[Simo Alastalo:] En todennäköisesti tavoita teistä montaakaan. On mahdollista, että en tavoita teistä ketään. Teistä, joita heinäkuun Päivi Räsäs -uutisointi raivostutti mutta jotka ette eronneet kirkosta. Haluaisin tavoittaa teidät, koska haluaisin osoittaa kiitokseni. En omasta puolestani vaan diakonia-asiakkaiden, pienten lasten, vanhusten, yksinäisten ja sairaiden puolesta.
Kun valitsitte kirkon jäsenyyden, verorahoillanne autetaan joka päivä vähäosaisia ja vaikeuksiin joutuneita ihmisiä, joiden hätään yhteiskunnan palvelut ovat riittämättömät.
Haluan kiittää teitä, koska kirkon johto ei ole sitä tehnyt. Sen sijaan piispat ovat kiitelleet muun muassa Savon Sanomien päätoimittajaa.
Olette seuranneet Päivi Räsäsen puheesta syntynyttä kohua lehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Teitä on ärsyttänyt. Minuakin ärsytti, tunnustan, ja haluaisin ilmaista sen kansanomaisemmin mutta en tässä voi. Myös piispat ovat lukeneet ja keskustelleet, mutta toisin kuin muut he ovat tunteneet surua ja hämmennystä. Kuopion piispa Jari Jolkkonen jopa kirjoitti Räsäs-kohusta Savon Sanomissa. Hän oli kommenttejanne lukiessaan niin surullinen, että hänen ”piti lukea kaasunaamari päällä”.
Toisin kuin valtaosa teistä, Jari ei tyytynyt tavanomaisiin lähteisiin vaan meni ”tiedeyhteisössä opetettujen tapojen mukaisesti” alkulähteille eli lukemaan Räsäsen Kansanlähetyspäivien puhetta. Sen äärellä Jari ymmärsi kuinka kaukana olivat ”puhe ja sen synnyttämä mekastus” ja kuinka vähälahjaisia ja lukutaidottomia ovat olleet myös ne lukuisat heinäkuussa työtään tehneet toimittajat, jotka ampuivat yli ja ehkä loukkasivat kohun myötä suosiotaan kasvattanutta sisäministeriä. Ehkä sisäministerille pitäisi tarjota diakonia-apua, jos varattaisiin se kirkon mediapalkinto Savon Sanomien päätoimittajalle?
Kun Jari tajusi typeryytemme johtaneen häntä harhaan, hän muisti Savon Sanomien pääkirjoitussivulla kiittää Savon Sanomien päätoimittajaa, joka antaa hänelle säännöllisesti lehdestään palstatilaa paraatipaikalta. Jarin katedeerilta näkyi typeryyttä, osaamattomuutta ja ”heinäkuista sopulivaellusta”. Peilistä Jari näki osaamista, joka johdattaa tiedon alkulähteille. Tästä asetelmasta tuli hänelle mieleen suomen kielen sana esivalta. Sitä käyttävät Luther-tutkijat, jotka tietävät miten maa makaa.
Lutherilta omaksuttu sosiologinen tietämys auttaa heitä muodostamaan seuraavanlaisen suomalaista 2010-luvun luterilaisuutta koskevan argumentin. Suomalainen luterilaisuus ei ole tylsää, koska Lutherin 1500-luvulla kirjoittamat tekstit eivät olleet tylsiä vaan suorastaan riehakkaita. Luther kirjoitti muun muassa pierusta ja oluesta ja oli muutenkin hilpeä veikko ennen vanhuuden vainoharhaista antisemitismiään.
Myöskään suomalaista ahdistavaksi koettua työmoraalia ei saa kutsua luterilaiseksi, koska myöhäiskeskiajan teksteissä kuvattu työmoraali oli aivan toisenlaista. Se ei ollut lainkaan ahdistavaa! Teistä voi olla vaikea uskoa, että kokemuksenne luterilaisuudesta häviää keskiaikaiselle Luther-säilykkeelle.
Ehkä samasta syystä te ymmärrätte Päiviä väärin ja harkitsette kirkosta eroamista. Onneksi seurakunnan tarjoaman kasvatuksen unelmana on ihminen, ”joka osaa myös ajatella omilla aivoillaan”.
Lopuksi haluaisin kiittää teitä siitä, että ette eronneet kirkosta vaikka teitä pilkattiin Savon Sanomissa.
10.7.-17.7.2013 Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta erosi 6500 ihmistä.
