä mainitun ryhmän edustajan totean, että tämä anteeksipyyntö tuli pyytämättä ja yllätyksenä. On tietysti hienoa, jos joku huomaa, että on toimittu väärin ja pyytää sitä anteeksi. Minulla ei ole mitään vaatimuksia tai edes odotuksia, että muiden piispojen tai presidentin tai kirkolliskokousedustajien tulisi seuraavaksi esittää omat anteeksipyyntönsä.

      Tarja Aarniolle haluan sanoa, että ihan jokainen ihminen on vastuussa siitä, miten homoja (tai ketä tahansa muita ihmisiä) tässä maassa kohdellaan. Ja jokainen meistä tekee näitä ratkaisuja toisten ihmisten kohtelemisesta ihan jokainen päivä. Sillä, miten me kohtelemme toinen toisiamme päivittäisessä elämässä, on paljon enemmän merkitystä kuin sillä, mitä mieltä presidentti tai paavi on.

      En tietenkään halua mitätöidä arkkipiispan sanomisia ja arvostan sitä, että omalla esimerkillä johtaminen tapahtuu kirkon arvovaltaisimmalta taholta.