Karhunpalvelus
Missourisynodin kantaa Luomiseen käsiteltiin artikkelissa. Jäin miettimään niitä viittauksia Lähetyshiippakuntaan ja myös Inkerin kirkkoon ikävästi viitattiin. Ovatko uskovat jo niin rappeutuneet moraaliltaan, että takki käännetään heti, kun saadaan rahaa vaikka on iankaikkisuus asiasta kyse. En uskoisi vielä, vaikka kotimaassamme yritetäänkin ohjailla rahavirroilla herätyliikkeiden ja lähetysjärjestöjen työtä, ainakin uutiset ovat sellaista kertoneet.
Jälleen tulee kysymys Raamatun arvovallasta tunnustammeko sen sellaisennaan vai vain osittain. Jos emme ymmärrä jotakin järjellämme niin tohtori Lutherin ajatus sopii hyvin: Nostamme hattua ja menemme ohi.
Nyt kannattaa kysyä: Kumpi suuntaus tekee suurempaa karhunpalvelusta sekö, joka ottaa asiat kirjaimellisesti, vai sekö joka yhdistää luomisen ja evoluution? Meidän pitäisi muistaa, että on kyse uskon alueesta ei tiedosta, koska usko uskon koteeseen lahjaksi saatuna on pelastava momentti, ei koskaan tieto, jota tutkimalla saadaan aikaan. Meidän täytyisi ymmärtää, että elämme kuitenkin Jumalan maailmassa ja kaikki on luotu Hänen Sanallaan mitä näkyy tai on näkymätöntä ja kaikki pysyy pystyssa Sanan varassa. Ei pitäisi olla niin kiiren Sanan kumoamisessa järjen tuotoksilla.
304 kommenttia
Vähän alkaa mennä jankutusvaihde tässä keskustelussa päälle. Lienee lopultakin hyvin selvää, että sana ” yowm”, jonka perusmerkitys on päivä, tarkoittaa eri pituisia ajanjaksoja Raamatussa. Koen lisäesimerkkien esittämisen tästä jo turhaksi.
Koko valoisasta ajasta Raamattu käyttää sanaa ” yowm”, mikä on helposti tiukimmankin skeptikon luettavissa. ”Yowm”: in vastakohtana on sitten se pimeä osa vuorokaudesta, yö.
Mutta miksi sitten ” aamu ja ilta”, jos kyse on monista vuosista?
Nyt tavallisessa arkikielessä päivän valoisa aika jakaantuu aamuun ja iltaan. Kun kerran Raamattu käyttää nimikettä ”päivä” pitkistä luomisjaksoista, on johdonmukaista jakaa se havainnollistaviin osiin ihan samalla kaavalla.
Meidän arkisessa puheessamme voimme verrata allegorisesti kahta asiaa. Esimerkiksi joistakin valtioista voidaan puhua eläiminä. Meidänkin urheilukulttuurissamme ”leijonat” taistelevat. Ja kun tuollaiseen mielikuvaan kerran sukelletaan, voidaan hyvin ihastella sitä tulosta, jota ”leijonan kynnet” saavat aikaan. Raamatussa luomispäivä tietenkin vastaavasti sisältää aamun ja illan, jakson alku- ja loppuhetket.
P.S. Monet alkavat toistaa tiettyjä sanoja, joita myös ”ärräpäiksi” kutsutaan, kun asiat eivät oikein suju. Vaikuttaa siltä, että täällä käytetään sanaa ” vartiotorni” vähän samaan tapaan, frekvenssi senkun tihenee. Ja kun tässä sanojen merkityksiä on pohdittu, niin todettakoon, ettei kummassakaan kiihdyksissä lausutussa sanassa ihan oikeasti ole ”ärrää päässä”.
Juha Heinilälle:
Koska tieteelliset todisteet evoluutiosta (ja tarkoittamastasi makroevoluutiosta) eivät riitä, palaamme jälleen siis kysymykseen siitä, millainen todistus sinulle riittäisi? Kysyn ihan aidosta mielenkiinnosta.
Juhea Heinilä: “Antero, kokeellisesti todistettu. Tällöin tulokset ovat käyttökelpoisia vielä 500 vuoden päästä, koska tulokset ovat faktoja. Teoria ja oletukset ei minulle riitä. Olisi kiva tietää mikä sinun mielestä on riittävä todiste. Yksi riittää.”
Evoluutio on todistettu kokeellisesti tuhansia kertoja. Ja koska se ei riitä, kyse on siitä, mikä riittäisi sinulle.
Esitin saman kysymyksen seuraavallekin sivulle, vastaathan sinne. Mikäli et edes keksi mitään mikä sopisi sinulle todisteeksi evoluutiosta, niin miten voit olettaa, että tieteellä tulisi olla siihen vastaus?
Ihminenkin harrastaa evoluutiota, mutta määrtyyn rajaan tulokset ovat hyviä. Jotkut huonoja Sitä kylläkin sanotaan jalostamiseksi. No, ihminen evoluoi hevosen ja aasin ja tulosta useasti syntyy, mutta evoluutio ei siinä enää jatku. Koiria on evoluoitu niin, että jollain rodulla on tullut nenä liian lyhyeksi ja krooninen nuha on seurauksena. Merissä tapahtuu myös sukupuolenvaihdoksia, mutta se taas on tahatonta, koska niin ei tarkoitettu vaan se tuli sivutuotteena, kun puhdistamo ei kerkiä napsia hormooneja ihmisten tahdissa.
Miksi ei sitten Jumala voisi luodajotain vieläkin ihmisten ihmeteltäväksi. Antaahan vanhemmat lapsilleen leluja ainakin nykyisin. Tämä ei ole pilkantekoa, vain kaikki touhuu on alkanut tuntua niin kovin turhalta.
Rauli Toivonen: “Mielenkiintoista havainnoida jälleen kerran, mihin evoluutiokeskustelu usein johtaa: reilusti ylimitoitettuihin arvioihin molemmin puolin. Juhalta vaaditaan aika paljon, kun esitetään, että ”evoluutio on todistettu kokeellisesti tuhansia kertoja”.”
Niinhän se onkin. Sen lisäksi evoluutio on todistettu itse asiassa miljoonia kertoja kaikkien fossiilien ansiosta, jotka olemme löytäneet. Ne kaikki kertovat alati muuttuvista lajeista. Se, haluaako fossiilien massiiviseen ja yhtenenäiseen todistusaineistoon uskoa, riippuu sitten siitä, antaako yksilö faktoille arvoa vai ei.
Rauli Toivonen: “Ihan Wikipediasta lähtien löytyy oleellinen tarkennus: ”Menneisyyden evoluutiota ei voida tutkia kokeellisesti”. Tämän jälkeen todetaan, että ”nykyistä voidaan, ja epäsuorien todisteiden avulla evoluutiota voidaan historiallisena ilmiönä testata.””
Vielä kun selvität mikrobiologisen evoluution ja sen kokeellisen tutkimisen, niin alat olla ytimessä. Eläinlajien kokeellinenkin tutkiminenkin on toki täysin mahdollista, mikäli saamme riittävästi aikaa sen tutkimiseen. Siihen vain tarvitaan hieman enemmän aikaa kuin pari päällekkäistä sukupolvea.
Rauli Toivonen: “Ja sitten ollaankin jo siinä, millaista ”nykyistä evoluutiota” voidaan empiirisellä tutkimuksella todistaa. Taitaa lajirajojen ylittäminen kovasti vielä vaatia lisäkokeita. Ennenkuin kissasta saadaan koira – tai päinvastoin.”
Kiitos hyvästä esimerkistäsi. Nimittäin kreationismiin liittyvistä virheellisistä evoluution käsityksistä. Evoluutiossa ei edes odoteta, että kissasta tulisi koira tai päinvastoin. Ja juuri tämä on kreationismin suurin ongelma. Kreationismissa ei edes haluta tietää, mistä evoluutiossa on kysymys.
Nyt kun otit asiaksesi poiketa aiheesta melko kauas, niin otathan reilusti kantaa myös Jehovan todistajien käsitykseen dinosaurusten elinajankohdasta ja vedenpaisumuksesta. Koska emmehän me haluaisi todistaa asetelmaa, jossa Rauli Toivonen, kaikkien keskusteluiden aisoissa pitämiseen erikoistunut yleispätevä moraalinen moderaattori, kommentoisi itse railakkaasti ohi aiheen mutta kieltäytyisi kaikesta näennäisesti aiheen ohi menevästä, johon Rauli ei nyt vain halua vastata? Sellainen kun saattaisi olla osoitus mielivaltaisesta keskusteluasetelmasta, emmekä me varmasti haluaisi todistaa mitään sellaista. Emmehän? 🙂
Risteyttäminen on yksi laji evoluution ihmismallissa. Kerron vitsin, kun alkuperäisestä aiheesta ollaan jo niin kaukana. Ei siinä mitään hauskaahan tämä on määrättyyn rajaan asti. Siperiassa oli tiedemies, joka päätti yrittää risteyttää mansikan ja kurpitsan siis pölyttämällä. Se onnistui syntyi mansikan kokoinen ja kurpitsan makuinen hedelmä.
Tuo itikka juttu on parhainta pohjalaista perinnettä. Eihän haittaa muutama vitsi kevennykseksi, se on kuin munkkikahvet sotkussa. Pohojalaaseen talohon tuli etelästä renki. Hänelle annnettiin tehtäväksi riukuaitaa. Reni meni metsään ja haki sammalta joka rakoon, kun ohje oli sellainan aita joka pitää itikan.
Koska keskustelu näyttää olevan Heinilän kanssa käyty ja Raulilta ei varmaankaan saa kannanottoa hänelle esitettyihin kysymyksiin, jätän omalta puoleltani loppukaneetiksi perusteellisen selvityksen kreationismin valheellisuudesta ja evoluution todisteista. Dokumentissa esitetään useita kreationistisia – tarkoituksellisen virheellisiä – väitteitä, kuten myös mittava määrä niin mikro- kuin makroevoluution todisteita.
Dokumentti on 15-osainen, alkaen tästä:
Foundational Falsehood of Creationism
https://www.youtube.com/watch?v=KnJX68ELbAY
Ihan mielenkiintoista on ollut seurata evolutiokeskustelua. Toivon että se voisi vielä jatkua, vaikkakin aihe on niin laaja ja monimutkainen meille tavallisille ihmisille. Tämän päätelmän teen siitä kun olen monet vuodet harrastanut aiheen parissa. Minulle on kyllä hahmottunut aika varma käsitys, että evoluutio on totta, mutta siitä tiedetään vielä suhteellisen vähän. Sen käsityksen olen myös saanut, että tiede on oikealla tiellä, siis koko ajan tieto lisääntyy ja väärä tieto korjaantuu. Ehkä minulla käsitykseni muodostamisessa on se etu, ettei minulle Raamattu ole luonnontieteen oppikirja.
Joskus kyllä ihmetyttää, että ns. sivistyneet ihmiset niin vähillä tiedoilla viitsivät arvioida tutkimusten tuloksia “hömpäksi” tai muuksi “huuhaa uskomuksiksi”. Monesti on lausuttu, niin kuin tässäkin keskustelussa, ettei “kissasta voi tulla koiraa”.
Rauli Toivonen totesi kommentissaan mm. “En voinut olla kajoamatta siihen [käytävään keskusteluun], kun puhe alkoi olla ”evoluution empiirisestä todistamisesta”, noin yleisesti ottaen. Siis karkeasti ja mutkat suoraksi vetäen: kissa on onnistuttu jalostamaan koiraksi.”
30 vuotta sitten uskoin sokeasti alkuräjähdys- js evoluutioteorioihin. Olin evoluutiouskossa. Halusin kieltää Kolmiyhteisen Jumalan olemassaolon, koska evoluutiusko perustuu sattumaan ja valintaan. Kuolemaan päättyy elämä ja mitään Taivasta ja Helvettiä ei ole. Ylösnousemus on mahdottomuus. Näin halusin uskotella itselleni.
Eräänä päivänä tajusin oman syntisyyteni, oikea Jumala asettui oikealle paikalleni elämää. Raamattu tuli minulle rakkaaksi ja aloin ymmärtää sitä.
Perehdyin tarkemmin evoluutiojumalaan, johon olin uskonut. Luin kirjoja evoluutiosta ja kävin pohtimassa evoluution ihmemaata ihmeellisten tietäjien kanssa. Opin tuntemaan makroevoluutioteoriaa tarkemmin. Huomasin, että kaikki on vain teoriaa. Tutkivat yrittävät luoda elämää esim. aminohapoista. Tutkitaan miten se onnistuisi. Olosuhteita ja kaikkea muutakin muutetaan, lopputulos on aina kelvoton. Elämän syntyä elottomasta ei ole pystytty selvittämään, eikä prosessia aminohapoista yksisoluiseen ja siitä eri eläinlajeihin, ei ole miltään osin todennettu. Kaikki on vain uskoa teoriaan. Fosiileista voi päätellä jotain, mutta vaatii suurta evoluutiouskoa, jos näkee niissä jotain makroevoluution vaiheita. Näin lyhyesti yksinkertaistettuna. Tänäpänä pidän alkuräjähdys- ja evoluutioteorioita (makroevoluutio) hömppänä. Ilman Kolmiyhteistä Jumalaa ei olisi maailmankaikkeutta, eikä elämää maapallolla.
Minun mielestä Luomiskertomus kertoo riittävän tarkasti kaiken tarpeellisen luomakunnan synnystä. Jumala loi kaiken. Uskon, että ajan lopussa on Viimeinen tuomio ja sitten pääsemme joko Taivaaseen tai joudumme Helvettiin. Minua viisaammat on laskenut maapallon iän Raamatusta tarkasti. Ikään osaan vuosittain lisätä yhden vuoden. Evoluutiouskossa olevat ajattelevat maapallon ja maailmankaikkeuden iän olevan miljardeja vuosia, mutta minulla on siihen nähden varsin nuori maapallo.
Kirjoittaja
Lauri Lahtinen
Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.. Nyt olen käsitellyt Vuorisaarnaa ja hakukone varmasti löytää, jos jotain kiinnostaa.. Olen värkännyt tuubisivun ja siellä julkaisen viime vuosituhannen lopulta juttuja, kun Inkerin kirkon yhteydessä toimittiin. Lauri Leevi Mikael Lahtinen youtube.com
Heitänpä tähän soppaan nyt vielä pari maustetta, vaikka tuntuu, että tämä soppa alkaa olla jo aika syöty.
Ensinnäkin se, että käsittääkseni tieteessäkin on paljon villejä skenaarioita ja spekulaatioita siitä, miten asiat saattaisivat olla sekä historian että tulevaisuuden hämärissä. Innostutaan jostain asiasta ja saatetaan siinä innostuksen huumassa päätellä asioita vähän liiankin pitkälle. Ihan niinkuin ihmisillä kaikessa muussakin on helposti tapana. Eli tiettyjen löydettyjen todisteiden tai sellaisiksi ajateltujen mukana mieli lähtee laukkaamaan johonkin toivottuun suuntaan ja sen jälkeen kummasti löytyy lisä”todisteita” samaan suuntaan.
Toiseksi: Tällaisesta tämänkin blogin kommentoinnissa esiintyvästä ajattelusta, että tietyt alkuperäiset Raamatun sanavalinnat olisivat kovinkin tärkeitä asian kannalta ajattelisin, etteivät Raamatun tekstien kirjoittajat ole kirjoittaessaan kovin tarkkaan välttämättä miettineet sanavalintojaan. Kunhan ovat asian jotenkin saaneet sanottua. Sitten me “viisaat” täällä kaukana tulevaisuudessa pyörittelemme heidän valitsemiaan sanoja ikään kuin ne olisivat jotenkin olennaisen tärkeitä. Tuskin ovat. Asia edellä eikä sanat.
Ilmoita asiaton kommentti