Jumala on turvamme

 

Kuva on Salosta Uskelan kirkosta 28.10.2018. Silloin elettiin vielä ennen korona-aikaa.

SUNNUNTAI 6.11.2022

Reformaation päivä

Uskon perustus

Juhlapäivän psalmiteksti on Ps. 46:2–8

Antti Laato sanoo selitysraamatussaa:

”Psalmin 46 pohjalta Luther sanoittaa kuuluisan virtensä ’Jumala ompi linnamme.’  Lutherin virressä on oleellista vahva luottamus siihen, että Jeesus Kristus, Jumalan Poika on Herra Sebaot, joka suojelee ja varjelee seurakuntaansa.”

Virressä 170 laulamme:

1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.

Kansojen meri ja sen pauhina siis yleistetään kaikanlaisiin vaaroihin ja Perkeleen tekoihin.

Meidän aikaamme soveltaen toteamme  tämän olevan erittäin ajankohtainen. Voimme virttä laulaen tuoda esirukouksemme Ukrainan kansan puolesta.  Veisattiinhan tätä virttä sotiemme aikana hyvin paljon. Uusi virsikirjamme 1944 oli yksi kolmesta eniten ostetusta kirjasta tuona aikana. Toiset olivat Vänrikki Stoolin tarinat ja muuan ilmapuolustusopas.

Psalmin 46 sisältö viittaa Jerusalemin temppeliin. Jumalan asunto oli siellä Salomonin  ajoista asti.   Daavid oli sen vallannut jebusilaisilta.   Joitakin viitteitä on siihen, että meidän ei tarvitse rajoittaa psalmin sanomaa vain näiden kuuluisien kuninkaiden aikaan noin 3000 vuotta sitten vaan voimme tarkastella tapahtumia jopa noin 3710 vuoden takaa. Aabrahamin aikana käytiin Jordanin laaksossa sota, jossa Aabraham sai pelastettua laakson asukkaat vihollisen hyökkäystä vastaan.

Tuolta sotaretkeltään takaisin tullessaan Aabraham sai Saalemin eli Jerusalemin pappiskuninkaalta siunauksen pyhän aterian välityksellä. Melkisedek  jakoi  viiniä ja leipää siunauksen liturgian toimittaessaan.  Ehtoollisen liturgian ulkonaisen vieton juuret ovat siis hyvin vanhoilta ajoilta.

Jerusalemin temppelin liturgiassa tämä jo Aabrahamin ajoilta peräisin oleva siunauksen sanoma sai uuden syvyyden ja ulottuvuuden, kun vanhan Melkisedekin ajoilta peräisin olevan uskon sijaan tuli usko Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan, Pyhän kansan omakseen ottaneeseen elävään Jumalaan. Jumalaan joka toimii historian aikana suuria ihmeitä ja tunnustekoja tehden.  Näin temppelin uhrien liturgia julisti Jumalan armoa ja huolenpitoa omasta kansastaan.

Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen takia  pyhän aterian sisältö on muuttunut julistamaan Vapahtajamme täytettyä sovintotyötä. Tämän takia Jumalan asuinsijan, pyhän temppelin ajoista olemme siirtyneet koko maailmaan ulottuvan pyhän yhteisen kirkon yhteiseen pelastuksen osallisuuteen. Jokaisessa pyhässä ateriassa tämä tuodaan meidän nautittavaksemme. Herramme antaa itsensä, ruumiinsa ja verensä meidän edestämme meidän syntiemme anteeksi antamiseksi.

Tämä evankeliumin kulku Jerusalemista alkaen aina maan ääriin asti kerrotaan Apostolien teoissa. Jeesus antaa kähetyskäskynsä ja varustaa kirkkonsa Pyhän Hengen voimalla.  Evankeliumi viedään kaikkialle maailmaan.

Jeesus sanoo: 

Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.»

 

 

 

 

 

Tässä on Reformaation päivän introituspsalmi:

Jumala on turvamme ja linnamme,
auttajamme hädän hetkellä.
  Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy,
  vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin.
Meret pauhaavat ja kuohuvat,
vuoret vapisevat Jumalan suuruuden edessä.
  Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia,
  Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky.
Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee.
  Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat,
  maa järkkyy hänen äänestään.
Herra Sebaot on kanssamme,
Jaakobin Jumala on turvamme.

Ps. 46:2–8

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Valtava tapahtuma Juudan historiassa tapahtui vuonna 701 eKr. kun Sanherib ylitti vallata Jerusalemia, muttei voinut sitä valloittaa, vaan joutui lähtemään.

    Profeetta Jesaja kehotti turvautumaan elävään Jumalaan.

    Kirjoitan muutaman keskeisen jakeen tähän ja viittaan koko lukuun

    19:5 Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan tykö,
    19:6 sanoi Jesaja heille: ”Sanokaa näin herrallenne: ’Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan poikaset ovat häväisseet minua.
    19:7 Katso, minä annan häneen mennä sellaisen hengen, että hän kuultuaan sanoman palaa omaan maahansa. Ja minä annan hänen kaatua miekkaan omassa maassansa.'”

    19:14 Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän Herran temppeliin; ja Hiskia levitti sen Herran eteen.
    19:15 Ja Hiskia rukoili Herran edessä ja sanoi: ”Herra, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
    19:16 Herra, kallista korvasi ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule Sanheribin sanat, kuinka hän lähetti tuon miehen herjaamaan elävää Jumalaa.

