Kenen on vastuu harhaopeista?

Vanhoillislestadiolainen herätysliikkeemme on ajautunut jälleen tilanteeseen, joka heijastuu voimakkaasti mediassa ja hyvin paljon keskinäisissä keskusteluissa monin tavoin nykytekniikan suomilla mahdollisuuksilla. Kirkkomme julkaisuna Kotimaa on vain yksi areena, mutta toimii hyvin keskustelun edistäjänä.

On selvää, että herätysliikkeemme on historiallisen murroksen keskellä.

Otsikon aihe kokonaisuudessaan on suuri ja vakava, kun sen oikein ymmärtää.

Mieleeni on jäänyt soimaan erään kommentoijan parahdus: Herätysliike - herätkää!

Itse olen sotien loppupuolella syntynyt, tässä herätysliikkeessä uskovaisten sukujen keskellä elänyt ja kaikki vaiheet kokenut.

Uskoisin, että Kotimaa-julkaisua seuraavat tietävät, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan vl-liikkeeseen tunkeutuneesta harhaopista 1960 - 1980 -luvuilla. Tästä ilmiöstä on nytkin kyse.

Toisin kuin luulisi, harhaoppi vaikuttaa liikkeemme keskellä yhä nuoremmankin polven talostelussa viimeistään suhtautumisessa lasten syntyvyyteen - mutta heillä on kyllä aivan omakohtaisia kokemuksiakin hoitokokouksista ja niiden jatkeeksi muodostuneista seurakuntapäivistä.

Yksi sysäys tähän kirjoitukseen oli, kun luin uutissivustolta, että Olavi Voittonen lausui vielä äskettäin median edustajalle, että pääosin hoitokokoukset koettiin siunauksellisiksi.

Luitte oikein: "Pääosin hoitokokoukset koettiin siunauksellisiksi".

Toinen sysäys oli Joona Korteniemen blogi "Hulluinhuonelainen", joka käsitteli  valheen ja totuuden merkitykseen sekä yksilön, että yhteisön kannalta. Erityisen puhutteleva on toteamus, että valhe on mädättävää myrkkyä kaikille ihmisyhteisöille. Hän kuvaa hyvin, kuinka valhe tuhoaa luottamuksen ilmapiiriä, jonka varassa jokainen yhteisö on. Epäluottamus taas synnyttää pelkoa, vihaa ja viha katkeruutta. Siitä seuraa ahdistusta ja sulkeutumista.

Kun valhe pyritään peittelemään uusilla valheilla voi ihminen tai ihmisyhteisö joutua valheiden verkkoon, josta on vaikea vapautua. Verkon selvitteleminen vaatii paljon aikaa ja henkisiä resursseja. Silti verkon selvitteleminen on aina kannattavampaa ja kestävämpää kuin selvittämättä jättäminen jne.

Totuus on näet kaikessa alastomuudessaan hyvin karua ja julmaa harhaopin ensimmäisinä vuosikymmeninä. Se kosketti liikkeen kaikkia jäseniä. Siten ilmiö on ollut täydellä syyllä kollektiivinen. Massahoitokokoukset kulkivat aaltoina ympäri Suomen kaikilla rauhanyhdistyksillä ja silloinen SRK oli edustajineen niissä 488 kertaa. SRK käytännössä organisoi harhaopin "sisäänajon", koska harhaopin johtohahmot olivat ottaneet siellä vallan.

Tämän kollektiivisen ilmiön uhreja olivat niinä vuosikymmeninä kaikki, koska lapsetkin olivat mukana hoitokokouksissa, joihin velvoitettiin tulemaan.

Kun myöhemmin SRK:n sisällä havahduttiin harhaopin mielettömyyteen, keskityttiin kritiikissä sen henkiopin tuomitsemiseen. Tiedämme, kuinka monennimisistä vääristä hengistä KAIKKIA  jäseniä vaadittiin tekemään yksitellen seurakunnan edessä julkista parannusta.

Myös nuorilta, jopa 12-vuotiailta vaadittiin tällaista - eikä vain yhtä kertaa, vaan useita kertoja. Julmuus, joka on edelleen tämän harhaopin leimallisin piirre, näkyy erityisen selvästi ilmauksessa, joka luettiin hänelle, joka ei osannut tai voinut tehdä vaaditusta väärästä hengestä parannusta. Hänet jätettiin kirjaimellisesti saatanan haltuun.

Luit aivan oikein - niitä sanoja käytettiin - jopa lapsille.

Koska kaikkia kiellettiin puhumasta jälkeenpäin näistä asioista ja alkoi opetus kuin mantrana hoitokokousten siunauksellisuudesta - on tilanne tämä: vieläkään eivät uskovaiset uskalla puhua yhteisistä kokemuksista = kollektiivisesta vääryydestä, joka astui liikkeeseemme karmivalla tavalla.

He, jotka olivat lapsina näissä massahoitokokouksissa mukana ja muistavat, ovat vasta lähestymässä keski-ikää.

Harhaoppi ja sen julmuus tulevat erityisen selvänä ilmi sen ajan kannanotoissa ja julkilausumissa. TV:n osalta tiedämme, miten se meni ja on muuttunut ilman virallista irtisanoutumista harhaopin aikaiseen kannanottoon ja koulu-tv:n kieltämiseen. Näistä uskovaisten lasten kokemuksista voisi keskustella, koska ne eivät varmasti olleet heille helppoja. Itse en esimerkiksi ymmärtänyt silloin lasteni todellisia tunteita - vasta jälkeenpäin

Harhaopin vaikutus suurperheiden syntyyn

Monelle voi olla yllätys, että juuri silloinen julkilausuma syntyvyyden säännöstelystä julmine sanakäänteineen tuli aiheuttamaan seuraukset, joita maassamme ei ennen sitä oltu nähty.

Kun muistelen lapsuuteni kaupungin lestadiolaisyhteisöä, ei siellä kellään ollut kovin suuria perheitä. Silloin uskovaisilla oli samanlaisia perheitä kuin muillakin. Normikoko oli 4-6 ja niillä main. Ehkäisyvälineet eivät olleet käytössä, mutta vain jossain maalla saattoi olla suuri perhe.

Seuraavien vuosikymmenten mittaan liikkeemme sisällä on syntynyt harhaopin ohjeistuksen/pakkosynnytysopin myötä todelliset suuret perheet ja se näkyy leimallisena piirteenä ulkopuolisille.

Jotta ei syntyisi väärää käsitystä, en missään tapauksessa pidä suuria perheitä huonona asiana ja kaikkia lapsia - aivan kaikkia - Jumalan lahjoina. Kysymys on siitä, miten tämä Jumalan lahjojen vastaanottaminen velvoitettiin toteuttamaan - vaikka henki menisi - Jumalalla on varaa antaa perheelle uusi äiti.

Olisiko tällaista syntynyt ilman pakkosynnytysoppia?

Miksi puhutaan pakkosynnytysopista?

Siksi, että harhaopin ohjeistus oli niin julma, että sen seurauksena heikoimmat ja tavalliset äidit ovat joutuneet kantamaan aivan kohtuuttomia taakkoja ja sellaista kipuilua, joka on tarpeetonta. Isoäitejäkin saatettiin kieltää säälimästä tyttäriään jatkuvien synnytysten ja yli voimien käyvän kuormituksen keskellä.

Samalla on syntynyt vahvojen ja selviytyvien äitien "rotu", joka on venynyt aivan uskomattomiin suorituksiin suurten perheiden ja jatkuvien synnytysten myötä.

Viestintuojan syyllistäminen

Kolmas pääkohta, johon haluan kiinnittää huomiota on se kehärakennelma, jonka harhaoppi loi. Siitäkään ei puutu julmuutta:

Vaikenemisen ja ehdottoman kuuliaisuuden vaatimus lukkiutettiin menetelmällä, joka tehosi ja tehoaa edelleen. Siksi minäkin kirjoitan toistaiseksi nimimerkillä:

Jos kenelläkään uskovaisella oli kysyttävää tai kriittistä sanottavaa harhaopin opetuksiin, häneen kohdistettiin samantien epäily, joka pian johti puhutteluun - hoitokokoukseen ja pahimmillaan seurakunnan eteen hoidettavaksi ja jopa sitä tietä ulos.

Massahoitokokoukset jatkuivat seurakuntapäivinä ja yksityisinä hoitokokouksina.

Näin harhaopin julmuus on pystynyt säilyttämään otteensa tänne asti - pelon voimalla.

Harhaopin ja sen seurausten viestintuojien oman sieluntilan kyseenalaistaminen on ollut SRK:n julma käytäntö.

Tämä, mitä olen kertonut, on vain pinnallinen selostus tapahtumakulusta. Varsinaiset kokemuskuvaukset avaavat todellisuuden.

Haluammeko, että nämä kokemukset tulevat julkisuuteen, vai kiirehdimmekö korjaamaan vääryydet?

Jokaisella meillä on vastuu omista synneistä ja vääryyksistä, mutta myös yhteisistä. Siellä pinnan alla muistilokeroissa on julmia ja ahdistavia kokemuksia aikuisilla ja sen ajan lapsilla. Kaikilla meillä.

Harhaoppi on tilitetty liikkeemme keskellä vain osittain. Se työ on auttamatta edessä uudistuvalla SRK:lla. He joutuvat ottamaan vastuun omasta osuudestaan.

Meillä kaikilla on harhaopista yhteinen vastuu, koska olemme joutuneet osaksi tätä ilmiötä ja toimimaan sen ehdoilla. Jokaisella on aihetta kuunnella omaatuntoaan.

Erityisen tärkeää on, kun paneudutaan pohtimaan oikeaa ja raamatullista uskovaisten suhtautumista syntyvyyteen - ottaa mukaan todelliset asiantuntijat - äidit. Eikä vain ne vahvat superäidit - vaan parhaita oppaita ovat heikot ja sairaat - heillä on eväät opastaa Kristuksen mielen sisään, joka oli ja on aina heikoimman ja kärsivän puolella.

Julma harhaoppi opetuksineen on mahdollisimman kaukana Jeesuksen opetuksen, Hyvän Paimenen äänestä. Tämän äänen suuntaan meidän on höristeltävä korvamme.

Pyhä Henki vaikuttaa, missä tahtoo. Se voi jopa puskea median välityksellä esiin.  Raamattu kertoo, kuinka uppiniskainen lauma on jo ammoin joutunut nuhteiden kohteeksi - ei se ole uutta.

Harhaoppi Jumalan valtakunnan keskellä ei ole leikin asia. Se mädättää. Jos mätä saa vallata kokonaan, Pyhä Henki jättää ja siirtyy muualle.

Tätäkö haluamme?

Miksi kirjoitan nimimerkillä kirkkomme keskusteluissa?

Siksi, että en ole vieläkään vakuuttunut, etten joutuisi "hoitokokousrumbaan", jos avautuisin ajatuksineni avoimesti. Siten harhaopin lukko vaikuttaa yhä. Ainoa keino pyrkiä herättämään yhteisesti omiatuntoja on tällainen nimettömyys.

Miten harhaoppi tilitetään?

Ajattelen, että uskovaisten tulisi keskustella vihdoin näistä asioista luottoystäviensä kanssa ja pyrkiä luomaan omissa rauhanyhdistyksissään sellainen avoimuus, jossa uskaltaa puhua tunnoistaan ja ajatuksistaan ilman hoitokokousuhkaa. Eli pitäisi pystyä purkamaan tämä uhka.

Olavi Voittosen lausahdus hoitokokousten siunauksellisuudesta tarkoittaa perimmältään, että harhaoppi on ollut siunauksellinen.

Tämä toteamus ei ole mikään hyökkäys häntä kohtaan henkilökohtaisesti, vaan osoitus, kuinka vähän SRK:n johto tietää ja tuntee kentän sisällä liikkuvan lauman tuntoja ja eikä ole kirkastunut todellinen vastuu harhaopista. Ei todellakaan ole ollut kyse vain joidenkin yksilöiden ylilyönneistä.

Vastuu on meillä kaikilla - kysytään seurakunnalta - mistä kuuluu Hyvän Paimenen ääni.

vl - seniori

156 kommenttia

  • Markku Korteniemi sanoo:

    Ymmärrettäviä vastauksia edellä tuohon Vuokon huutavaan kysymykseen.

    Olen itsekkin tuota yhteisöllistä peliinkatsomista, vastuunottoa ja parannuksentekoa myös käytännön tasolla yrittänyt jollakin tavoin edistää: mm. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry:lle osoitetulla vetoomuksella ”Näkökulmia kristillisyyden 1970-luvun ilmiöihin, tapahtumiin ja niiden jälkihoitoon” (21s) helmikuussa 2012. Sittemmin viime kesäkuussa (2013) lähetin esityksen 1970-luvun hoitokokousten uhrien rehabilitoinnista ”Pyydän kunnioittavasti, että Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry ryhtyy osaltaan toimenpiteisiin Pyhän evankeliumin valossa perusteettomasti 1970-luvulla sidottujen ja erotettujen Rauhanyhdistysten jäsenten kokemien väärinkäytösten oikaisemiseksi” sekä kommentin aiempaa vetoomustani koskevaan vastaukseen (7s). Viimeksi mainittuun esitykseen en ole saanut vastausta.

    Jos Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry jatkaa aina vaan vastuun pakoilua käytännössä – mikä on tietysti häpeällistä meidän liikkeeseen kuuluvien kristittyjenkin kannalta – ehdotan, että traumatisoituneet, jotka ovat vielä hengissä menevät viimeinkin ulkopuolisen terapiaan ja lähettävät laskut SRK ry:lle. SRK voi puolestaan myydä kiinteistöjä tai verottaa paikallisia yhdistyksiä tarpeen mukaan…

    ”Hän on minut lähettänyt parantamaan särjettyjä sydämiä, saarnaamaan vangeille lunastusta ja sidotuille pääsemistä.” (Jes.61:1)

     ”Muistakaa sidotuita, niin kuin te heidän kanssaan sidotut olisitte, ja niitä, jotka murhetta kärsivät, niin kuin te itse vielä lihassa olisitte.” (Hepr. 13:3)

     ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet…” (Jes 58:6)

    PS. Kirkomme, joka on aikoinaan hyväksynyt noitien polttamiset, punaisten kohtuuttoman kohtelun sisällisodan jälkeen ja tällä hetkellä hyväksyy silmät ummistaen kymmenen tuhatta laillistettua aborttimurhaa vuosittain ei kuitenkaan kannata lyödä fariseuksen tavoin hurskaana rintaansa…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Kiitos, Markku! Rakkaudellinen ja raamatullinen kirjoitus! Ja myös selkeä ja rohkea. Arvostan tätä erittäin paljon ja rukoilen, että liikkeen johdossa myös ymmärrettäisiin, mitä rehellinen vastuun kantaminen ja vilpitön lähimmäisenrakkaus käytännössä tarkoittaa.

      P.S. LAILLISISTA aborteista voin ehkä olla hieman eri mieltä, mutta kun en tarkemmin tunne ko. lain perusteluita, en rohkene ottaa siihen kantaa. Murha on kyllä aika voimakas sana tässä yhteydessä. Ehkä kuuluu samaan sarjaan kuin keskenmenot liian useiden ja tiheiden synnytysten seurauksena.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Alin sanoo:

      Yhdyn Tynkkysen mietteisiin. Eli arvostan Markku kovasti vastuullisuuttasi ja aktiivisuuttasi em asiassa. Kenenkään meistä ei varmaan kannata lyödä hurskaana rintaansa, olet myös siinä oikeassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Asiaa Markulta, hyvää ja tärkeää työtä olet tehnyt! Tuo laskun lähettäminen SRK:lle on tasan asiaa. Tosin useita vuosiakin kestänyt terapialasku on melkoisen iso.

      Viimeisen repliikin olisit voinut jättää kirjoittamatta, se hieman pienentää aiemmin puhutun asian vakavuutta. Se on myös tärkeä asia ja myös tarpeettomat itse kukasenkin rinnanröyhistykset, mutta niistä voi puhua omissa asiayhteyksissään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Markun kommentti on erittäin hyvä, myös viimeinen kappale.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      No jos on pakko aina jotain lyödä, niin ehkä kannattaa siirtyä maallisiin klubeihin, joissa sitä voi sovitusti harrastaa.

      Laupias samarialainen oli halveksitusta joukosta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rakentava, mutta samalla puhutteleva kommetti Markulta, jossa on samalla rohkeaa vastuunkantoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Tuntuu vähän hassulta kirjoiitaa mitään, kun kaikki on oikeastaan jo sanottu, ja moneen kertaan. En silti haluaisi olla kyyninen. Minulla on mielestäni ihanteita. Tietyissä asioissa olen kuitenkin toivoton, en odota muutosta. Olen ollut alusta alkaen skeptinen minkäänlaisten muutosten suhteen, eikä tämä näkemys ole tullut minuun veeeällien kautta.

    On luja yhtenäisyyden vaatimus, joka ei ole säännöissä ja pykälissä, vaan ihmisten mielessä. Pahalla katsotaan sitä, joka keikuttaa venettä – rikkoo liikkeen yhtenäisyyttä eli ”rakkautta”. Toimivien ja vastuuta kantavien sanomisia kahlitsee varovaisuus; miten minun käy, jos avaan suuni… tulenko siirretyksi syrjään, jos teen jotakin. Pidetäänkö minusta sitten enää, kenties moititaan.

    Olen seurannut erään toisen yhteisön kehitystä, ja sen polku vaikeuksiin on silattu juuri ”keskilinjaa” kulkevien fiksujen miesten teoin ja tekemättä jättämisin. On vaikeaa lähteä reformistiksi, jos joukko ei ole takana. Eiväthän ne koskaan täysin ole, kun niin monet ovat täysin tyytyväisiä. Noin 80% ei edes ajattele kovin syvällisesti esim. opillisia asioita. Ei se kiinnosta. Sanon taas kerran, ei kansankirkkommekaan ole tästä hyssyttelystä vapaa. Olen siihen törmännyt täällä blogistossa monta kertaa. Ei saa puhua siitä ja siitä asiasta suoraan, kun kerran asiat ovat kunnossa, meillä on Katekismus ja Tunnustus…:-)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Jorma ojala kirjoitti:

      ”On luja yhtenäisyyden vaatimus, joka ei ole säännöissä ja pykälissä, vaan ihmisten mielessä. Pahalla katsotaan sitä, joka keikuttaa venettä – rikkoo liikkeen yhtenäisyyttä eli “rakkautta”. Toimivien ja vastuuta kantavien sanomisia kahlitsee varovaisuus; miten minun käy, jos avaan suuni… tulenko siirretyksi syrjään, jos teen jotakin. Pidetäänkö minusta sitten enää, kenties moititaan.”

      Juurikin näin. Se on pelko, joka tällaista saa aikaan. Mutta kuinka tämän pelon voisi saada poistetuksi? Mielestäni tähän ei ole kuin yksi lääke, yksinkertaisesti vain olemalla rehellinen, itselle ja toisille.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Leinonen sanoo:

    Hyvin mielenkiintoista, että kotimaa24:ssä voivat jotkut surutta yllyttää ihmisiä rikoksiin, eikä asia edes tunnu kiinnostavan ylläpitoa. Pitää nimittäin huomata, että valelaskun lähettäminen on petos, josta on rikoslaissa määritelty asiaan kuuluvat rangaistukset. Laskuahan ei voi lähettää nuin vain kenelle tahansa. Asiastahan on ollut julkisuudessa paljonkin uutisointia viime vuosina.

    Voimme lukea: ”ehdotan, että traumatisoituneet, jotka ovat vielä hengissä menevät viimeinkin ulkopuolisen terapiaan ja lähettävät laskut SRK ry:lle” (M.K)

    ja

    ”Tuo laskun lähettäminen SRK:lle on tasan asiaa. ” (V.I)

    Rikokseen yllyttäminenkin taitaa olla yhtälailla rikos.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Järvinen sanoo:

      Olen kaiman kanssa mieltä..

      Tämä foorumi on asenteellinen vl- kristittyjä kohtaan. Olen tuonut ennenkin sen esille, että VL- kristillisyys on minun rakas kotini. Tämä teidän asenteellisuus tuntuu siksi pahalta, tulee iholle. En minäkään tule teidän kotipihaan arvostelemaan että teillä on vääränlainen koti, ruman värinenkin ja hoitamaton piha. Annetaan arvo toisillemme, kehutaan julkisesti ja moititaan kahden kesken.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Antti Leinonen:

      ”Pitää nimittäin huomata, että valelaskun lähettäminen on petos, josta on rikoslaissa määritelty asiaan kuuluvat rangaistukset. Laskuahan ei voi lähettää nuin vain kenelle tahansa. Asiastahan on ollut julkisuudessa paljonkin uutisointia viime vuosina.”

      SRK on itse kehoittanut hakeutumaan terapiaan, jos SRK:n itsensäkin harhaopeiksi myöntämillä henkiopeilla on liikkeen sisäisillä toimilla on ihmisille aiheutettu niin syviä traumoja, että haavoitetut ihmiset tarvitsevat terapeuttista hoitoa selviytyäkseen ja toipuakseen niistä.

      Koska terapiassa käydään perusteellisesti ja syvällisesti läpi potilaan elämänhistoria ja traumaan johtaneet tapahtumat, terapeutti pystyy kyllä näkemään ja havaitsemaan traumaan johtaneet syyt. Jos terapeutti toteaa trauman johtuneen henkiopeista tai niihin liittyneistä toimenpiteistä, terapeutin trauman aiheuttajalle osoittama lasku ei ole valelasku.

      Vahingon aiheuttaja on yleensä korvausvelvollinen, myös Raamatun mukaan. Kysynkin Antilta, miksi juuri tässä kohtaa pitäisi tehdä poikkeus?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Leinonen sanoo:

      J.T: ”SRK on itse kehoittanut hakeutumaan terapiaan, jos SRK:n itsensäkin harhaopeiksi myöntämillä henkiopeilla on liikkeen sisäisillä toimilla on ihmisille aiheutettu niin syviä traumoja, että haavoitetut ihmiset tarvitsevat terapeuttista hoitoa selviytyäkseen ja toipuakseen niistä.”

      Jos joku loukkaa itseään, ja joku toinen kehoittaa häntä menemään sairaalaan, niin nytkö kehoittaja on myös velvollinen maksamaan tämän toisen sairaalalaskun? Hyvin erikoista ajatusmaailmaa tällainen edustaa mielestäni.

      Kuluttajaviraston kanta: ”Valelasku tai huijauslasku näyttää päällisin puolin rehelliseltä mutta siinä todellisuudessa laskutetaan palvelusta, jota et ole tilannut.”

      J.T: ”Vahingon aiheuttaja on yleensä korvausvelvollinen, myös Raamatun mukaan.” Ensinnäkin kaikki 70-luvun caset ovat vanhentuneet juridisesti. Toisekseen jos vahinko on ollut hengellinen, miksei korjaus voisi olla myös hengellinen? Ei ilman maksajan suostumusta voida tuottaa maksusitoumuksia nuin vain: se on rikos.

      Jos joku M.K tai V.I:n kommenhin perustuen lähettää laskun SRK:lle, ja rutiininomainen rikosilmoitus aiheesta johtaisi rangaistuksiin (onhan tästä ohjeet olemassa), on lain nojalla M.K ja V.I ja ilmeisesti myös J.T yhtälailla syypäitä rikokseen tai sen yritykseen. On yleinen etu, että rikoksen tekijät yllyttäjineen saadaan vastuuseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      AL: ”Jos joku loukkaa itseään, ja joku toinen kehoittaa häntä menemään sairaalaan, niin nytkö kehoittaja on myös velvollinen maksamaan tämän toisen sairaalalaskun? Hyvin erikoista ajatusmaailmaa tällainen edustaa mielestäni.”

      Tämä on sinun itsesi ajatusmaailmaa ja minustakin se on hyvin erikoinen. Tästähän ei ollut kysymys.

      AL: ”Jos joku M.K tai V.I:n kommenhin perustuen lähettää laskun SRK:lle, ja rutiininomainen rikosilmoitus aiheesta johtaisi rangaistuksiin (onhan tästä ohjeet olemassa), on lain nojalla M.K ja V.I ja ilmeisesti myös J.T yhtälailla syypäitä rikokseen tai sen yritykseen. On yleinen etu, että rikoksen tekijät yllyttäjineen saadaan vastuuseen.”

      Ei tietenkään kommentteihin perustuen, vaan laillistetun ja vastuullisen terapeutin selvitykseen trauman syystä ja aiheuttajasta.

      AL: ”On yleinen etu, että rikoksen tekijät yllyttäjineen saadaan vastuuseen.”

      Tästä olen täsmälleen samaa mieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Leinonen sanoo:

      J.T: ”Ei tietenkään kommentteihin perustuen, vaan laillistetun ja vastuullisen terapeutin selvitykseen trauman syystä ja aiheuttajasta.”

      Ei tuo ole juridinen peruste vaatia keneltäkään yhtään mitään. Jos osapuoli (SRK) itse tarjoutuisi maksamaan, voisi se sen tehdä. Jos tarkoitat laillistetulla terapeutilla käräjäoikeuden osoittamaa tahoa, niin metsässä ollaan edelleen: caset ovat vanhentuneet, käräjäoikeus ei voi osoittaa tahoa. Ilman maksajan sitoumusta kaikki lähetetyt laskut ovat valelaskuja ja näinollen laittomia.

      Yleinen ohje, koskenee myös tilitoimistoja, kuuluu: ”Silloin kun kyse on valelaskusta, yrittäjän on syytä tehdä poliisille rikosilmoitus eikä aiheetonta laskua pidä missään nimessä maksaa”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Antti Leinonen:

      ”J.T: “Ei tietenkään kommentteihin perustuen, vaan laillistetun ja vastuullisen terapeutin selvitykseen trauman syystä ja aiheuttajasta.”

      Ei tuo ole juridinen peruste vaatia keneltäkään yhtään mitään. Jos osapuoli (SRK) itse tarjoutuisi maksamaan, voisi se sen tehdä.”

      Antti, tämä oli juuri se pointti, jota uskon myös Markun tarkoittaneen. Jos SRK päättää kantaa ”miehekkäästi” oman vastuunsa, näin sen kuuluisi ehdottomasti menetellä. Teidän firmassahan muutenkin pyritään sopimaan erimielisyydet iman oikeudenkäyntejä, rakkauden hengessä. Näin muistelen toimitun ja opetetun.aina ennenkin, Miksei sitten tässäkin asiassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Ihan käsittämätön asenne Anttti sinulla.

      Varmaan suurin osa, jotka lukivat minun ja Markun kommentit, ymmärsivät pointtimme. Siis emmehän me tietty pysty määräämään/päättämään kenenkään laskuista, eikä laskuja voi lähetellä ja vaatia maksamaan summan mutikassa. Mutta asiana jos miettii hoitokokouksia, siellä tapahtuneita kiusaamisia, jotka ovat johtaneet vuosia kestäneihin terapioihin, niin kenelle lasku kuuluu MORAALISELTA kannalta katsottuna? Tietenkin sille, joka on kiusannut!

      Noh, pahiten ihmisille vahinkoa aiheuttaneet ihmisethän eivät kaikki enää edes elä ja nekin jotka elävät, eivät varmasti olisi kykeneväisiä korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja. Mutta koska koko yhteisö oli mukana hommassa, niin tavallaan se on yhteisönä korvausvelvollinen aiheuttamansa vahingon korjaamaan. Itse laittaisin riemumielin roposeni kolehtiin, jos se kerättäisiin hoitokokousuhreille ja ihan varmasti moni muukin. Siis tämä on mielipiteeni asiasta.

      Ja on kumma, että yhteisö, joka on aina opettanut niin, että NIIN LAAJA PARANNUS KUIN ON PAHENNUSKIN ja kehotetaan korjaamaan vahingot tarvitttaessa myös aineellisesti (jos on vaikka varastanut), niin ei ymmärrä korjata kiusaamistapauksia asianmukaisella tavalla. Joka paikassa muussa henkistä kärsimystä tuottanut ihminen tai yhteisö joutuu korvaamaan ihan rahankin muodossa aiheuttamansa vahingon.

      Eikö uskonnollisen yhteisön pitäisi olla tässä suhteessa oikein malliesimerkkinä ”epäuskoisille”? Häh, maailman ainoat oikeat uskovaiset?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sonja Ottavainen sanoo:

      »Toisaalta meitä kutsutaan esittämään laupiasta samarialaista elämämme tiellä, mutta tämä on vasta alkua. Jonakin päivänä meidän tulee voida nähdä, että koko Jerikon tie on muutettava siten, ettei miehiä ja naisia alinomaa lyödä ja ryöstetä heidän kulkiessaan elämän valtatiellä.

      Todellinen myötätunto on enemmän kuin vain kolikon heittämistä kerjäläiselle; se ei ole sattumanvaraista ja pintapuolista. Aikanaan nähdään, että rakenteet, jotka tuottavat kerjäläisiä, ovat uudistusten tarpeessa.»

      Martin Luther King

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Järvinen sanoo:

      Muutama sanapominta niistä sanoista, joita on käytetty keskusteluissa: Rikoksen tekijä, harhaoppinen, vastuun pakoilija yms. Edelleen sanon, että VL- kristillisyys on minun kotini. Te sumeilematta käytätte termejänne ajaaksenne omaa näkemystänne. Tämä loukkaa minua ja uskallaan sanoa, että muitakin VL- kristittyjä.

      Ehkä 30 vuotta eteenpäin, palataan näihin kommentteihinne kuten nyt hoitokokouksien näkemyksiinne.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Panu Saarela sanoo:

      Antti Järvinen, yksi vl-liikkeen ja herätyskristittyjen lempilauseita (ja samalla kritiikki luterilaista kirkkoa kohtaan) on, että synti pitää sanoa synniksi.

      Nyt kun puhutaan oikeilla nimillä vl-liikkeessä tapahtuneista väärinkäytöksistä, sinä vaadit kirjoittajia vaikenemaan ja ruikutat, että kyse on hengellisestä kodistasi. Eikö syntiä saa siis sanoa synniksi sinun hengellisessä kodissasi? Onko vl-liikkeelle eri säännöt?

      Kuuluuko mottolauseesi: muiden synti pitää sanoa synniksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Järvinen sanoo:

      Edelleen Panu, terminologia mitä käytätte on VL- halventavia. Keskustelkaa kuten kristityt. Jos muslimeista keskusteltaisiin samaan tyyliin, olisi valtakunnan uutinen. Miettikää tykönänne, mistä teidän viha kumpuaa, mikä näkyy sanoissanne. Opillisista asioista voitte keskustella, mutta toivon että sanavalintanne mietitte uusiksi. VL on minulle kaikki kaikessa, elämäni pohja ja en salli sitä lyötävän ko. sanoilla. Se loukkaa minua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Antti Järvinen, se taisi olla etunimikaimasi Antti Leinonen, joka kirjoitti rikoksista ja rikoksentekijöistä. Ja sinä taidat olla ensimmäinen, joka käytät sanoja ”harhaoppinen” ja ”vastuun pakoilija”. Muut ovat puhuneet harhaopista ja vastuun kantamisesta. Huomaatko näissä sanonnoissa merkityseroa? Rehellisyyttä toivon myös sinulta, Antti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Järvinen sanoo:

      Pyydän ylläpitoa arvioimaan VL- kristillisyydestä ja sen toiminnasta käytettyjen termien vastaavuus omaamaanne sisältöstrategiaan. Lisäksi pyydän arvioimaan onko käytettyjen termien vaikutus alaikäisen uskon kehitykseen tai uskon näkemykseen haitallinen. Sivustohan on kaikille avoin, myös alaikäisille. Viitattuja termejä ovat mm. harhaoppi ja rikollinen. Rikollinen- sanan käyttö ilman identifiointia on määrittelemässä koko VL- liikkeen toimintaa. Jos joku ottaa tämän ruikutuksena, viimeistään nyt lienee selvä, että asian käsittely ko. termein on loukkaavaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Helena Paalanne sanoo:

      Antti Järvinen, kritiikki ei ole yhtä kuin viha. Jos harhaoppisuusmoitteista menee herneet nenään, niin pakko kyllä kehottaa tutkimaan hirttä, joka törröttää omassa silmässä. Vai eikö muka vl-liikkeen virallinen oppi ole se, että kaikki liikkeen ulkopuolella ovat harhaoppisia?

      Toisinaan suora puhe loukkaa. Tässä tapauksessa puhujina ovat kuitenkin pääsääntöisesti omat uskonveljesi ja -sisaresi, joita rakas liikkeesi on höykkyyttänyt niin, että moni ei uskalla puhua kuin nimimerkin suojasta. Vl-liikkeestä todellakin puhutaan nyt paljon. Kaltoinkohdelluille on nykyisin foorumeita, joissa asioita voidaan jakaa. Ja jaettavaa näyttää riittävän vuosikymmenten vaikenemisen jälkeen.

      Meidän muiden tehtävänä olisi sitten katsella, ettei esillä oleva kritiikki ja liikkeen sisällä olleiden kamalat kokemukset muuta omaa maailmankuvaa mustavalkoiseksi (vl paha, mikä muu tahansa hyvä). Saahan se olla rakas liike, kasvuympäristö ja hengellinen koti sille, joka sen omakseen kokee. Eikä ketään pitäisi taustansa vuoksi syrjiä tai kiusata.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Minusta rikollinen, siis rikoksen tehnyt henkilö, on rikollinen huolimatta siitä, kuuluuko hän kirkkoon, kultapossukerhoon, ”maailmaan”, vl-liikkeeseen tai helluntalaisuuteen. Jos jossakin porukassa joku tekee rikoksen, se ei tee syyllistä jokaisesta liikkeen jäsenestä. Jos on nähnyt rikoksen tapahtuvan eikä ole puuttunut siihen tai ilmoittanut asiaa poliisille, saattaa joutua syytteeseen osallisuudesta rikokseen.

      Liioin jos vl-liikkeen epäkohdista ei saa mitään puhua, silloin ei saa puhua kenenkään muunkaan porukan epäkohdista. Kuitenkin vl-liikkeenkin ihmiset puhuvat paljonkin arvoostelevasti ”väärähengellisyyksistä” ja ”epäuskoisista”, joskus jopa halveksivasti naureskellen.

      Noh, en usko Antin tämmöiseen sortuneen ja ymmärrän kyllä Antin tuskaa ja ahdistusta kun vl-liikkeen epäkohdista puhutaan. Ymmärtääkseni hän ei ole joutunut kohtaamaan liikkeen nurjaa puolta omassa elämässään ja on siksi ymmällään näistä asioista.

      Voisi olla Anttia ihan paikallaan, ettet lukisi näitä keskusteluja, kun et voi tehdä sitä ahdistumatta. Mutta jos päätät kuitenkin jatkaa, niin yritä käsitellä asiat asioina -tyylisesti käytävää keskustelua. Voi sanoa niinkin, että JOS noin on tapahtunut, niin tokihan se väärin on tai minusta se on ihan oikein, kumpaa mieltä nyt milloinkin asioista olet. Ihan samalla tavalla voit keskustella, kuin keskustelisit vaikkapa kirkon asioista ja käsityksistä. Moni vl on sitä mieltä, että kirkossa on huonosti asiat ja tietää kertoa asiasta esimerkkejä, ei sekään ole väärin. Asioista pitää voida keskustella ja varsinkin sellaisista asioista, jotka aiheuttavat ihmisille vahinkoa ja pahoinvointia. Ei semmoinen homma ole vainoa ja pahanpuhumista. Se on ihmisten suojelemista huonoilta asioilta.

      Kiva kuitenkin kuulla, että sinulla ja toisellakin Antilla on asiat hyvin vl-liikkeessä ja siihen käsitykseen varmaan moni muukin yhtyy. Nämä epäkohdat kun eivät kerro koko totuutta vl-liikkeestä, koska liikkeessä on paljon ihmisiä, joille liikkeen opetukset ja käsitykset ovat ihan ok ja kun he noudattavat niitä kuuliaisesti, nurja puoli ei tulekaan koskaan heitä vastaan.

      Mutta väsyppä vaikka totaalisesti lapsirumbassa, niin helposti olet vaikeuksissa. Tai jotain muuta vastaavaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Sitä ajattelee usein, että rehellisyys olisi ensimmäisiä uskon hedelmiä, mutta ei se näytä olevan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Jorma, olet täsmälleen oikeassa. Rehellisyys, luottamus ja avoimuus ovat kaiken kestävän toiminnan keskeisimpiä lähtökohtia, niin myös uskon ensimmäisiä hedelmiä, kuten sanoit. Kun valheen tielle kerran lähtee, siltä tieltä on vain yksi paluutie. Se on nöyrtyminen, virheiden myöntäminen, valheiden tunnustaminen ja parannuksen tekeminen.niistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Kiitos, Jussi! Koetan just opetella olemaan täsmälleen väärässä. Olisi hyvä oppia myös noyrtymään ja myöntämään virheet ja parannuksen tarpeellisuus……

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Eija Moilanen sanoo:

    Jos rehellisyyden nimessä maksaa oman osuutensa ja yhteiskunta oman osuutensa. Tämän jälkeen perustellen laittaa uuden laskun siitä, mitä menoja on tullut, niin kyse ei ole valelaskutuksesta. Uskoisin vastaanottajan ymmärtävän yskän ymmärtäen, että ulosmittaukseen tuo ei mene.

    Näitä menneisyyden asioita ei voi saada tekemättömäksi eikä ne muutu toistollakaan, mutta uskoisin SRK:ssa sen verran tervettä järkeä olevan, että ymmärtäisi mihin näiden laskujen lähettäminen perustuu.

    Ymmärsin hyvin Markku Kortenimen pointin ja eikö hän puhu nimenomaan omasta hengellisestä kodistaan.

    En ole paljon kommentoinut tähän blogiin koska saan näppyjä harhaoppi sanasta. Lähinnä siitä kulmasta, että mikä sitä ei sitten ole.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    En tiedä ovatko kaikki näppyni täältä, mutta närästys voi jossain määrin olla… Jussi T. sanoi minua vaatimattomaksi, mutta sitä en missään tapauksessa olen. Tulee hetkiä, jolloin tämä heittely tuntuu pahalta. Harhaopeista ei olla yleisemmin juuri kiinnostuneita, vaikka ne vaikuttavat koko kansankirkkomme tulevaisuuteen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Leinonen sanoo:

    Mutta itse harhaoppeihin liittyen, tässä otteita Ausburgin Tunnustuksen puolustuksesta: (VII ja VIII uskonkohta. Kirkko):

    ”Kirkossa itsessään on ääretön määrä jumalattomia ihmisiä, jotka sortavat sitä. ”

    ”Sitä, joka on synnintekijä ja jonkin saastan tahraama, ei siis voi nimittää Kristuksen kirkkoon kuuluvaksi eikä Kristuksen alamaiseksi.”

    ”Varsinainen kirkko on se, jolla on Pyhä Henki. Vaikka sudet ja kelvottomat opettajat mellastavat kirkossa, he eivät ole varsinainen Kristuksen valtakunta.”

    Sitten itse 70-lukuun ehkä liittyen, joka on varmasti nytkin ajankohtainen: (myös ko. uskonkohdassa)

    ”Kristus on muuten kirkkoa koskevissa vertauksissaan varoittanut meitä, ettemme pappien tai yhteisen kansan yksityiselämän virheisiin loukkaantuneina lähtisi lahkoutumisen tielle, niin kuin donatolaiset rikolliset tekivät.”

    Ihmettelenkin suuresti, että täällä itseään VL:ksi tituleeraavat ovat valmiita jakamaan kaikenlaisia 70-luvun taakkoja – taakkoja joita ei ole tarkoitettu kannettaviksi (mutta toki moni tuntuu niitä kanniskelevan). Osa lienee jo heistä kuollut, ja eikö kuolleitakin tulisi kunnioittaa? Käviköhän kenellekään mielessä, että heillä saattoikin olla synnit anteeksi? Silti halutaan vikoja ja virheitä paperille kirjoittaa. Tämänkaltaiset 70-luvun uskonpuhdistusmenot kuulostavat hiukan erikoisilta, ja uskonkin että varsinainen motiivi on vallan muualla.

    Toisaalta kun täällä usein asiat näyttävät kääntyvän vallan päälaelleen, niin ennemmin ajattelisin nyt että varmaankin 70-luku joitakin poikkeuksia lukuunottamatta on saattanut olla hyvin päinvastainen kuin täällä annetaan ymmärtää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Heino Korpela sanoo:

      Antti Leinonen: ”Ihmettelenkin suuresti, että täällä itseään VL:ksi tituleeraavat ovat valmiita jakamaan kaikenlaisia 70-luvun taakkoja – taakkoja joita ei ole tarkoitettu kannettaviksi (mutta toki moni tuntuu niitä kanniskelevan). Osa lienee jo heistä kuollut, ja eikö kuolleitakin tulisi kunnioittaa? Käviköhän kenellekään mielessä, että heillä saattoikin olla synnit anteeksi? Silti halutaan vikoja ja virheitä paperille kirjoittaa. Tämänkaltaiset 70-luvun uskonpuhdistusmenot kuulostavat hiukan erikoisilta, ja uskonkin että varsinainen motiivi on vallan muualla. Toisaalta kun täällä usein asiat näyttävät kääntyvän vallan päälaelleen, niin ennemmin ajattelisin nyt että varmaankin 70-luku joitakin poikkeuksia lukuunottamatta on saattanut olla hyvin päinvastainen kuin täällä annetaan ymmärtää.” Täytyy sanoa, että minulta loksahti suu auki, kun luin tätä Antin viestiä! Vaikka olen minä kokenut monenlaista kiemurtelua ry:n uskovien taholta, kun heitä on synnistä nuhdellut. Antti kysyy: ”Käviköhän kenellekään mielessä, että heillä saattoikin olla synnit anteeksi?” ja vielä: ”Osa lienee jo heistä kuollut, ja eikö kuolleitakin tulisi kunnioittaa?”

      Pitäisikö semmoiselta uskovalta, joka pyrkii opettamaan jotain muuta kuin Kristuksen sanaa, pitäisikö kysyä ensin, että onko sinulla synnit anteeksi! Jos hän vastaa, että kyllä on. Siihenkö nuhtelu tulisi lopettaa, että hän saisi rauhassa jatkaa väärää opetustaan!

      Kun, Galatalaisille tuotiin vierasta opetusta, Paavali kirjoittaa heille: ”Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut?” Paavali ei lähde kyselemään, ovatkohan teillä synnit anteeksi? Niin kuin Antti meitä kehottaa tekemään. Väärä oppi ei kadota vain sitä, joka sitä opettaa, mutta myös ne, jotka väärän opin hyväksyvät. Paavali kirjoittaa: Gal. 5:10 ”Mutta se, joka on hämmentänyt teidän ajatuksenne, tulee saamaan rangaistuksensa, olipa hän kuka tahansa.”

      Antti kyselee: ”ja eikö kuolleitakin tulisi kunnioittaa?” Olisipa se kummallista uskoa, että antaisimme väärin opetetun ihmisryhmän jäädä väärin uskomaan. Sanoisimme; emme puhu heidän väärästä opetuksesta, emme, vaikka he eivät seuranneetkaan Jeesusta. Kunnioitamme kuolleita ja tämän takia annamme teidänkin jäädä harhaoppiseksi!

      Paavali kysyi korintilaisilta: 1 Kor. 15:32 ”Olisiko minun kannattanut taistella Efesoksessa petoja vastaan, jos asiaa ajatellaan vain tavalliseen ihmistapaan?” Kuulepas Antti! En minä tänne huvikseni kirjoittele! Älä luulekaan! Paavali kirjoittaa tästäkin ja sanoo: ”Kristuksen rakkaus vaatii meitä.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Korteniemi sanoo:

    Kiitos ystävällisestä kommentoinnista ehdotukseeni!

    Historia todistaa, että menneisyys pitää otteessaan, jos emme kohtaa sitä. Tämän puolesta todistaa se, että edelleen yli 35 vuoden päästä hoitokokoukset ovat sekä puheen että peittelyn aiheena. Näin kävi sisällisodankin traumojen, kun ne haudattiin. Ne ovat kuplineet pintaan aina tähän päivään. Haluammeko, että hoitokokouksista puhutaan samaan tyyliin vielä parin sukupolven päästä 2070-luvulla? Haluammeko, että tuo musta möykky on haittaamassa evankeliumin työtä ja tekemässä ontoksi julistamamme hyvän sanoman ja että nuoret, jotka ovat herkkiä vaistoamaan peittelyn ja kaksinaismoraalin kaikkoavat…

    Anteille: ovatkohan näkemyksenne linjassa sen itsekriittisen lausunnon kanssa, minkä SRK:n johtokunta on julkaissut Päivämiehessä 12.10.2011 ja 25.5.2012 ? Lievennyksenä tosin sanottakoon, etteivät myöskään johtokunnan teot käytännössä ole vastanneet noita linjauksia. Ehkä yksi syy on se, että nykyinen puheenjohtaja tuli ”kuvioihin” 1980-luvun alussa.

    Luther vastaa Erasmukselle ”Sinä edelleen annat sen neuvon, ettei `saa julkisesti ilmoitella sellaista, mikä kirkolliskokouksissa on tullut virheellisesti päätetyksi, ettei annettaisi aihetta isien arvovallan halveksimiseen.`…Mutta mitenkähän menettelevät ne sielut, jotka tuo kohtuuton määräys sitoi ja surmasi? Eikö tämä ensinkään huolestuta sinua?”

    Matkan varrella ja varsinkin viime vuosina on ehdotettu monenlaista ”pomminpurkutekniikkaa” seurakuntapäivästä traumaryhmiin ja totuuskomissioihin, mutta mitkään niistä ei ole olleet kuulemma ”sopivia” kristillisyyden käyttöön. Ainoiksi ovat sitten jääneet: odotellaan asianosaisten kuolemaa ja pyritään ”karsimaan” arkistoja (vrt. arkistosuositus).

    Mutta ”Älkää luottako valheeseen sanoen: tämä on Herran templi, tämä on Herran templi, tässä on Herran temppeli. Mutta parantakaat todella elämänne ja menonne, ja tehkäät jalo oikeus yhden ja toisen välillä.” (Jer 7:4)

    Ja Herra vastasi: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan?… Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.” (Luuk. 12:42, 48)

    Ei se kristitylle outoa ole, että sielunvihollinen tekee aivan mahdottomaksi parannuksen tien käytännössä. Mutta emmekö kristittynä halua luottaa Jumalaan ja Hänen avaamiin mahdollisuuksiin. Juridiikan, mahdollisten rikosten vanhenemisen taakse pakeneminen, ei todellakaan kirkasta Kristusta!

    Jumala haluaa meitä yhteisönä tällä peiliin katsomisella opettaa, korjata ja laittaa lopulta pisteen tälle prosessille. Ei Hän vaadi mahdottomia. Jos ja kun on jo tunnustettu 1970-luvulla erehdytyn, niin miksi ei pyydetä aidosti anteeksi johtokunnan julkilausumalla ja edes Päivämiehessä julkaisten. – Viime vuonna piispa Samuel Salmi pyysi kirkon puolesta anteeksi saamelaisten kaltoinkohtelua. Tällainen symboliseltakin tuntuva ele voi edistää yhteisöllistä toipumisprosessia molemmin puolin. – Sitten yritetään nöyrästi ja aidosti korjata ne virheet, jotka on vielä mahdollista korjata. Jumalan rakkaus ja henki on luova ja kekseliäs ja tekee mahdottomastakin mahdollista. Terapianmaksujen maksaminenkin tuntuu silloin kovin pieneltä yhteisölliseltä hyvitykseltä.

    Sillä: ”Rakkaus ei tunne taakkaa eikä laske vaivojaan, se pyrkii enempään kuin kykenee, eikä se esitä verukkeeksi mahdottomuutta, vaan pitää kaikkea itselleen mahdollisena… Sen vuoksi se voi kaiken, suorittaa ja saa aikaan paljon, missä rakkaudeton väsyy ja vaipuu.” (De imitatione Christi)

    PS. Ceterum censio. Toistan edelleen: Koko ihmiskunnan historian massiivisin ihmisoikeusrikkomus ja tämän hetken polttavin eetinen kysymys on kuitenkin ”laillinen” abortti, älköön se meiltä unohtuko ja Jumala avatkoon silmämme sitä vastustamaan.

     

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vuokko Ilola sanoo:

      Asiaa Markulta.

      Kaiken tuon lisäksi pitäisi vl-liikkeessä miettiä sitä varjoa ja lonkeroita, mihin kaikkialle nuo hoitokokouksissa ”oivalletut” käsitykset ja toimintamallit ulottuvat ihan tänä päivänäkin liikkeen kentällä.

      Edelleen on sama malli liikkeessä, että ollaan näkevinäs ”hengen hedelmien” avulla kanssamatkaajan sydämeen ja jos näky ei miellytä hengensilmää, aletaan ahkera puoskarointi asiassa ja jälki on rumaa.

      Pitää oikeasti ymmärtää se asia, että miten hirmuisen vaikeaksi ja ahdistavaksi ynnä paljon terapiakäyntejä aiheuttavaksi asiaksi eri mieltä oleminen ja liikkeestä lähteminen tehdään ihmisille. Sillä asialla ei ole mitään siunausta, että niin toimitaan, ei ihan mitään. Sen pitää olla vapaaehtoista, mitä mainostetaan vapaaehtoiseksi, toinen suupieli ei saa puhua toista kuin toinen.

      Sama juttu kuin myyjäisten sun muitten talkootöiden kanssa kun niistä puhutaan, miten ne ovat vapaaehtoisia ja samaan aikaan voivotellaan kun on väsymystä osallistua valtakunnan työhön. Ei se kovin vapaaehtoista semmoinen ole, kun porukkaa syyllistetään samaisen asian osallistumattomuudesta.

      Oikeasti liike on niin täynnä ristiriitaisuuksia, ettei se ole ihan tosikaan 🙁

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jussi Tynkkynen sanoo:

      Kiitos, Markku! Arvostan hyvin korkealle rohkeuttasi kirjoittaa julkisella foorumilla niinkuin kirjoitit. Olet Jumalan ja Kristuksen asialla, tiedän ja uskon niin.

      Mutta pelkään, että sinun on vaikea saada rinnallakulkijoita. Pelkään, että käy juuri niinkuin kävi silloin, kun harhaoppeja olisi pitänyt ryhtyä vastustamaan niiden ilmaannuttua opetukseen. Ei löytynyt rinnallakulkijoita eikä puolustajia silloinkaan heille, jotka niitä oppeja yrittivät vastustaa, vaikka kaikki näkivät että metsään mennään. Pelko voitti silloinkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Esa Lauekoski sanoo:

    M. Korteniemen lainaus ansaitsee toiston. Niin hieno ja sopiva kun se on nykypäivän vl-joukolle. Erityisesti sen fundamentalistisen osion eli sokeasti SRK:n erehtymättömyyteen uskovien nuhteeksi:

    ” Luther vastaa Erasmukselle “Sinä edelleen annat sen neuvon, ettei `saa julkisesti ilmoitella sellaista, mikä kirkolliskokouksissa on tullut virheellisesti päätetyksi, ettei annettaisi aihetta isien arvovallan halveksimiseen.`…Mutta mitenkähän menettelevät ne sielut, jotka tuo kohtuuton määräys sitoi ja surmasi? Eikö tämä ensinkään huolestuta sinua?” ”

    Ilmoita asiaton kommentti