Lue Kuopion piispan Jari Jolkkosen kirjoitus Esivalta ja omatunto Savon Sanomien sivuilta.
Simo Alastalo
Kirjoittaja on helluntailaisesta sukutaustasta ponnistava riviluterilainen.
Veikeää provosointia
Kirkko jonka pitäisi elää (joidenkin mielestä) lausunnoissaan ja toimissaan eroakirkosta.fi:n laskurin mukaan, on pelon, ei toivon kirkko.
On kiva olla savolainen, eikä pelkästään siksi että meillä on hyvä esipaimen. Savossa asioiden syvin merkitys ymmärretään oikein, silloinkin kun ne ymmärretään väärin.
Kiitos linkistä piispa Jolkkosen erinomaiseen kirjoitukseen Savon Sanomissa. Kannattaa lukea!
Viikon aikana kirkosta erosi 6500 ihmistä. Kirkon nelivuotisraportissa todetaan, että yli neljäsosa kirkon jäsenistä on siihen hyvin löyhästi sitoutuneita. Neljäsosa tarkoittaa miljoonaa ihmistä.
Saman raportin mukaan 9% kirkon jäsenistä, toisin sanoen monta sataa tuhatta, tulee todennäköisesti eromamaan kirkosta.
Toimittaja saa vielä monta kertaa kiitellä niitä, jotka eivät ole kirkosta jonkin ajankohtaisen ”kohun” vuoksi eronneet, sillä isompia ja pienempiä eropiikkejä näemme jatkossa tasaisin väliajoin.
Päivi Räsäsen puhe tuli muistuttaneeksi, että kirkossa on vielä niitä, jotka ottavat uskon vakavasti. Paljon suurempi kohun aihe olisi se, että:
kirkko on teologis-hengellisesti konkurssissa. Se on kiinnostunut vain yleisen mielipiteen tuesta ja rahasta.
Simo Alastalo, erinomainen juttu, että toit tämän näkökulman esiin. Piispa Jolkkosen kirjoitus oli monessa suhteessa ristiriitainen. Sen alussa moitittiin laillisuusvalvonnasta vastaavan ministerin puhetta kohtaan esitettyä kritiikkiä olkiukkoargumenteista. Ensin Jolkkonen sivuutti itse kriitikin leimaten sen kuten kirjoituksessasi kuvasit ja rakensi sitten itse niitä olkiukkoja. Mutta vielä kiintoisampi kysymys on se, että kannattaako todellakin kirkosta eronneet leimata median vietävissä oleviksi typeryksiksi monin erilaisin ja epäkohtelian sanankääntein? Eikö saman palstatilan olisi voinut käyttää rakentavammin esimerkiksi pyrkimällä vastaamaan juuri niihin kysymyksiin, joita kriitikot ovat nostaneet esille? Nyt Jolkkonen taisi (tahtomattaan) antaa viestin, että eronneet lampaat olivat typeryksiä, jotka joutivatkin mennä.
Kiinnitän huomioni samaan asiaan kuin blogisti ja Jani Salminen, ja olen useampaan otteeseen jo täälläkin sanonutkin, että ”median vika” ja ”tyhmät eroajat” on myös yksi tapa olla katsomatta peiliin (tai nähdä siellä jotain kovin imartelevaa, kuten blogisti arvelee).
Paljon, paljon huolestuttavampana näen kuitenkin sellaisen tuikitavallisen viestin, että vauvana ja ilman omaa vaikutustaan tai pelkkien perinteiden vuoksi kirkossa olijoita puolustetaan aina silloin, kun tätä järjestelyä arvostellaan, sanomalla, että myös sellainen syy on uskonnonvapauden nojalla hyväksyttävä. Kun sitten henkilö tekee päinvastaisen ratkaisun (tai kirjoittaa siitä julkisesti), hän onkin arvoton typerys, joka silkkaa pahuuttaan tai välinpitämättömyyttään vahingoittaa jotakin hyvää, jonka arvo on puhujan, vaan ei jaloillaan äänestävän hallussa.
Jos ja kun näitä jalka oven raossa olevia on satoja tuhansia, niin minkä viestin luulette tällä heille antavanne?? ”Just ja just kristitystä käytte niin kauan kuin raha juoksee, mutta jos kyseenalaistatte tai lähdette, niin syljemne peräänne…”
Kärjistettyä ehkä, mutta tuolta se kullostaa. Lisäksi kun vielä on näitä ilkkujia, jotka odottavat että ”pidot paranee”…
En löydä Jolkkosen kirjoituksesta sanaakaan kirkosta eroamisesta tai kirkosta eronneiden kritiikkiä. Uutisoinnista löydän kritiikkiä, joka on aivan aiheellista.
Yritän lukea tätä blogia parodiana Päivi Räsäsen puheesta. Tässä kun on hieman samanlaista tulkintaa ja piispan puheenvuoron kommentointia kuin räsäsuutisissa. Parodiana oiva, kritiikkinä …Stroh, kuten Luther sanoisi.
Lähellä piti, kyllä oli niin tolkutonta tekstiä, että ero oli lähellä.
Aivan kuin ei noitten ajatusten lausujalla olisi alkeellisintakaan kunnioitusta toisia lähimmäisiä eikä kristinuskoa kohtaan.
Mutta yksittäisen päästelijän aivopierujen takia en kirkosta eroa, vaikka päästelijä olisi korkeassa asemassa.
Joten Seppo Simolan päästöjen takia en eronnut kirkosta. Siitähän tässä kai oli kysymys?
Mutta kun SS on niin merkittävä mielipidevaikuttaja, niin laitettaisiinko kaveri Alkon tiedotuslehteen pääkirjoituksia rustaamaan: saataisiin viinan kulutus tippumaan tehokkaasti.
Markku Virta, en ryhdy nyt sen enempää vänkäämään siitä, mitä Jolkkonen sanoi ja tarkoitti, jokainen tekee tietysti omat johtopäätöksensä. Jolkkonen näytää tietävän, että eronneet olivat menneet joko median vedätykseen tai he olivat lukeneet nettikeskusteluita vaikkapa K24:llä, joita taas Jolkkonen joutui lukemaan kaasunaamari päässä. Jäin miettimään, että millä konstillä piispa voi tietää eronneiden perustelut päätökselleen? Ehkä Jolkkonenkin on joskus toivonut parempaa keskusteluyhteyttä tavallisten ihmisten kanssa ja heistä myös niiden kanssa, jotka eivät ole järin sitoutuneita kirkkoon? Kannattaisiko nyt sitten antaa vaikka tämä kirjoitus heille etukäteismateriaaliksi niin tietävät, minkälaisia ajatuksia piispalla on kohderyhmästä. Syntyisiköhän ’laadukas kohtaaminen’ ja ’hyvä keskusteluyhteys’, jossa ’kuunnellaan toista aidosti’ ja ’siedetään uskonnollisiakin argumentteja’… Sitäkin jäin miettimään, että miten se sellainen sivistymättömyys ilmenee, että uskonnollista motivoituneita argumentteja ei siedetä eikä kuunnella? No joo, antaapa jo olla kun ei tämän pidemmälle ole näemmä päästy.
Missä Jolkkonen puhui eronneista. Minä ymmärsin, että toimitajia vietiin, ei niitä jotka erosivat. Jolkkonen varmaan sanoi mitä tarkoitti. Tulkinnat ovat asia erikseen.
Markku Virta, minulle sopii erinomaisesti, että vaihdat tuon sanan ”kirkosta eronneet” tilalle ”Räsäsen puhetta kritisoineet”. Minä vain jotenkin ajattelin, että jos on osallistunut nettikeskusteluun, niin on ollut jotenkin perillä asiasta ja mukana luomassa sitä ”mekastusta”, jota sitten Jolkkonenkin ”kaasunaamari päässä” luki. Moni Räsäsen puhetta kritisoinut esim. tällä foorumilla on lukenut itse puheen, joten ei se oikein tähän ryhmään sovi tuo piispan luonnehdinta. Joten jossain on siis ollut joku muu ryhmä, jos ei ollut kyse itse keskustelijoista eikä niistä, jotka erosivat kirkosta. Hmmm….
Minäkin vihdoin menin ”tiedeyhteisössä opetettujen tapojen mukaisesti” alkulähteille eli lukemaan Jari Jolkkosen kirjoituksen Savon Sanomista. Se kannatti. Vasta silloin ymmärsin, mitä tässä blogissa ja kommenteissa puhuttiin ja päädyin olemaan Markku Virran kanssa samaa mieltä… oletan…niin ja Kari-Matti Laaksosen.. oletan… ja piispa Jolkkosen… Muita kommentoijia en näytä tajuavan, en myöskään blogia. Se on varmaan täysin oma vikani.
Paras kuitenkin lopettaa lainauksella Markku Virralta: