Keskustan kirkkopyhä Raisiossa

.

Jos Herra suo,

niin sunnuntaina 30.8.2015 klo 17.00 järjestetään perinteinen

Keskustan Varsinais-Suomen piirin kirkkopyhä Raisiossa.

Kirkkopyhän vietolla on pitkä perinne. Viime vuonna kirkkopyhää vietettiin Auran kirkossa, vuotta aikaisemmin Pallivahan kirkossa Turussa ja ensi vuonna 2016 elokuun viimeisenä sunnuntaina klo 17.00 Kanta-Loimaan kirkossa.

Tänä vuonna menemme Raision seurakunnan vieraaksi ja viikkomessun lisäksi meillä on kirkkokahvit jossa on mahdollisuus keskustella.

Liturgian toimittaa Raision kirkkoherra Pertti Ruotsalo.

Saarnan jakaa rovasti Matias Roto Somerolta

Kanttorina toimii Raision kanttori Sini Nieminen

Ehtoollisavustajat toimivat  Mirjan Karila ja Helinä Aaltonen

Afrikkalaista laulua esittävät prinsessat LANGUEU NGANOU EPSE ROTO Colette Aureole, MOMO NGANOU Hilary Martial Merveille, 14v,  ja MBOKA NGANOU Elvira Mirelene, 12v.

Messun jälkeen järjestetään kirkkokahvit seurakuntatalolla. Raision keskustanaiset hoitavat kahvituksen järjestelyt.

Kirkkopyhä järjestetään yhteistyössä Raision seurakunnan ja Keskustan Varsinais-Suomen piirin Kirkollisasiain toimikunnan kanssa.

Raision toimellinen kirkkoherra Pertti Ruotsalo on myös Turun hiippakunnan pappisasessori.
Minä puolestani olen Kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja.

Kaikki ovat tervetulleita mukaan.
Painopiste on että vietämme kirkkopyhää ja sellaisena se on avoin jokaikiselle joka vain kynnelle kykenee mukaan tulemaan.

Tervetuloa Raision kirkkoon !

Alla är välkomna till Reso kyrka !

18 kommenttia

  • Hannu Kiuru sanoo:

    Kuule, Matias, kaikella ystävyydellä: Mä luulen, että esille tuomasi ns. kirkollinen ilmoitus ei sovi tälle bloggauspalstalle. Suosittelisin mainoksen vetämistä pois ennen kuin Hirmuinen Ylläpito havahtuu ja…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Hannu. Kiitos huomaavaisuudesta.

      Mietin vain että onhan täällä Kotimaa24 sivustoilla useinkin tehty ennakkouutisointia monistakin pääkaupunkiseudun tilaisuuksista. Miksi sitten ennakkouutisointia ei voisi tehdä muuallakin Suomessa tapahtuvista tilaisuuksista.

      Olen jo aikaisemmin lähettänyt toimitukselle aineistoa puffia varten niin että he olisivat voineet uutisoida sitä oman harkintansa mukaisesti, mutta se näyttää menneen toimitukselta ohi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Mä en ole tiennyt, että Kepulla on oma kirkkopyhäkin. Kepu vaikuttaa olevan Raisiossa pikkupuolue. Järjestävätkö Kepua huomattavasti suuremmat Kok, SDP, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset myös Raisiossa omat ”kirkkopyhänsä?” Vai luovuttaako Raision seurakunnan kirkkoherra kirkkonsa ainoastaan Kepun käyttöön?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kari-Matti

      Kiitos mielenkiinnosta tapahtumaamme.

      Aloite on tullut Keskustan Varsinais-Suomen piirin Kirkollisasiain toimikunnan puolelta.

      Kepun kirkkopyhän viettäminen ei ole suhteessa kepulaisten määrään Raisiossa, yhtä vähän kuin aikaisemmin toisilla paikkakunnillakaan, vaan meidän tapamme on liikkua koko maakunnan alueella eri puolilla yhtenä vuotena yhdessä ja toisena vuotena toisessa paikassa.

      Nämä Kepun kirkkopyhät ovat vanha perinne Varsinais-Suomen piirissä. Itse olen Kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja kolmatta vuotta 2013 alkaen. Minun puheenjohtajuuteni aikana tilaisuuksia on järjestetty aikaisemmin kaksi kertaa, tämä on kolmas kerta ja ensi vuonna Loimaalla neljäs kerta.

      Mikään ei estä että myös muut puolueet ottavat säännölliset maakunnalliset kirkkopyhät käyttöönsä, mikäli eivät vielä ole sitä tehneet.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Kiitos Matias informoinnista. Keskustan kirkkopolitiikastahan on tehty korkeatasoinen kirkkohistorian väitöskirjakin, suosittelen!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kari-Matti

      Kiitos että nostit väitöskirjan esille.

      Tässä esittelyä kirjasta

      http://www.student.oulu.fi/~jaantila/index.html

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Matias Roto :”Mikään ei estä että myös muut puolueet ottavat säännölliset maakunnalliset kirkkopyhät käyttöönsä, mikäli eivät vielä ole sitä tehneet.”

      Pakkohan se on uskoa, kun papit, jotka eivät pukeudu mm. alusstikariin, epitrakiiliin ja feloniin, oikein joukolla todistavat, miten puoluepolitisoitunut evl.kirkko on. Kansalaisista ehkä vain n. 4.8% on puolueiden jäseniä, kun suurin osa on puolueisiin sitoutumattomia.

      Omia etujansa ajavat puolueet hamuavat seurakuntien luottamushenkilöorganisaatioissa kirkon palkkatyöntekijöitä ja tiloja omien ja sidosryhmiensä tarpeisiin. Toivottavasti nämä ”hyvät veljet ja sisaret” vastaavat sitten omalla riskillään myös koko evl.kirkon eläkevastuuvajauksesta, joka tänä vuonna on n. 3 136 000 000 euroa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tuula

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Tässä käsittelen aihetta liturginen pukeutuminen mihin puheenvuorossasi viittaat.

      Puhut alusstikarista. Länsimaisessa kirkossa meillä saman asun nimi on alba. Se on ikivanha kristikunnan perinne. Se viitta Kristuksen vanhurskauteen.

      Meidän kirkossamme albaa käytetään myös valkoisena kastepukuna ja konfirmaatiossa pukuna. Myös ortodokseilla valkea alusstikari viittaa kasteeseen

      Meidän kirkossa messua toimitettaessa albaa pidetään messukasukan alla.

      Ortodokseilla epitrakiilin käyttö liturgiassa on monipuolisempi kuin meidän luterilaisten käyttämällä stolalla. Molemmilla on sama merkitys: se kuvaa pappeuden siunattua taakkaa. Meillä se jää pelkästään tunnukseksi, kun ortodokseilla sitä käytetään liturgian aikana tietyin kohdin.

      Ortodoksien liturgista liturgiassa käytettävää pukua nimitetään stikariksi, joka on liturgiassa kaikilla vihkimyksen saaneilla lukijasta diakoniin. Papin puku on feloni ja piispan puku sakkos. . Meillä luterilaisilla messussa alba on käytössä kaikilla liturgisesti pukeutuneilla messun toimittajilla. Tekstin lukijat voivat myös olla siviilipuvussa.

      Huomaamme siis että itäisen ja läntisen perinteen välillä on eroja, vaikka itse perusratkaisut ovatkin lähteneet yhteisistä juurista.

      .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tuula

      Mitä tulee luottamushenkilöihin, niin myös ortodoksisessa kirkossa hallinto on uskottu luottamushenkilöille. Tämä kuuluu meidän suomalaiseen hallintokulttuuriin. Käytännössä heidän vaikutuksensa asioista päättämiseen on yhtä merkittävä kummassakin kirkossa.

      Kummallakin kansalliskirkollamme on yhtäläisiä ilon aiheita ja yhtäläisiä ongelmia ratkottavanaan.

      Yhteistyömme molempien kirkkojen välillä on yleensä ollut erittäin myönteistä ja rakentavaa koko sotiemme jälkeisenä aikana. Esimerkiksi kaikkialla missä olen toiminut kirkkoherrana ortodoksit ovat voineet tulla kirkkoomme tai seurakunnan muihin tiloihin aivan korvauksetta.

      Tai vielä käytännön esimerkki: Yhteen aikaan seurakuntamme alueella oli pakolaiskeskus ja pakolaisten keskuudessa oli paljon ortodokseja. Koska ortodoksipapilla oli pitkät matkat ja paljon töitä eri puolilla, niin useammassa tapauksessa toimin eräänlaisena ortodoksien ”paikallistoimistona”, järjestin kaikki käytännön valmistelut noiden pakolaisten keskuudessa, niin että ortodoksi-kolleegani saattoi keskittyä tärkeimpään työhönsä eli toimittaa pyhät toimitukset ja käyttää koko käytettävissä olevan aikansa näiden ihmisten varsinaiseen kohtaamiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tuula

      Puhut myös kirkon tilojen ja palkkatyövoiman käyttämisestä omiin tarpeisiin.

      Omalta puoleltani haluaisin ottaa asian toiselta kannalta.

      Hyvin pitkä aika sitten hallitsijoilla oli omat hovipappinsa. Näiden tehtävänä oli huolehtia hallitsijan, hänen perheensä ja koko hovin ja vieläpä vierailijoittenkin sielunhoito. He tekivät tavanomaista papintyötä. Ainoastaan heidän toimintaympäristönsä ja tavanomainen seurakuntansa olivat erityisiä muuhun väestöön nähden.

      Kun olemme siirtyneet demokraattiseen hallintomalliin niin yhteiskuntamme rakenteet ovat muuttuneet, mutta ihmisten tarpeet eivät ole. Yhä edelleenkin niilläkin ihmisillä joille on uskottu vastuu yhteiskunnastamme, on sama tarve saada kuulla evankeliumia ja osallistua sakramentteihin kuin aikoinaan jo edesmenneen hallintomallin aikana.

      Aikoinaan hovisaarnaajien mukana kirkko tuli lähelle kohderyhmäänsä. Nykyaikana kun hallinnosta vastaavat ovat sijoittuneet ympäriinsä eri maakuntiin ja niissäkin monille paikkakunnille, niin myös tarjontaan on tarvinnut tehdä muutos. Se on halautettava eri puolille maakuntaa, jotta eri paikkakunnilla yhteisistä asioistamme kiinnostuneille tulisi tasapuolisempi mahdollisuus osallistua.

      Meidän tapamme kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen kerran vuodessa piiirin tasolla siis luonteeltaan aivan samaa kirkon sanoman tuomista ihmisten elämän voimaksi kuin aikoinaan pienemmissä porukoissa eri hoveissa tai kuvernöörien linnoissa. (Obs. Viime viikolla johdatin yhden ryhmän yhteiseen rukoukseen Hämeenlinnan vanhan linnan vanhassa kappelissa.)

      Koska kyseessä siis on yhteinen jumalanpalvelus, niin siksi se on avoin kaikille, ilman mitään erotusta. Paikallinen seurakunta järjestää sen koko kansalle. Meidän ryhmämme osuus on siinä että yritämme rohkaista toinen toistamme kokoontumaan Herran huoneeseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tuula

      Tuo mainitsemasi summa eläkevastuuvajeesta on hyvin korkea.

      Aikoinaan kirkon eläkkeet jaettiin seurakuntien mukaan niiden taloudellisen kantokyvyn mukaan. Sitten tuli muutos, jolla nuo maksut alettiin suorittamaan maksettujen palkkojen suhteen. Se perustui ajatukseen että se joka maksaa palkkaa eli tulevaisuudessa myös aiheuttaa eläkeläisten tuloon saa myös maksaa tästä ja mikäli mahdollista jo etukäteen. Noista ajoista alkaen syntyi tuo nimike eläkevastuuvajeesta.

      Niinpä nuo julkisen talouden eläkevastuuvajaudet ovat olleet jo pitkään. Aikoinaan varsinkin kuntien puolella luvut olivat hirveän korkealla.

      Tuula. Voisitko ystävällisesti auttaa lukijoitamme kertomalla mistä noita lukuja vajeesta voi onkia netistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tässä varsinaisen teemamme ulkopuolelta mutta edelliseen kommenttiin liittyen.

      Tässä Kevan taloudellisia raportteja:

      http://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/tulos_ja_vuosiraportit/Sivut/2015.aspx

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pertti Ruotsalo sanoo:

    Raision kirkkoherrana en ”luovuta” kirkkoa; minä toimitan viikkomessun, jossa Matias saarnaa. Vastaavalla tavalla tervetulleita ovat puolueet ja yhdistykset – ja onhan niitä meillä vuosien varrella käynyt.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Paitsi näitä vuotuisia piirikunnan kirkkopyhiä, myös valtakunnallisissa Kepun puoluekokouksissa on vanhastaan pidetty perjantaina avajaisiltana messu ja sunnuntaiaamuna hartaus kokouspaikalla.

    Tämän vanhan tavan mukaan menettelimme myös Turun kokouksessa 13.-15.6.2014.

    Perjantai-illan viikkomessun Turun tuomiokirkossa toimitti piispa Kaarlo Kalliala ja avustajana toimi tuomiorovasti Heimo Rinne ja ehtoollisessa lisäksi Matias Roto ja .Terho Hämeenkorpi.

    Sunnuntain aamuhartauden kokouspaikalla Turun Messuhallissa toimitti kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

    Kummassakin tilaisuudessa laulua esittivät Prinsessat LANGUEU NGANOU EPSE ROTO Colette Aureole, MOMO NGANOU Hilary Martial Merveille ja MBOKA NGANOU Elvira Mirelene.

    Messun säesti ja laulun johti kanttori Anu Åberg. Aamuhartauden säestyksen ja virren johdon hoiti rehtori Tuomas Lankinen.

    Sunnuntaina seppelpartiot sankarihaudoille lähetti Jouni Lehikoinen ja seppelpartiot järjesti everstiluutnantti Mauri Ikonen.

    Näissäkin perinteisissä viikkomessuissa on kysymys siitä että me olemme vieraana isäntäseurakunnan järjestämässä viikkomessussa, jotta voimme yhdessä Jumalan edessä hiljentyen käydä rohkein ja avoimin mielin edessämme olevaan kokoukseen. Kokouspaikalla pidettävä aamuhartaus on verrattavissa minkä tahansa tapahtuman yhteydessä pidettyyn hartaushetkeen. Elämäni aikana olen niitä pitänyt hyvinkin erilaisten järjestöjen kokoontumisten ohjelmaan kuuluvana hartautena. Vielä eläkeläisenäkin tänäkin vuotena useammassa tilaisuudessa.

    Tämäkin hartaudellinen aines on vanha perinne Kepun puoluekokouksissa. Tästäkin voivat muut puolueet ottaa mallia, mikäli eivät vielä ole sitä tehneet.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Saarnani perusjuoni oli toisaalla kirjoittamani Lesken ropo tekstin linjauksen mukaisesti. Tarkemmin siellä.

    Kirkkokahvien puheenvuoroista nostan esiin muutaman näkökohdan.

    Kirkkokahvien puheenvuorossani puhuin edessä olevien hiippakunnallisten vaalien valmistautumisesta. Edessämme on sekä hiippakuntavaltuuston että kirkolliskokouksen jäsenten vaali.

    Ehdokkaat on asetettava marraskuun puoleen väliin eli 15.11.2015 mennessä. Vaali toimitetaan helmikuun toisena tiistaina eli 9.2.2016.

    Keskustapuolueen Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Jani Kurvinen puhui seurakuntien taloudellisen tilanteen kehittymisen vaikutuksesta siihen kuinka seurakuntien toiminta voidaan järjestää niin kaikki oleellinen ja tärkeä voidaan pitää yllä ja kuinka talous saadaan tasapainoon. Esimerkkinä hän otti Someron seurakunnan, missä hän piti tärkeänä, että jumalanpalveluksia pidetään sekä Someron että Somerniemen kirkossa. Hän kuvasi kuinka tämä on käytännössä järjestetty.

    Kirkkoherra ja Turun hiippakunnan asessori Pertti Ruotsalo kertoi Raision seurakunnan toiminnasta. Puheessa tuli esille Raision erityispiirteet hiippakunnan toisiin saman kokoisiin seurakuntiin verrattaessa. Seurakuntien toiminnan järjestelyjen erilaisuus korostuu esimerkiksi siinä että laajoilla alueilla toimivien seurakuntien tilanteessa joillakin seurakunnilla on hoidettavanaan monia kirkkoja toisin kuin Raision tilanteessa, missä on vain yksi kirkko ja seurakunnan pinta-ala on hyvin pieni. Hän myös antoi tunnustusta edeltäjilleen jotka ovat luoneet edellytykset ja pohjan sille että seurakunta on hyvin hoidettu.

    Kiitos kaikille jotka osallistuivat juhlaamme ja kaikille jotka ovat toiminnassa myötävaikuttaneet. Jumala teitä kaikkia siunatkoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jos Herra suo, niin ensi vuonna 28.8.2016 vietämme suurella kiitollisuudella vastaavaa juhlaa Kanta-Loimaan kirkolla.

    Silloin sunnuntain aihe on ”Kiitollisuus”.

    http://evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20160828

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit