Kana vai muna?

Jooga, palvontaa vai voimistelua? Jokuhan tämänkin jutun keksi, mutta kysymys kuuluu: Oliko aunperin vain ruumiin kunnosta kyse, joka tehtiin välttämättömäksi, kun siihen liitettiin jonkin korkeamman palvonta. Vai oliko palvonnan kohde olemassa ja häntä alettiin kunnioittaa erilaisilla rituaaleilla, joista muodostui sarja asanoita?

Erilaiset palvottavat tuottavat omat palvontamenonsa. Joku laji on paikallaan pyörimistä, joku maahan kumartumista. Eli palvontamenot ovat useasti vaivannäköä. Tehdään pyhiinvaelluksia, jotka monesti ovat ihan ponnistuksia vaativia.  Luterilaisuus ainakin jossain muodossa on laiskalle länsi-ihmiselle sopivin. Motto on: Usko istuallasi! Siinä on kansanomaisempi sana ollut käytössä, jota nyt en paljasta.

Kun sitten ajatellaan sitä voiko toisen uskonnon harjoittaja ottaa käyttöön toisesta joitakin palasia silti syyllistymättä rajojen hämärtämiseen? Kysymystä voidaan pohtia pitkäänkin eikä ole varmaa saadaanko selvää vastausta. On kyse siitä voiko joku ajaa sisään asioita, joista joku voi tulla murheelliseksi. Ihmisten maailmassa toisen kärsimyksellä ei ole isosti merkitystä, pitää vain suvaita. Onko kaikki selvää Raamatun kirjaimen ja Hengen valossa, ettei tarvitse välittää murheellisista. Vai voivatko murheelliset vain ajaa omia itsekkäitä pyrkimyksiään murehtimisellaan? Jos jooga ei ole auringonjumalan palvontaa, niin miksi siihen pitäisi liittää sana: kristillinen etuliitteeksi. Miksi se ei voisi olla vain tavallista venyttelyvoimistelua?

12 kommenttia

  • Martti Pentti sanoo:

    Kristillinen jooga ei taida olla ’tavallista venyttelyvoimistelua’ vaan myös hartaudenharjoitusta. En ole osallistunut, mutta kuvittelisin vaikkapa psalmitekstien sopivan kehollisin keinoin syvennettäviksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Tekeekö ”kristillinen” -etuliite jostakin kristillistä ? Vai onko se vain kaupallista mainosta ? Voisin alkaa harjoittamaan kristillistä hiihtoa, jos olisi lunta. Hiihtäessä ollaan luonnon keskellä hengittämässä happea, eikä toisten ihmisten hikeä. Maisematkin ovat kauniimmat. Voi myös veisata, jos osaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Kristinuskolla on hyvinkin paljon ns. ideavarkauksia, eli plagiointeja, ja yleensä sen idean merkitys myös muuttuu toiseksi ja sanonnaksi, että jo luomisessa se oli läsnä. Puuttuu vain, että sanotaan, Jeesus Kristus on Jooga. Koska kaikki yleensä muuttuu Jeesukseksi, kuten juutalaisten idea messiaasta ja egyptiläinen idea tuomion talosta kuolleiden kirjassa, joka on muuttunut tuomiokirkoksi.

    Joogan istumaesentoa sanotaan Lootus asanaksi, koska Krisna syntyi neitseellisesti Vishnun navasta kasvaneesta Lootus kukasta.

    Käsitykseni mukaan joogassa on tarkoitus oppia oikeaan hengitystä, ja ruumiin hallintaa mielen voimalla ja pitkälle kehittyneet pystyvät hallitsemaan myös kivun, kuten on nähnty Sadhujen, eli pyhien miesten pistelevän itseensä neuloja ja nauloja ja riippuvan koukuista ja hallitsevan käärmeitä, saaden ne tanssimaan pillin mukaan.

    Kristillisyydessä ajatuksena on ollut, että he saavat armosta kaikki kyvyt, mutta mitään ei pidä itse tehdä, koska siitä tulee omaa yritystä ja omavanhurskautta. Mielenkiintoista nähdä millainen muutos joogassa tapahtuu, kun siitä tulee kristillistä. Kumotaanko alkuperäinen idea kuten yleensä tapahtuu?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Joogan istumaesentoa sanotaan Lootus-asanaksi, koska Krisna syntyi neitseellisesti Vishnun navasta kasvaneesta lootuskukasta.” Onkohan noilla asioilla noin suoraa syy-yhteyttä? Telinevoimistelussakin tehdään renkailla ristiriipunta sen kummemmin Kristusta muistelematta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Martti Pentti Ihan mielenkiitoinen havainto sinulla, ”ristiriipunta” eiköhän se kuitenkin ole saanut nimensä ristillä riippumisesta. Tuli se sitten mieleen tai ei.

    Palatakseni lootukseen, Suuri Krisna-bahkta kuningas Kulasekhara on rukoillut:

    ”Oi herrani Krisna, rukoilen, että mieleni joutsen välittömästi uppoaisi Sinun Ylähäisyytesi lootusjalkojen juuriin ja jäisi kiinni niiden verkkoon – kuinka muutoin kykenisin ajattelemaan sinua viimeisen hengenvetoni hetkellä, kun yskä tukkii kurkkuni. ” Srimad-Bhagavatam.

    Ei ole mitenkään minun uskontoni, olen vain lueskellut kaikenlaista. Sain tämän kirjan kerran ystävältä, kun hän tiesi minun olevan kiinnostunut uskonnoista. Hän ei tehnyt sillä mitään, kun ei ollut kiinnostunut.

    ” Persoonallinen Jumala Sri Krisna suo eläville olennoille vapautuksen. Ajatellen Hänen lootusjalkojaan joka hetki ja seuraten auktoriteettien jalanjälkiä bhakta voi transsitilassa nähdä Absoluuttisen Totuuden. Oppineet spekuloijat sitä vastoin ajattelevat Häntä omien oikkujensa mukaisesti; kumpa Herra olisi tyytyväinen minuun ; ”

    Merkitys: ” Yritettyään ankarasti hallita aistinsa mystikko- joogit saattavat vaipua hurmostilaan ja nähdä Ylisielun jokaisen sydämessä, mutta puhtaat bhaktat kohoavat välittämästi todellisen, vakaan hurmostilan tasolle yksinkertaisesti muistelemalla Herran lootusjalkoja joka hetki. Tämä johtuu siitä, että bhaktan oivallus puhdistaa koko hänen mielensä ja älykkyytensä aineellisen nautiskelun sairaudesta. Puhdas Herralle antautunut sielu ajattelee vajonneensa syntymän ja kuoleman valtamereen ja rukoilee lakkaamatta Herraa nostamaan hänet pois tuosta merestä. Hänen ainoa pyrkimyksensä on päästä Herran lootusjalkojen juureen yliaistilliseksi pölyhiukkaseksi . Herran armosta puhdas bhakta menettää ehdottomasti kaiken kiinnostuksensa aineellisiin nautintoihin ja pysytelläkseen erossa aineen saasteesta, hän ajattelee aina Herran lootusjalkoja. ”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Löysinpä lootuksen Raamatustakin (Job 40:21,22). Intian kulttuurissa lootus taitaa olla viittaus virheettomään kauneuteen. Länsimaisessa kulttuurissamme vastineena saattaisi olla lilja: ” Kuin lilja ohdakkeiden keskellä on minun armaani neitojen keskellä.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kirjoitin jonkun sanan aiemmin asiasta ja hiukan lisäisin.

    Joogaa on useaa lajia, ja mantraa ei tarvita mallissa mistä kirjoitin.

    Pelkästään hengityksensä huomaaminen itsellä voi olla merkittävä tekijä ihmisen toimintakyvylle. Kun sitten seisaaltaan tai istualtaan saa juonesta kiinni voi seuraava askel olla vartalon kääntämisen toiseen suuntaan, aluksi toki sievästi.

    Ideana useissa asanoissa on sisäelimien lievä hieronta, jos ilmaisua saa käyttää, yhdessä hengityksen kanssa, mikä vaikutus verenkierrossa esimerkiksi selkään on hyvä.

    Näin kohtuullinen liike tavoitettavissa on lattialla istuminen, toinen jalka polvesta kohotetaan toisen suorana olevan jalan yli samalla vartaloa kääntäen. Aluksi riittää kymmeniä sekunteja siitä aikaa pidentäen. Tämän kummenpaa ei tarvitse olla.

    Itse olin aikanaan hitaasta voimistelusta kiinnostunut mutta siittä ei nyt enempää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Hidas voimistelu mainittuna edellisessä ei tarkoita kiinalaista versiota mikä toki sekin valituksi tulleena voi olla hyväksi.

      Itselläni se tarkoitti voimanhankintaa tosin hiukka eri tavalla kuin staattisessa menetelmässä mitä esimerkiksi uimarit aikaa sitten käyttivät. Lajissahan tarvitaan lihassolujen aktivoimista kuitenkin etteivät ne tule turhan suuriksi mutta näkyy hyvänä voiman asiana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Jos kasvavalle nuorisollemme voisin ehdottaa lajia kouluissa toteutettavaksi mahdollisuuksien mukaan olisi se vesipallo. Se on laji missä hyvin saa ja syntyy elämänkestävää fysiikkaa ja vieläpä yhdenlaisella joogan harjoittamisella.

      Entinen Pääministerimme Paavo Lipponen on asiassa hyvä esimerkki.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Olisiko edellisestä muuta hyödyllistä; armeijaan tulevat nuoret laittaisin uinninoppimisen jälkeen pallottelemaan altaaseen, ja sen jälkeen ottamaan hetken sykleissä pientä kisaa kunkin jaksamisen mukaan maaleissa.

      Vasta tämän jälkeen pienissä katsauksissa katsottaisiin kuka juoksee minkäkin matkan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Raamatulliset rukousasennot ovat seisten kädet kohotettuina. Polvillaan tai maahan heittäytyneenä mahalleen. Sitten on vielä profeetan asento, jossa ollaan niin kumarassa , että pää menee polvien väliin. Kaikki nämä asennot ovat Jumalan ei ihmisten edessä tehtäviä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Kristillinen mietiskely ja rukous eivät tarvitse erityisiä asentoja eikä asanoja. Olennaista on mielen suuntautuminen kohti Jumalaa, joka on Kristus keskellämme ja sisäisesti meissä. Sen voi toteuttaa ihan missä asennossa vain. Rukous ei kysy aikaa aikä paikkaa. Hän on aina läsnä. Henkinen ojentautuminen häntä kohti on mielen liike. Joillekin siihen sopii kehollinen liikehdintä tueksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.... Olen värkännyt tuubisivun ja siellä julkaisen viime vuosituhannen lopulta juttuja, kun Inkerin kirkon yhteydessä toimittiin. Lauri L M Lahtinen youtube.com

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Katso kaikki

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit