Anssi Saarela kommentoi Sodoma-blogissa Jumalan katsoneen vedenpaisumuksen olleen virhe (1. Moos. 8:21). Anssi Saarela: ”Onhan se toki suurta armoa, jos kokonaisia kaupunkeja säästetään 10 ihmisen vuoksi, mutta vielä suurempaa armoa olisi säästää kaupunkeja 1 ihmisen vuoksi, tai olla tuhoamatta niitä ollenkaan. Juuri jälkimmäisen kaltaiseen ratkaisuun Jumala päätyy vedenpaisumuskertomuksessa. Hän huomaa pahojen ihmisten surmaamisen olleen virhe. Edellä mainittu jae (1. Ms. 8:21) on mielestäni Raamatun ihmeellisimpiä.“
Tässä jakeessa ei kerrota Jumalan katuneen vedenpaisumusta tai pitäneensä sitä virheenä. Kyseisessä kohdassa sanotaan nimittäin vuoden 1992 käännöksen mukaan näin: ”Ja kun Herra tunsi uhrisavun tuoksun, sanoi hän mielessään: ”minä en enää koskaan kiroa maata ihmisen tähden, vaikka ihmisen ajatukset ja teot ovat pahat nuoruudesta saakka, enää en hävitä kaikkea elävää, niin kuin tein.” Ja vuoden 1933 käännöksen mukaan: ”Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: ”En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niin kuin nyt olen tehnyt.”
Totean vain, että Anssi Saarela inhimillistää Jumalan ja tulkitsee jakeessa olevan sellaista mitä siinä ei ole. Kuitenkin hän blogin kommenteissa syyttää siitä muita (Raamatun kirjaimellisesti ottavia). Olisi siis ymmärrettävä ettei hän itsekään tulkitse ikään kuin jossain ”tyhjiössä”, vaan on ennakkokäsityksiensä vanki
Raamatussa sanotaan Jumalan kyllä katuneen. Esim. 1.Moos. 6:5-9 ”Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä. Ja Herra sanoi: ’Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni’. Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä. Tämä on kertomus Nooan suvusta. Nooa oli aikalaistensa keskuudessa hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä.
”Luther selittää Ensimmäisen Mooseksen kirjan selityksessä 1. Moos. 8:21 jaetta näin (kirjoitin tähän vain osia selityksestä):
”Ja Herra tunsi suloisen tuoksun”. (8-21)
Tässä ilmaistaan se, että Jumala hyväksyi Nooan uhrin, jonka hän oli virallisena pappina toimittanut isien esikuvan mukaan…Tässä käytetty sana ei ilmaise varsinaisesti ”suloista” tuoksua vaan varsinaisesti ”levon” tuoksua. Se johtuu sanasta ’noah’, jota Mooses käyttää edellä sanoessaan, että arkki asettui Araratin vuorille. On siis kysymyksessä ’levon tuoksu’, koska Jumala silloin sai levon vihastaan, luopui vihasta ja leppyi ollen siis täysin tyytyväinen.
[….]
Tähän liittyen voidaan sanoa, että Jumala oli pannut pahakseen jumalattomuuden kamalan löyhkän ja siitä kärsittyään tavallaan virkistyi nähdessään tämän yhden ainoan papin vyöttäytyvän uhria toimittamaan antaakseen jonkinlaisen näytteen kiitollisuudesta ja osoittaakseen julkisesti, ettei hän ole jumalaton vaan hänellä on Jumalansa, jota hän kunnioittaa; tämähän on uhrin varsinainen tarkoitusperä. Jne.
Samoin kuin Herra tähän saakka oli ollut hyvillään, kun sai hävittää ihmissuvun, samoin hän nyt iloitsee siitä, että hän jälleen saa sitä enentää. Meidän tähtemme Mooses ottaa suuhunsa siis tällaisen sanonnan, että omaksuisimme armon ja oppisimme Jumalan iloitsevan siitä, että saa tehdä meille hyvää.
”Ja Herra sanoi sydämessänsä: (”8:21)
Mooses tahtoo osoittaa, ettei ole vain ohimenevästi ja pinnallisesti lausunut tätä vaan koko olemuksensa pohjasta. Heprean sanat näet ilmaisevat ”Jumalan puhuneen sydämellensä”.
”Minä en koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden. (8:21)
Jumala puhuu siihen tapaan kuin häntä kaduttaisi maan rankaiseminen ihmisen tähden, samoin kuin edellä luomisen tähden ja hän panee pahakseen sen, että hän on noin raivonnut ihmistä vastaan.
Tätä ei ole nyt kumminkaan käsitettävä siten, että Jumalassa voisi tapahtua tahdon muutos. Tämä kaikki tarkoittaa meidän lohdutustamme. Siitä syystä hän näet syyttää ja moittii itseään, että hän rohkaisisi vähäistä laumaansa varmasti päättelemään, että Jumala tahtoo tästä perin olla suopea.
Tätä lohdutusta ihmiset kyllä tarvitsevat, kun heidän sydämensä olivat säikähtäneet Jumalan vihasta nähdessään sen hurjasti riehuvan. Mutta koska usko joutuu pakostakin horjumaan ihmisen katsellessa tämän valtavan vihan riehumista, Jumalan on tavallaan pakko sovittaa käyttäytymisensä ja sanansa sillä tavoin, että ihmiset sydämessään odottavan häneltä sulaa armoa ja laupeutta. Siitä syystä hän nyt puhuu heille, tulee paikalle kun he uhraavat, ilmaisee ilonsa sen johdosta, moittii tekemäänsä päätöstä ja lupaa, ettei enää koskaan tee mitään tällaista. Sanalla sanottuna: nyt hän alkaa olla toisenlainen kuin hän tähän asti oli ollut. Ei niin, että Jumala miksikään muuttuisi vaan hän tahtoo, että ihmiset muuttuvat, kun he ovat jo melkein menehtyneet noihin vihan syövereihin niitä ajatellessaankin.
[…]
Vielä on pantava merkille se, että hän sanoo: ”En koskaan enää kiroa maata”. Hän puhuu maan täydellisestä tuhoutumisesta, ei osittaisesta, siitä että hän tuhoaa maita, kaupunkeja ja valtakuntiakin.
Tätä tapaa hän näet käyttää toisten pelottamiseen, niin kuin Maria sanoo: ”Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta” (Luuk. 1:52)
[…]
Sillä ihmisen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. (8:21)
Tässä meillä on erinomaisen tärkeä kohta perisynnistä. Ne, jotka perisyntiä kaventavat, kulkevat eksyksissä niin kuin sokeat auringon paisteessa eivätkä näe sitä, mitä he joka päivä tekevät ja kokevat. Luo katseesi jo kehtoomme: huomaat, kuinka monin tavoin synti käy ilmi jo elämän alkuvaiheessa. Mikä määrä vitsoja tarvitaan siihen, että meidän jotenkin saadaan järjestykseen ja pidetään siinä?
Tätä ikäkautta seuraa nuoruus. Sen aikana todetaan ankarampi kapinanhenki, jota on vaikea saada kesyyntymään, raivokas himo ja himokkuus. Jos solmit avioliiton, on seurauksena kyllästyminen omaan vaimoon ja himo toisille kuuluviin. Jos sinulle uskotaan yhteiskunnallista hallintoa, siellä vasta paheet rehottavat: kilpailu, kunnianhimo, ahneus, viha, halveksunta jne.
[…]
En minä enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niin kuin olen tehnyt (8:21)
Mooses puhuu selvin sanoin kaikkea kohdanneesta tuhosta, mikä oli tapahtunut vedenpaisumuksessa. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että Jumala myös tulee luopumaan osittaisesta tuhoamisesta ja ummistaa silmänsä kaikkien synneiltä. Poikkeuksen tästä tekee vain viimeinen päivä, jolloin ei ainoastaan kaikki, mikä elää, vaan myös koko luomakunta tuhotaan tulella.
”Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niin kuin se on ollut luomakunnan alusta. Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen. Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.” 2. Piet 3:3-7
Martti Pentti. En ole huolissani siiä, mitä joku ajattelee minusta. Vaan siitä, että joku uskossaan heikko (=Raamatun luotettavuutta tai sen selkeyttä tai luonnetta Jumalan sanana epäilevä ns. tavis) tulee vietellyksi pois pelastuksen osallisuudesta sanojeni tai muotoilujeni vuoksi.
Kyllä minut on jo muutama henkilö ehtinyt viimeisen 15 vuoden aikana leimata ”liberaaliksi”, ”hengellisesti pimeäksi” ja vaatinut kuulemma opetuskieltoonkin asettamista tiettyjen työtehtävien osalta, kun selvisi, että hyväksyn evoluutioteorian.
Uskossaan heikko tullee helpommin vietellyksi pois pelastuksesta silloin, kun Raamatun ydinsanoman sijasta painotetaan sen kirjaimellista totuutta kohdissa, jotka on monta kertaa todettu runollisiksi ja vertauskuvallisiksi tai antiikin maailmankuvan tuottamiksi virheiksi.
Marko:
Kotimaa24 ei tietenkään ole akateeminen foorumi, mutta yleistajuisestihan tässä ollaan kirjoiteltu. Ja se on eri asia kuin yleisellä eli epäkonkreettisella tasolla keskusteleminen. Mielestäni on harmi, jos Raamatun historiallisista ja symbolisista puolista ei voi puhua muualla kuin akateemisilla areenoilla.
Mielestäni Walton on hakoteillä tulkinnassaan. Hän ei pysty perustelemaan sitä itse tekstillä, joka kirkuu vastakkaisia näkemyksiä. Uumoilen että hänen tiedostamaton motiivinsa on siivota kertomuksen uskottavuusongelmat pois, jotta se sopisi paremmin yhteen nykyaikaisen maailmankuvan kanssa. Ironisesti hän yrittää hakea perustelut – muinaisesta Lähi-idästä.
Prof. Heikki Räisänen sanoi aikanaan (Miten ymmärrän Raamattua oikein, 1981) jotenkin siihen tapaan, että fundamentalistien maine kirjaimellisen lukutavan edustajina on osittain perusteeton. He kun poukkoilevat kirjaimellisen ja ei-kirjaimellisen lukutavan välillä aina sen mukaan, mikä milloinkin auttaa pelastamaan tekstin mielekkyyden tai säilyttämään heidän edustamansa kristinuskon tulkinnan tai välttämään konfliktin meidän aikamme tiedon kanssa. Uskon että Waltonin eksegeettisessä akrobatiassa on kyse juuri siitä.
Riitta:
Ei se nyt mitään, että käytit nimeäni ja tekstejäni blogia luodessasi. Onhan aloituksesi synnyttänyt hyvää ja vilkasta keskustelua.
Tapasi puhua ”liberaaliteologisista” kirjoista on hämmentävä, koska harvassa kirjassa lukee ”tämä on liberaaliteologiaa”. Kyse on leimasta, jonka ihan itse isket teokseen, jonka sisältöä et ymmärrä tai hyväksy. Kuitenkin kyseisten teosten tekijät ovat todennäköisesti yhtä vilpittömiä ja Jumalaa kaipaavia kuin sinä ja panneet kaiken osaamisensa peliin tulkitessaan Raamattua ja kristinuskoa meidän ajallemme. He myös yleensä perustelevat näkemyksensä, myös ne harhaoppisiltta tuntuvat. He eivät vaadi sokeaa uskoa esim. jonkin auktoriteetin perusteella. Siinä on monta syytä kunnioittaa heitä, vaikkei olisi heidän kanssaan kaikesta samaa mieltä.
Eräs ihminen lausui tässä ketjussa seuraavat viisaat sanat, mitä olet niistä mieltä?
”Jos erilaiset mielipiteet ja erilainen uskonkäsitys kielletään, päädytään yhteen sallittuun totuuteen, vaikka peräänkuulutetaan moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Näin tyrehdytetään kaikki toisinajattelu. Samalla kaikki luovuus ja kehitys tyrehtyy. Syntyy monokulttuuri ja eletään totalitarismissa.”
Samainen henkilö kirjoitti myös tämän:
”Ihminen on erehtyväinen. Myös minä. Raamattu on totta.”
Tähän voi sanoa vain, että erehtymättömästä Raamatusta ei ole paljonkaan iloa, jos sen tulkitsija ei ole erehtymätön.
Mitä ajatellaan lapsen kaltaisen uskon olevan? Kristus viittasi VT:n kertomuksiin jatkuvasti. Ne ovat jääneet Raamattuun ”silleen”. Ymmärrän ihmisen haluan selvittää, kuinka kaikki on tapahtunut. Tulkintoja piisaa laidasta laitaan. Lapsen lailla uskova ei jaksa niihin kaikkiin perehtyä. ”Tiedettä” tekevät jaksavat jauhaa ja kisailla omista oivalluksista.
Tarkoitukseni ei ole tyrehdyttää keskustelua, akateemiset ovat akateemisia. Tulkitsijat ovat kaikki erehtyväisiä. Mikä on totuus? Sinäpä sen sanot?
Anssi, kirjoitin että minä erehdyn, ei Raamattu.
Liberaalit hyökkäävät konservatiiveja vastaan. Kyllähän tämä nähdään. Ei kukaan ole kieltänyt heitä ajattelemasta toisin. Minulla on oikeus hylätä heidän opetuksensa. Se kai tässä ”nyppii” kun sitä oikeutta ei haluta antaa.
En tiedä ovatko rehellisiä vilpittömiä etsijöitä vai eivät. Jumala sen tietää, hän tutkii sydämet. Hänen edessään kaikkien meudän on tehtävä tili.
Kari P. :
Raamatussa puhutaan mielestäni ”lasten kaltaisuudesta”. Siellä ei puhuta ”lapsen kaltaisesta uskosta”. Ihanteena on persoonaan liittyvä viattomuus, aitous ja taka-ajatuksettomuus, eikä uskoon ja ajatteluun liittyvä kehittymättömyys, tietämättömyys tai epä-älyllisyys.
Sanoohan Jeesuskin: ”Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.” Ja Paavali puhuu siirtymisestä lapsen ajattelusta aikuisen ajatteluun.
Riitta:
Kirjoitit: ”Minä erehdyn, ei Raamattu.” Eikö tuosta seuraa automaattisesti, että ryhtyessäsi tulkitsemaan Raamattua saatat ymmärtää sitä myös väärin? Kuten voi käydä myös minulle tai kelle tahansa ihmiselle. Mitä iloa silloin on Raamatun itsensä erehtymättömyydestä? Kenen ulottuvilla se on?
Pyhän Hengen apuun vetoaminenkaan ei oikein auta, koska kaikki kristityt vetoavat siihen – ja kuitenkin ymmärtävät Raamattua eri tavoin sekä tunnustuskuntien välillä että sisällä.
Kuten Riitta totesi: ”Jos erilaiset mielipiteet ja erilainen uskonkäsitys kielletään, päädytään yhteen sallittuun totuuteen, vaikka peräänkuulutetaan moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Näin tyrehdytetään kaikki toisinajattelu. Samalla kaikki luovuus ja kehitys tyrehtyy. Syntyy monokulttuuri ja eletään totalitarismissa.”
Tämä kehitys on jo pitkällä. Äskettäin eräässä lehdessä oli hyvin maltillinen mielipide otsikolla ”Pride tuli ja meni”. Seuraavan päivänä tehtiinkin sitten rikosilmoitus, joka eteni eduskunnan oikeusasiamiehelle asti. Rikosilmoituksen tekijän silmiä erityisesti karvasteli mm. se, että kirjoittaja totesi, ettei ”kouluissa tarvita Setaa eikä Pridea.” Rikosnimike; kiihotus kansanryhää vastaan. On selvää, että meillä on erilaisia näkökulmia Raamattuun, joka on aivan luonnollista. Ei me kaiketi ala tehdä rikosilmoituksia siitä, onko ihmisellä vapaa tahto, vai sidottu. Onko näkökulma akateeminen vai ei. Perinteinen tai sitten vähemmän. etc. etc.
Tälläisten rikosilmoitusten tarkoituksena, kun ne viedään poliisitutkintaan ja sitä kautta sitten valtakunnansyyttäjälle on sulkea suut niiltä, jotka eivät ole samaa mieltä tuosta ihmeellisestä Pride-liikkeestä, jota ei ole ennen taivaan kannen alla nähty. Ei onnistu suiden sulkeminen eikä itsesensuuri / back to USSR. Sukupuolia on kaksi mies ja nainen ja avioliitto on miehen ja naisen liitto. Mitkään muut liitot eivät ole avioliittoja. Kun ei enää ”pystytä laittaamaan ”käkätintä” tukkoon aletaan rajoittaa mielipiteitä.” TS. ”Syntyy monokulttuuri ja eletään totalitarismissa.”
”Jos erilaiset mielipiteet ja erilainen uskonkäsitys kielletään, päädytään yhteen sallittuun totuuteen, vaikka peräänkuulutetaan moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Näin tyrehdytetään kaikki toisinajattelu. Samalla kaikki luovuus ja kehitys tyrehtyy”.
Minä luin tämän Riitan kommentin niin päin, että jos ns raamattu-uskolliset kieltävät erilaiset uskonkäsitykset, päädytään vain yhteen sallittuun totuuteen ja tyrehdytetään toisinajattelu. Miten päin sen kukin sitten näkee…
Kari P. : Näinhän se on. Jeesus ylisti Isäänsä siitä että hän on nähnyt hyväksi ilmoittaa itsensä lapsenmielisille. Eivätkö opetuslapset olleet tavallisia kalastajia, ei mitään eliittiä. Paimenille ilmoitettiin Jeesuksen syntymästä ensin. Naiset olivat Jeesuksen ylösnousemuksen ensimmäsiä todistajia. Yleensä ihan yksinkertaisia ihmisiä Jumala on käyttänyt.
Paavali oli oppinut mies ja oivallinen ase. Entinen Kristuksen vihollinen.
”Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumustanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä. Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi niin kuin kirjoitettu on: ’joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra’.” 1. Kor. 1:26-31
Riitta S. Näin on ja aamen. Tämän päivän akateemiset nauraisivat ”pihalle” kalastajien kertomukset. No, lapsen lailla uskovat tänään myös niputetaan roskikseen. Kristus ja risti ovat hulluutta monilla kentillä edelleen. VT rinnastetaan kalevalaan. (tietoinen valinta kirjoittaa Kalevala pienellä).
Amen.
Jumalan työ alkaa yleensä aina hyvin pienestä ja vaatimattomasta lähtökohdasta, siitä ”sinapin siemenestä”, josta sitten vastoin kaikkia odotuksia kasvaakin valtava puu. Pieni, mitätön Israelin kansa ensin, sitten pieni, mitätön Galilea ja kalastajat, sitten Jeesuksen omia aluksi tuhonnut, vaivainen saarnaaja, vainotut kansalaiset… Ja kuitenkin maailman suurin uskonto oli tuosta tuloksena…
Kiitos Kosti! Juuri näin?
Anssi: ”uskoon ja ja ajatteluun liittyvä kehittymättömyys, tietämättömyys tai epä-älyllisyys.”
No huh. En läpäise tällaista tulikoetta. Joten turvaudun lapsen lailla Jumalan armoon Kristuksessa.
Ei varmasti kukaan muukaan, mutta on silti eri asia pyrkiä pois epä-älyllisyydestä kuin pitää sitä ihanteena.
Mutta mitä olet mieltä, kykeneekö ihminen erehtymättömään raamatuntulkintaan?
Anssi, se mitä kirjoitit erehtymättömyydestä ei minulle yksinkertaiselle kristitylle aukea. ” Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta”. ”Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan”.
Kiitos Jeesus!
Martti Pentti. Olen eri mieltä kanssasi siitä, miten joku tulee vietellyksi pois uskosta. Olet toki oikeassa siinä, että myös tiukan fundamentalistinen tulkinnan ongelmien oivaltaminen voi romahtaessaan sammuttaa uskon.
Anssi. Heikki Räisäsen tyylinen historiallis-kriittinen raamatuntulkinta on syvästi ongelmallinen. Hänen pointtinsa findamentalisten näennäiskirjaimellisuudesta on kyllä aivan oikea. Koska olen itse entinen yhteiskuntahistorian tutkija ja historian aktiivinen lukija sekä seurakuntapappi, olen jo kauan hahmottanut myös VT:n tekstien tulkintahorisontin vaisyonvaraisesti pitkälti Waltonin tavalla. Näen sen hyväksi keinoksi päästä pois vanhasta ”fundamentalistit – liberaalit” -asemasodasta. Tosin en tutustunut hänen tuotantoonsa kuin vasta 10 vuotta sitten.
”Olen eri mieltä kanssasi siitä, miten joku tulee vietellyksi pois uskosta.” Olemmekohan samaa mieltä siitä, miten joku saadaan rakastetuksi uskoon? Olemmeko samaa mieltä siitä, miten heikkoa uskoa voi tukea ja vahvistaa? ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.” Tässä taitaa olla tärkeintä se, että sana on Kristuksen eikä kenenkään muun.
Marko, tärkeintä että jokainen löytää sellaisen avaimen, jolla kokee Raamatun joskus aika kryptisten tekstien avautuvan.
Tämä ketju on varmaan nyt tullut päätökseen, joten suuri kiitos sinulle, Riitalle ja kaikille muillekin kommenteista.
Anssi: ”Mutta mitä olet mieltä, kykeneekö ihminen erehtymättömään raamatuntulkintaan?”
Eikö ole kyse siitä, mitä ihminen kykenee, vaan siitä että Jumala on erehtymätön ja tästä lähtökohdasta olisi tutkittava? Vaikka ihminen ei ymmärrä jotakin, ei se tarkoita että Jumala olisi erehtynyt. Jos ihminen ajattelee, että Jumala on erehtynyt, hän kyseenalaistaa Jumalan Jumalana. Siis sen että Jumala tietää paremmin kuin ihminen. Tulee siis kuvaan jo syntiinlankeemuksessa saatu näkökyvyn ja ymmärryksen sumentuminen. Nousee ihmisen ylpeys tietää kaikki paremmin kuin Jumala.
Siispä aivansana on se, että nöyrryn tutkimaan rukoillen Jumalalta Pyhän Hengen valaisemaa viisautta hänen sanansa ymmärtämiseen. Raamattua selitetään Raamatulla.
Jos teologi päätyy siihen, että hän kyseenalaistaa tai suorastaan kumoo sen mitä selväsanaisesti Raamattu jo ihan lukutaitoisen lapsen tasoisesti kertoo Jumalan ajattelevan esim. ihmisestä, synnistä, Kristuksesta, Pyhästä Hengestä, hänestä Jumalasta itsestään, niin miten hänessä voi vaikuttaa Pyhä Henki? Noe, ei tietenkään voi vaikuttaa. Hän valehtelee ja turhentaa Jumalan sanan, johdattaa ihmiset väärälle tielle ja on vastuussa siitä Jumalan edessä. Tämänkin Raamattu kyllä kertoo.
Raamatun käännöksessä 33/38 on paljon alaviitteitä ja niiden avulla saan kokonaiskäsityksen Raamatusta. UT:ssa on paljon alaviitteitä esim. VT:iin. Nämä on -92 -käännöksestä suurimmaksi osaksi karsittu pois, jolloin ymmärtäminen alkaa estyä. Ehkä on katsottu, että tuo ja tuo jae ei mitenkään liity johonkin toiseen tekstikohtaan. Tämä on tietysti suuri karhunpalvelus lukijalle ja hämärtää Raamatun ymmärtämistä. Tämä on yksi syy miksi luen vanhempaa käännöstä, toinen on sen kielellinen rikkaus ja se että -92 käännös käsittääkseni menee liikaa tulkitsemaan lähtökieltä. Ymmärrän kuitenkin sen, että esim. Paavalin kirjeiden pitkät virkkeet ovat välillä vaikeita hahmottaa ja ne pitää ihan ruotia mikä sana viittaa mihin.
Anssi: ”Ei varmasti kukaan muukaan, mutta on silti eri asia pyrkiä pois epä-älyllisyydestä kuin pitää sitä ihanteena.”
Mutta mitä jos tuosta älyllisyyden vaatimuksesta luopuminen vie minut Raamatun ymmärtämiseen ja lopulta Jumalan luo ja ikuiseen elämään? Ja jos tuo älyllisyys vie minut lopulta Jumalan sanan hylkäämiseen ja kadotukseen? Tässä on kyse elämästä tai kuolemasta. Taivas tai helvetti.
Eikö Jumalan hulluus ole viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous ole väkevämpi kuin ihmiset? ”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima”. 1. Kor. 1:18
”Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat”. 1.Kor. 1:21