Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. (Gal. 3:27/FB38)
Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin. Ja hän sanoi hänelle: ’Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?’ Mutta hän jäi sanattomaksi. (Matt. 22:11-12/FB38)
Pyhä tohtori Martti Luther kirjoittaa katekismuksessa kasteessa: ”Kasteen voima, vaikutus, hyöty, hedelmä ja päämäärä on siinä, että se pelastaa. Kaste ei ole mitään muuta kuin vapautumista synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta, pääsy Kristuksen valtakuntaan ja iankaikkinen elämä hänen kanssaan. Yksin usko tekee ihmisen kelvolliseksi ottamaan vastaan tämän pelastavan, jumalallisen veden niin, että siitä on hyötyä.”
Miksi kaste on (tai ei ole) välttämätön pelastukseen?
Mitä pyhässä kasteessa lahjoitetaan?
Miten kaste ja usko liittyvät yhteen?
Onko sinulla häävaatteet Karitsan häihin?
Juha, pyhä tohtori Martti Luther. Käytetäänkö Pyhä nimeä yleensä lutherista? Entä muista luterilaisista julistajista. Mistä tämä nimen käyttö on saanut alkunsa? Mitkä kriteerit oikeuttavat tämän pyhän nimen käyttöön? Voidaanko sanoa Pyhä Juha Heinilä ja jne…
Sami, kiitos kommentista. Monesti käytän kirkkoisistä puhuessani pyhää. Kaikki kristuksessa kuolleet ovat pyhiä.
Ok, onko luther siis kirkkoisä, tuota määritelmää käytetään yleensä yhtenäisen kirkon isistä.
Sami, ainakin minulle Martti Luther on kirkkoisä.
Kuunteli juuri saarnan jonka pitäjä ei tuntenut tekstin taustaa ja sitä kulttuuria, jossa vertaus häävieraista on. Siihen aikaan häävieraat saivat häihin tullessaan häävaatteen jonka pukivat ylleen. Ulos heitetty oli tullut häihin omissa vaatteissaan. Vertaus kuvaa sitä, että taivaallisiin häihin pääsemme, kun olemme uskon kautta pukeutuneet Jeesuksen sovitustyöhön. Kukaan ei voi saapua sinne omaan hyvyyteensä vedoten. Sen ajan kuulijoille vertaus oli täysin looginen, mutta meidä ajassamme monelle käsittämätön, ellei tunne taustaa. Joten kaste ei automaattisesti ketään pelasta, jollei siihen sisälly usko. Pelkkään kasteeseen luottaminen ilman uskoa on omissa vaatteissa häihin pyrkimistä.
Kiitos Pekka hyvästä kommentista. Niin, häävaatteet ovat kastetuilla Kristukseen uskovilla.
Kasteen merkitys on ainoastaan siinä, että se liittää kastetun kirkon jäseneksi, kirkollisveron maksajaksi.
Reino, toki valtiokirkoissa kastettu tulee veronmaksuvelvollisuus. Minulle kaste merkitsee ihan muuta.
Me kaikki ihmiset olemme syntyessämme ja poislähtiessämme samanarvoisia ihmisarvoltamme Korkeimman edessä.
Hyvää pohdintaa, kiitos Reino. Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Mutta ihminen lankesi tekemään sitä mikä ei ole Jumalan tahto. Jokainen meistä on syntinen. Mutta hyvä Jumala rakastaa syntistä ihmistä, muttei tekojamme.
Herra Jeesus Kristus sanoi:
”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.”
(Joh. 3:16-18 / FB38)
Heinilä, Eeva ja Aatami ei ole ’jokainen meistä’….Minun äskettäin syntynyt tyttären tyttären tyttäreni ei ole ’langennut’ yhtään mihinkään.
Seppo, kiitos kommentista. Hyvä niin. Aika nuorena ilmenee mitä olemme perineet vanhemmilta.
Heinilä, minun lapseni eivät ole vastuussa niistä geenistä jotka ovat saaneet vanhemmiltaan. Käsittämätöntä typeryyttä pelotella lasta tästä syystä(muka perisynnistä)esim. helvetillä.
Seppo, Jeesus on ratkaisu syntisairauteen.
Ef. 2:8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja.
”Uskon kautta” tässä sanotaan.
Lieko niin, että tuon ”uskon” ohittaminen on yksi niistä niistä syistä, joiden vuoksi kastekysymyksestä on ylipäänsä tullut niin kiistelty? Jos tuota ”ohittamista” ei harrastettaisi, voisi kastekysymyksestä löytyä paljonkin enemmän hedelmällistä keksustelua ja yhteisymmärrystä.