    19:20 Niin Jesaja, Aamoksen poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Mitä sinä olet minulta Sanheribin, Assurin kuninkaan, tähden rukoillut, sen minä olen kuullut.
    19:21 Ja tämä on sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi.

    19:35 Ja sinä yönä Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, ne olivat kaikki kuolleina ruumiina. >> Jakeen lisätiedot
    19:36 Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois; hän palasi takaisin ja jäi Niiniveen.

    https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku&kaannos=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=2ku+19

    • Samuel

      Kiitos kommentistasi

      Koska mielestäni kysyit Jumalan sanan seuraamisesta, niin seuraavassa alleviivaan ne kohdat jotka puhuvat Jumalan sanasta.

      Kirkkomme toiminnan perustan määrittelee kirkkolaki seuraavin sanoin

      I OSA

      YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

      1 luku

      Kirkon tunnustus, tehtävä ja jäsenet

      1 §

      Tunnustus

      Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.

      2 §

      Tehtävä

      Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.

      Kirkkojärjestys sanoo seuraavaa

      I Osa

      Yleisiä määräyksiä

      1 luku

      Kirkon tunnustus ja jäsenet

      1 §

      Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan, Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.

      2 §

      Kirkon pyhissä toimituksissa ja opetuksessa käytettävien kirjojen on oltava tunnustuksen mukaisia.

  2. Luottamus Jumalaan ja luottamus jumaliin yleisesti ovat kaksi eri asiaa.

    Jebusilaiset olivat ilmeisesti kovastikin luottaneet Jerusalemin olevan heidän jumalansa suojeluksessa ja sen tähden halveksivat Daavidia sanoen, että heidän jumalansa takia jopa sokeat ja ontuvatkin kaupungin asukkaat pystyisivät voittamaan Daavidin joukot.

    2.Samuelin kirja:

    5:6 Ja kuningas meni miehinensä Jerusalemiin jebusilaisia vastaan, jotka asuivat siinä maassa. He sanoivat Daavidille näin: ”Tänne sinä et tule, vaan sokeat ja ontuvat karkoittavat sinut sanomalla: ’Ei tule Daavid tänne’.”

    Toisin kuitenkin kävi. Daavid valtasi Jerusalemin. Hänen poikansa Salomo sitten rakensi Pyhän kansan temppelin Jerusalemiin. Näin kaupungista tuli pyhä kaupunki ja koko kansan sekä hengellisen että kulttuurisen elämän keskus.

    Vain elävä Jumala on todellisen turvallisuuden tae. Häneen me saamme luottamuksemme panna.

    Tässä koko luku viisi on luettavissa

    https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku&kaannos=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=2sa+5

  3. Islannin kielinen äänikirja tässä psalmien kohdalta

    https://biblian.is/hljodbok/salmarnir/

    Islanniksi on käännetty Raamattu useampaan kertaan, kuten muissaki Pohjoismaissa

    Biblíuþýðingar á íslensku
    Hér á vef Biblíufélagsins eru nú aðgengilegar fjórar biblíuþýðingar á íslensku. Þær eru:

    Guðbrandsbiblía, útgáfuár 1584.
    Viðeyjarbiblía, útgáfuár 1841.
    Þýðingin 1981, útgáfuár 1981.
    Biblía 21. aldar, útgáfuár 2007.

    Näitä pääsee katsomaan täältä

    https://biblian.is/thydingar/

  4. Tämän viikon aikana on vietetty ruotsalaisuuden viikkoa. Viikon ideana on toimia yhdistävänä ruotsinkielisen ja suomenkielisen väestön välillä. Viikko alkoi 1.11. ja jatkuu 7.11. asti.

    Marraskuun 6. päivänä vietetään ruotsalaisuuden päivää.

    Vuonna 2019 suomenruotsalaisia oli maassamme 287 954 henkeä.

    https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/ruotsalaisuuden-viikkoa-vietetaan-marraskuun-ensimmaisella-viikolla

    Televisiossa kanava kolmosella on 6.11. klo 18 ruotsalaisuuden päivän juhlan seuraaminen suorana lähetyksenä 18.00 Espoon Sellosalista.

    Kirkkomme historiaan ruotsinkielinen väestö on antanut merkittävän panoksensa. Tässä vain muutama mainitaksemme.

    Jöns Budde oli Vöyristä, keskiaikainen kirjoittaja mm Birgitan elämäkerran kirjoittanut

    Mikael Agricola oli Pernajasta, uskonpuhdistajamme

    Johan Ludvig Runeberg, virsirunoilija

    Sakari Topelius, monipuolinen kirjailija

    Kuinka moni on tullut ajatelleeksi että Kalevalan ja suomenkielisen virsikirjan vaikuttaja äidinkieleltään suomenkielinen Lönrot julkaisi elämänsä aikana noin 900 sivua ruotsinkielistä tekstiä.

    Kirkkomme kaksikielisyys tulee esille myös kirkon hallinnossa. Kirkossamme on toiminut vuodesta 1923 ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta

    Maamme kaksikielisyys on henkinen rikkautemme. Terve vuorovaikutus eri kieliryhmien välillä luo edellytykset avoimuudelle ja asioiden monipuolisemmalle tarkastelulle.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25