Juoppo pappi, voi kauheaa...

Kun pappi tuomitaan oikeudessa, saa media kissan päivät. On se mukavaa päästä rääpimään.

Ihmisiä ne papitkin ovat, vahvuuksineen ja heikkouksineen. Kaikissa meissä on myös pimeä puoli. Jotkut pystyvät paremmin pitämään sen kurissa, toisilla se puskee pintaan.

Papin ammatissa on suuria odotuksia elämän esikuvallisuudesta ja nuhteettomuudesta. Tiettyyn rajaan asti ne ymmärrän. Mutta raja siis on olemassa. Kohtuuttomia ei tule vaatia keneltäkään. Toinen mahdoton ääripää on, että syvällä rypemällä ei uskottavuutta ja luottamusta kasvateta.

Olen seurannut muutaman virkaveljen tai –siskon kamppailua alkoholin kanssa. On nousuja ja laskuja, toiveita paremmasta ja uusia lankeemuksia. Usein tie on pitkällä tähtäimellä alaspäin ja katastrofiin vievä.

Takana ei ole piittaamattomuus tai tarkoituksellinen itsensä rappeuttaminen. Monen kohdalla on aitoa pyrkimystä irti. Hakeudutaan kuntoutuksiin, tukeudutaan ystäviin, yritetään oikeasti. Kunnes se iso A on taas miestä tai naista väkevämpi.

Ennen romahdusta tai kipeää julkisuuteen joutumista takana voi olla vuosien kamppailu. On yritetty Varpua (varhainen puuttuminen), on tarjottu yhteisön tukea, on ohjattu hoitoon. Oltukin hoidoissa ja jonkin aikaa kuivilla. On iloittu pienistäkin omaehtoisista askelista parempaan. Joskus on keppiäkin tullut, esim. varoitusta.

Kun sitten iso haloo syntyy, yleinen mielipide käy merkillisesti etsimään syyllisiä. Tehtiinkö kaikki mahdollinen? Tuettiinko tarpeeksi?

Nuo ovat vaikeita kysymyksiä vastattavaksi, kun ystävät, työyhteisö ja esimiesporras ovat oikeastaan sidottuja vaitioloon. Ei niistä asioista voi maailmalle huudella.

Syyllistävä keskustelu valitettavasti lyö lyötyjä, juuri niitä, jotka ovat ehkä vuosia yrittäneet auttaa. Enkä osaa pitää ison haloon kohdettakaan ensisijaisesti syyllisenä. Totta kai on omaa vastuuta, mutta myös uhrin osaa. Alkoholismia voi kuvata myös sairautena, josta joko paranee tai sitten ei.

Älköön tätä juttua tulkittako niin väärin, että papistosta tehtäisiin juoppo ammattikunta. Uskoisin että raittiita tai elämänsä muuten hallitsevia on keskimääräistä enemmän.

 

27 kommenttia

  • Sami Tammisalo sanoo:

    Riippuvuusongelmia on ihmisillä ammattikunnasta riippumatta. Tiettyjen toimittajien intressinä on yksittäisen kirkon työntekijän ongelmista kertomista suurempana taka-ajatuksena koko instituution leimaaminen. Pyritäänkö kirkon inhimillisyyttä korostamalla oikeuttamaan omat synnit, riippuvuudet tai vajavaisuudet? ”Kun kirkonkin työntekijät, niin ei kai ole paha, että minäkin vähän…”. Jonkun yksittäisen ilmiön esiintyminen ei paljoakaan kerro kokonaisuudesta. Ihmissuhde- ja riippuvuusongelmia esiintyy kirkossa samalla tavalla, kuin muussakin yhteiskunnassa eikä kirkon työn merkitystä vesitä se, että näitä inhimillisiä piirteitä esiintyy. Eikö se pikemminkin kerro siitä, että kirkko ymmärtää vaikeuksiin joutuneita ihmisiä, kun sillä on ongelmia omastakin takaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Uuden testamentin kuvaamassa alkukristillisessä seurakunnassa ei tietystikään ylipäätään ollut mitään pappi – maallikko jakoa ja palkkapapistoa.

    Sen sijaan sen toimintaa johtivat vanhimmat/valvojat. Heidän pätevyysvaatimuksiaan on esitetty 1. Timoteuksen kirjan 3. luvussa ja Tiituksen kirjan 1. luvussa. Niiden mukaan hengellisen kypsyyden lisäksi seurakunnan ”paimenten” elämäntapojen piti olla sopusoinnussa Jumalan periaatteiden ja lakien kanssa. Tämä siis, jotta heitä ylipäätänsä voitiin nimittää tehtävään, ja myös että he voisivat siinä jatkaa, jos muutoksia tilanteeseen tulee nimittämisen jälkeen.

    Tämä siis vain vertailuna miten Raamatun mukaisessa kristillisessä seurakunnassa pitäisi asioiden olla ja toimia. Kirkkolaitokset taas tietysti ovat usein aivan oma lukunsa. Pappina palkkalistoilla usein saa jatkaa henkilö, joka ei täytä mainittuja Raamatun vaatimuksia seurakunnan ”paimenelle.” Heillähän on virka.

    Tiedoitusvälineiden uutisoinnin mukaan joskus kylläkin voivat joutua luopumaan jostain papinvirasta, mutta säilyttävät pappisoikeutensa ja mahdollisuuden taas kohta hakea jotain toista papinvirkaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Lisäyksenä ylläolevaan. Jos joku Raamatun kuvaaman alkukristillisen seurakunnan ”paimen” ei enään täyttänyt sen tehtävän pätevyysvaatimuksia, saattoi tämä tietysti jatkaa Jumalan palvontaa ilman ”paimenen”, vanhimman tehtäviäkin tavallisena seurakuntalaisena. Saattoi siis olla seurakunnan jäsen, ellei tämän sitten havaittaisi olevan tahallisen tietoinen ja katumaton vakavien väärintekojen ja syntien harjoittaja ( 1. Korinttolaiskirjeen 5: 9-13)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • May Roth-Edelmann sanoo:

    Noin kahdella prosentilla työssä käyvistä ihmisistä on vaikeuksia alkoholin nauttimisen säännöstelyn kanssa.

    Kun kontrolloimattomuus ehtii sairauden asteelle, on parantuminenkin jo vaikeata. Myllyhoidossakin tulokset ovat vähän päälle 30% luokkaa. Tarvitaan paljon hyvää tukea ja vahvaa tahtoa ja motivaatiota – mitä kaikkea hyvää saavutan kun raitistun- arvostusta, ystävyyttä, itsekunnioitusta, ja ennenkaikkea myös aikaa. Jatkuva juominen hassaa paljon hyviä ajatuksia ja suorituksia.

    1 Kaveria ei jätetä, sanoo suomalainen, mutta raittiiksi haluavan on armotta JÄTETTÄVÄ entinen kossuporukkansa selviytyäkseen.

    2 Jokaisella pitäisi olla raitistunut kaveri, johon ottaa yhteyttä, kun repsahtaa,(jokainen repsahtaa) jotta ei synny uutta pitkää töppäystä. Minulla oli työssä pari luottokuntoutunutta, joille saatoin soittaa heti, jos joku örisi ja itki jossain kapakassa kurjuuttaan minulle yömyöhään tai jäi tulematta työhön.

    3 Jokaisella pitäisi olla rohkeutta puuttua työtoverin ongelmaan. Esimies voi tulla juttelemaan työterveyshuoltoon ja saada neuvoja puuttumiseen.

    4 Jokaisella ihmisellä on vain tämä yksi elämä täällä maan päällä. Seuraava vaihe on joko hoitoon ohjaus tai pakkohoito työpaikan menetyksen uhalla. Ne ovat kovia vaikeita juttuja, surullisia, kaunan tunteita herättäviä. Mutta sen kestää jos lähimmäinen saa apua ja osaa ottaa sen vastaan. Kaunat katoavat, kun selviytynyt tulee ja halaa. kiitos sinulle, vihasin sinua silloin.

    5 ”Ota nyt yksi paukku, ei se sinua metsään vie”. Meidän koneistomme suhde päihdyttäviin aineisiin on kaikilla hieman erilainen. Antakaamme kieltäytyjän päättää itse. Todellinen ystävä varjelee toipuvaa ystäväänsä.

    6 Meillä oli alkoholijuomatehtaan esitteluhuoneessa 2 mnetriä korkea muovinen kossupullo,mainostarkoituksessa. Minusta se oli kauhea, koska se kertoi minulle siitä hetkestä, jolloin ihminen ajattelee, menköön työ, menköön perhe, menköön ystävät, sinä pulloni olet ainoa, joka minua ymmärtää.

    Kalliolan klinikoilta saa hyvää luentoapua työpaikoille.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Kiitos May R-E kun mainitsit Kalliolan klinikat. Olen ollut siellä aikoinaan jonkin verran töissä ja voin suositella paikkaa ihan hoitotarkoitukseenkin..

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Mihinkä Edelman noin pieni prosentisi perustuu? Kun ikäluokassa 39-45 eli parhaassa työikäisyydessä kuolleitten yleisin kuolinsyy on VIINA!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • May Roth-Edelmann sanoo:

      Seppo Heinola. Vanhan kaavan mukaan 20% juo 80% kaikesta valmistetusta alkoholista.

      Yleisimpänä kuolinsyynä viina pitää sisällään monia sairauksia ja vammoja: kuolonkolareita, putoamisia, palokuolemia, tappoja, maksasyöpää, maksakirroosia, äkkikuolemia, joiden syy ei selviä jne.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kalevi Tikka sanoo:

    Hieman mielikuvitusta mukaan. Entäpä jos tämä pappi olisi ollutkin lestadiolainen niin myötätunnon sijasta käytettäisiin näillä sivuilla ”teloituspaalua”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouko Karjalainen sanoo:

    Kirkossa siis osoitetaan ymmärtämystä alkoholiongelmista kärsiviä pappeja kohtaan. Toivottavasti asiaa osataan ajatella myös niiden seurakuntalaisten kannalta, joiden elämän ainutkertaisiin käännekohtiin nämä viranhaltijat ovat painaneet lähtemättömän jäljen. Kokemukseni mukaan nämä tapaukset kulkevat suvun muistitiedossa polvesta toiseen. Jälkiä on vaikea paikata.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Tammisalo sanoo:

      Jouko, ihan laki velvoittaa seurakuntia ”ymmärtämään”, ohjaamaan hoitoon ja niin edelleen. Toki jossakin kohden tulee sitten raja vastaan. Kyllä seurakunnat nykyään ymmärtävät mielestäni suhteellisen hyvin, miten menetellä tällaisissa tapauksissa. Ja kapitulihan on toki mukana prosessissa, jos pappi pitää irtisanoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marja-Sisko Aalto sanoo:

    Jouko, juuri noista seurakuntalaisten kokemuksista esim. pyhiin toimituksiin liittyen tulevat ne kipeimmät kokemukset, joista sitten tehdään tuomiokapituliin valituksia, kanteluita ja tutkintapyyntöjä. Liikutaan hyvin herkällä alueella.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Muistaakseni meitä täysraittiita miehiä on Suomessa noin 14% On aivan oikein sallia hakea uudestaan papin virkaa, jos on tehnyt elämässään parannuksen.

    ”Jumala armahtaa, minä en”, sanoi muuan edesmennyt kansanedustaja. Sehän ei ole meidän kristittyjen periaate.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Että 14 % raittiita. Enpä olisi uskonut. Eiköhän niitä sitten lie jo ihan tarpeeksi. Turhaa kaikenlainen höpötys alkoholiveron korottamisesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Se, joka uskoo, toivoo niitä olevan vielä enemmän.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Kaunis toive, mutta ei realistinen. Minusta 14 % täysin raittiita on kansainvälisessä vertailussakin varsin hyvä. Islamilaisia maita ei tällaisessa vertailussa voi tietenkään ottaa huomioon, vaan kristinuskoenemmistöiset maat. Koraani kun kieltää alkoholin käytön.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Minä en ymmärrä sellaista korkeaeettisyyttä, joka suhtutuu penseästi pailkallisesti vakavaan kristillisyyteen. Alkoholi tuo niin paljon tuhoa perheisiin ja ihmisten elämään, että luulisi jokaisen paimenen ja kristityn suhtautuvan innolla raittiuden edistämiseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • juha nuppola sanoo:

      kirkossa kuitenkin tarjoillaan sunnuntaisin alkoholia(verovapaata toistaiseksi) ei ole pohjaa tuomita sen käyttöä.tuskinpa päihde ongelmat ovat uskovien keskuudessa vähäisempiä kuin uskonnottomilla.asia todennäköisesti on päinvastoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Marja-Sisko Aalto

    Pappi, rovasti, kirjailija, entinen kirkkoherra Imatralla ja sitten tuomiokapitulin notaari Kuopiossa, nyt eläkemuorina. Ihmisen ja uskon puolesta. Sattuneesta syystä sydämellä monet asiat, vaikkapa eri tavoin siipeensä saaneet ihmiset. Vapauteen Kristus vapautti meidät!