Hyvä kommentti, kiitos Jukka.
Joka uskoo ja on tullut kastetuksi pelastuu ja joka ei usko tuomitaan kadotukseen.
Kiitos Juha kirkkovuoden evankeliumitekstiinkin
hyvin sopivasta ja aina ajankohtaisesti blogistasi!
Olen kastettu – olen pelastuva – olen Jeesuksen Kristuksen oma.
Golgatan risti ja kasteeni kallis, niissä mä kurja oon taivaaseen valmis!
Kiitos Mikki erinomaisesta kommentista.
Aamen!
Aamen!
Tässä tuohon juhlapukuun ja hääjuhlaan sopiva Vanhan Testamentin paikka
Jesajan kirjan luvusta 61:
”Minä iloitsen suuresti Herrassa,
minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani,
sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet
ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan,
yljän kaltaiseksi, joka kantaa juhlapäähinettä niinkuin pappi,
ja morsiamen kaltaiseksi,
joka on koruillansa kaunistettu.”
Hienoa lukea puhdasta evankeliumia. Kiitos Mikko!
Kiitos olkoon Kristuksen!
Koko Raamattu on Jumalan sana. Myös Vanha Testamentti.
https://www.youtube.com/watch?v=Ht_zh2duLoU
Näin on. Koko Raamattu on Jumalan sanaa. Kuten Jesajan kohtasi osoittaa todeksi sen että evankeliumia on koko Raamatussa, samoin löytyy Jumalan pyhää lakia kaikkialta Raamatusta.
Mitä pyhässä kasteessa lahjoitetaan ?
Pyhä kaste perustuu kokonaan Jumalan sanan lupauksiin.Minun ole tarvinnut tehdä mitään ansaitakseni paikkani Jumalan lasten joukossa. Kaste muistuttaa minua tästä ja vakuuttaa, että näin hynin asia nytkin. Saan olla Jumalan lapsi ilman mitään sellaista ansiota, joka löytyy minusta. Jumala pelasti minut kokonaan yksin armosta, vaikka ei tarvinnut enkä edes osannut tehdä asian eteen mitään.Tämä kaikki lahjoitetaan jo pienenä lapsena,siksi pelastumiseni on siis Jumalan teko. Jumalan teon varassa olen kestävällä perustalla. Jumalan teko kestää kaikki tämän elämän myrskyt ja kantaa minut taivaaseen. Varsinkin silloin, kun tuntee itsensä huonoksi ja kun tuntuu, että usko on niin heikkoa, on syytä muistaa kastetta. Minun huonouteni tai minun heikko uskoni ei tee tyhjäksi Jumalan tekoja ja voin Lutherin kanssa sanoa: ”Olen kastettu, olen pelastuva.” Saan turvautua kasteeseeni silloinkin, kun muuta ei ole jäljellä. Eikä muuta tarvitakaan. Tästä saa pelastusvarmuuden.Mitä pyhässä kasteessa lahjoitetaan?
Niin, siinä on vastaan ihmisen omat mahdollisuudet/Jumalan armahtaminen. Sitä ei joittenkin mielestä voi tulla kasteen lahjassa ja varsinkaan lapsille, koska ne ei YMMÄRRÄ sitä. En minäkään ymmärrä Jumalan suurta armoa, uskoa ja luottaa silti tahdon.
Hyviä kommentteja, kiitos Martti ja Samuel.
On autuasta luottaa Jumalan lupauksiin.
Juha
Kiitos hyvästä tekstistäsi blogissasi!
Kiitos Matias.
Raamatun mukaan kaste on uudestisyntymisen peso, ei uudestisyntyneen peso.
Mitä kasteessa lahjoitetaan? Kaiken, sillä ihminen syntyy kasteessa. Ilman syntymää, ei ole elämää.
On hyvä muistaa, että vesi ja Henki aina pitävät yhtä. Kristillinen kaste on siis Kristityn syntymä vedestä ja Hengestä. Ei siis koskaan yksin vedestä, vaan aina vedestä ja Hengestä.
Tässä opissa on hyvä pysyä tiukasti, sillä monet ovat eksyneet, kun ovat järkeilynsä
sokaisemana alkaneet erottelemaan erikseen vesi kasteen ja Henki kasteen ja kuitenkaan ei ole kuin yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa. Kasteessa siis lahjoitetaan Pyhä Henki, joka on Jumalan Sana. Ilman Jumalan Sanaa, ei ole myöskään Kristillistä kastetta.
Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” Joh.3:5
Hyvä kommentti, kiitos Ismo.
Kasteessa synnymme ylhäältä, ei alhaalta. Jumala lahjoittaa kasteessa kaiken mitä autuuteemme tarvitsemme ilman meidän omia tekojamme. Kasteessa toimii Kolmiyhteinen Jumala; Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Juha, tiedät että olemme eri mieltä.
Sillä, että sinut on vauvana kastettu, ei ole mitään tekemistä sinun pelastumisesi kanssa. Ei Isäämme kiinnosta, onko päähäsi valutettu vauvana vetta samalla, kun on lausuttu hänen nimensä. EI luterilaisen kastetun vauvan asema Isämme edessä poikkea yhtään meidän hellareitten vauvojen asemasta.
Sydämesi uskolla ja suusi tunnustuksella sen sijaan on merkitystä. ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.”
Silläkin on merkitystä, onko kuuliainen Jeesukselle. ”Joka ei ole kuulainen Pojalle, ei ole elämää näkevä.” Ja ”ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, TAHI KUULIAISUUDEN, VANHURSKAUDEKSI?”
Alkuseurakunnan evankeliumin uskomista seurannut kaste vaikutti tunnustautumisena Jeesukseen ja kuuliaisuutena apostoliselle kutsulle. Herra oli armollinen niille syntisille, jotka nöyrtyivät.
Useita sukupolvia myöhemmin ilmaantunut imeväiskaste sen sijaan ei vaikuta mitään kenenkään pelastukseen. Muut asiat ratkaisevat.
Risto, kiitos hyvästä kommentista. Tunnemme hyvin meidän molempien käsityksen kasteesta. Matti Väisänen ja sinä olette kirjoittaneet hyvät kastekirjat, jotka luin mielelläni. Minä ajattelen että Jumalan suorittama kaste on sama riippumatta kastetun iästä ja ilman uskoa ei kukaan pelastu.
Juha, lainasit Lutherilta, että kaste pelastaa, Augsburgin tunnustuksen mukaan kaste on välttämätön pelastukseen, ja että siksi lapsetkin tulee kastaa. Ja samalla lausutaan tuomio niille, jotka sanovat lasten pelastuvan ilman kastetta. Melanchton, joka sen kirjoitti, ei ymmärtänyt tulkita kastetta sen uusitestamentillisessa kontekstissa responssina evankeliumin kutsuun, vaan hänen näkemyksensä oli roomalaiskatolinen ja väärä.
Sinä ja moni muu varmaan haluatte uskoa ja selittää, että ei tarvitse mennä kasteelle, jos sen olette lapsina saaneet. Mutta epäilen, että ette ajettele niin, että meidän puolen miljardin helluntailaisen ja baptistin imeväisiässä kuolleet lapset joutuisivat kadotukseen. Niin ei olekaan. Eli lapsikaste on turha. Se ei pelasta sitä vauvaa. Ja silloin se ei ole raamatullinen kaste, joka on asetettu niille, jotka ovat kuulleet evankeliumin ja uskoneet sen. Heille on lupaus pelastuksesta.
Huomasin, että aika paljon on parissa ketjussa taas väitelty kasteesta, ja kaikki ei ole ollut asiantuntevaa eikä asiallistakaan. Ajattein, että aikoinaan tahtomattani luterilaiseksi tehtynä minulla on oikeus ja miksei velvollisuuskin kertoa eriävä mielipiteeni luterilaiseen kastenäkemykseen.
Siitä lienemme yhtä mieltä, että Jumala on armollinen. Hän toivottavasti ei rajoita armoaan sen tähden, että ymmärryksemme on rajallinen. Toki hän tahtoo antaa meille ymmärrystä ja varmasti odottaa, että toimimme ymmärryksemme mukaan.
Risto, kiitos kommenteista. Kyllä ollaan samaa mieltä siitä, että Jumala on armollinen. Me ihmiset erehdymme monissa kohdin. Jumala on paljon suurempi ja viisaampi kuin me.
On hienoa kun kerrot omasta kastenäkemyksestäsi. Tiedän, että olet tutkinut kastetta paljon. Tiedät miten eri kirkkokunnat siitä ajattelevat ja on ajatellut eri aikoina. Hienoa kun yhteinen usko yhdistää meitä, vaikka ajattelemme osittain kasteesta eri lailla.
Risto Kauppinen kirjoittaa;
” Melanchton, joka sen kirjoitti, ei ymmärtänyt tulkita kastetta sen uusitestamentillisessa kontekstissa responssina evankeliumin kutsuun, vaan hänen näkemyksensä oli roomalaiskatolinen ja väärä.”
Tämä on tuulesta temmattu. Luterilaisuus nimenomaan liittyi yhtenäisenkirkon kaste traditioon, ja luther perusteli usein kastetta juuri kirkon historiallisella jatkumolla. Roomalaiskatolinen käsitys kasteesta on juuri osoitus kirkon historiallisesta jatkumosta.
Risto on väärininformoitu kirkon historiallisesta kastedokumenteista. Kirkossa nyt vain alusta asti kastetiin kristittyjen kotien lapset. Risto vois näyttää ne asiakirjat ja dokumentit mitkä vahvistavat hänen näkemyksensä siitä, että lapsikaste kiellettiin, torjuttiin kirkossa epäraamatullisena.
Sami P, voit varmaan ihan itse lukea tuon Riston kirjan. Hän käsittelee mm. kappadokialaisten isien käsityksiä lasten kasteesta omien näkemystensä tueksi.
Yleisenä huomiona totean tässä vain sen, että näissä kastekeskusteluissa on kummallakin osapuolella rutkasti ennakko-oletuksia. Jos niitä ei tuoda näkyviin, aletaan herkästi heitellä perinteisiä mutakakkuja. Keskeisin raamatunkohta blogin kannalta on Galatalaiskirjeen 3.luvun loppu. Kun puhutaan häävaatteista ja kasteesta, tulkinta nojaa ensinnäkin tuohon Paavalin lausumaan ”Kaikki te olette uskon kautta Jumalan lapsia. Kaikki te jotka olette Kristukseen kastettu, olette Kristuksen päällenne pukeneet”. Se taas on tulkittu Jesajan kirjan avulla, jossa Jumala sanoo jossakin vaatettavansa meidät vanhurskauden vaatteella. Edelleen on niin, että Kristusta ja Hänen meille ansaitsemaansa vanhurskautta ei kannata eikä voida erottaa Hänestä itsestään. Jeesuksen monille vertauksille on ymmärtääkseni ominaista, että ne voidaan ymmärtää eri tavoin.
Marko, ennakko-oletukset ovat joskus hankalia. Silti luulen, että tästä ei nyt löydy kovin paljon uutta ja vakuuttavaa. Monet asiat kristinuskossa ovat sellaisia, että varhaisia lähteitä on vähän, jos ollenkaan. Opit myös kehittyvät ajansaatossa ( esim kolminaisuus oppi), näin historia on kulkenut.
Sami, olen samaa mieltä kanssasi. Tästä syystähän me kuuntelemme ja arvostamme kirkon traditiota (ihan riippumatta siitä arvioimmeko sitä kriittisesti Raamatun valossa vai emme). Vanhan kirkon varhaisin vähän perusteellisempi kasteteologinen esitys taitaa muuten olla Tertullianuksen De baptismo (minulla on käytettävissäni sen ruotsinnos). Näiden suomalaisten kastekeskustelujen ongelma on siinä, että vastakkain on oikeastaan kaksi erilaista linssiä, joiden läpi kysymystä on tarkasteltu varsinkin populaarimmissa kirjoissa: 1800-luvun uusluterilainen (ja sittemmin Luther-tutkimuksen linssi) sekä vähän nuorempi baptistis-helluntailainen (nyt 1500-luvun kastajaliikkeisiin ulotettu linssi). Nykyhetken haaste on yksinkertaisesti lapsikasteiden määrän romahdus, joka ei tietenkään johdu vaikkapa lisääntyneestä vapaakirkollisuudesta vaan sekularisaatiosta. Populaaria kirjallisuutta on hallinut lisäksi kysymyksenasettelu lapsikasteen raamatullisuudesta (=kastoivatko apostolit lapsia vai ei?). Kansankirkolla on sitä paitsi myös uusi kasteteologinen paradigma, joka ei ole sen enempää vanhojen kirkkojen kuin vapaakirkkojenkaan linjalla.
Tässä tulee ”asiantunteva ja asiallinen” mielipide. Mitään kastetta ei tarvita, ei pienenä, eikä isona. Kaikki joutuvat ”tahtomattaan” jonnekin, siinä ei luterilaisilla tai helluntailaisilla ole sanansijaa, eikä etuoikeutta, vaikka heitä olisi ihmiskunnasta enemmistö. Enemmistö ei välttämättä ole oikeassa (vrt, ns. kärpäsefekti).
Charlotta, kiitos kommentista. Taivaaseen päästää ja Helvettiin joudutaan. Helvettiin joudutaan meidän omilla ansioillamme ja Taivaaseen päästään yksin armosta, kun turvaamme Jeesuksen Kristukseen.
Charlotta trolli ilmestyi taas paikalle. Trollilla on trollin puheet ja hänet tunnistaa helposti.