Jumalan siunausta, Herra Tasavallan presidentti

Sauli Niinistön voitto presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella oli odotettu, mutta sittenkin yllättävän vankka. Selitykseksi on tarjottu epävarmoja aikoja, Itämeren alueen tilanteen kiristymistä sekä turvallisen isähahmon kaipuuta. Samoin on viitattu ensimmäisen virkakauden tuomaan etumatkaan.

Kaikki tämä on totta. Toisaalta ensimmäisen kauden näyttö olisi voinut olla myös heikko, mikä olisi näkynyt kannatuksessa. Siksi on päädyttävä siihen, että kansa äänesti Sauli Niinistön Tasavallan presidentiksi tämän antamien näyttöjen perusteella - yli puoluerajojen, ylivoimaisella ääntenenemmistöllä. Niinistön suosio jakautui eri puolille maata - poikkeuksena ehkä Helsingin Kallio, missä vihreiden Pekka Haavisto sai yli 50% äänistä.
_ _ _

Mitä Niinistön näytöt sitten olivat?
Hän on hoitanut hyvin ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Skandinaavinen yhteistyö on lisääntynyt. Hänellä on henkilökohtainen yhteys suurvaltojen päämiehiin. Näissä yhteyksissä Niinistö on osoittanut tarmokkuutta. 2016 Inarin Rajajoosepin rajanylityspaikan vuoto tyrehtyi Niinistön otettua yhteyttä presidenttikolleegaansa. Venäjä arvostaa vahvoja johtajia.

Yhtä lailla Niinistöllä on näyttöjä politiikan pehmeämmältä puolelta. Tosin vasemistoliiton presidenttiehdokas sanoi hieman happamasti, että Niinistö tarttui vasemmiston teemoihin. Minusta hän on tehnyt sen aidosti ja jo pidemmän aikaa. Sauli Niinistö on kantanut huolta kansan kahtiajaosta ja ilmastonmuutoksesta.
_ _ _

Kirkossa kannattaa panna merkille, että Niinistö vastasi myönteisesti kysymykseen "uskotko Jumalaan?". Tähän sopii se, että Presidentti Niinistö on päättänyt Uudenvuoden puheensa Jumalan siunauksen toivotukseen. Ei presidentin tehtävä tietenkään vaadi ensimmäiseksi uskoa. Arvostan kuitenkin sitä, että vaativassa tehtävässä oleva ihminen tuo esille uskonsa. Se kertoo ihmisen voimanlähteistä ja antaa monille muille esimerkin siitä, mistä voimia saa rukoilla. Presidentin siunauksen toivotus on siksikin arvokas, että on yhä vähemmän heitä - jopa meitä pappeja - jotka toivottavat Jumalan siunausta. Eettisten kysymysten ollessa nyt keskiössä on uskon esiin tuominen joillekin ehkä epäluontevaa tai vierasta?
_ _ _

Elämä ei ole yksin ihmisen varassa, ei myöskään yhteisten asioiden hoito eikä maan tulevaisuus. Siksi kirkoissa on tapana rukoilla joka sunnuntai: "Siunaa tasavallan presidenttiä, hallitusta, eduskuntaa ja oikeuslaitosta...." Voi tosin olla, että jotkut kirkon työntekijät vierastavat tämänkaltaista rukousta, koska se näyttää kytkevän kirkon vallanpitäjiin. Ajatuksena on silloin, että kirkon tulisi olla heikkojen ja vähväkisten puolella ja toimia suoraan ruohonjuuritasolla, ohi virka- ja järjestysvallan, jopa laeista välittämättä.

Eivätkö sitten demokraattisesti valitut eduskunta, hallitus ja presidentti voisi toimia esimerkiksi säätämiensä lakien kautta kaikkien parhaaksi? Suomen korkea hyvinvointi, maailman mitassa pienet varallisuuserot, vähäinen korruptio, hyvätasoinen ja kaikille avoin perusopetus ja terveydenhuolto ovat tuottaneet hyvää tulosta. Aina on silti parennettavaa ja heikkoja, joita on tuettava.
_ _ _
Presidentin vaalin tulos saa minut pohtimaan kirkon asemoitumista suhteessa väestön arvomaailmaan ja Suomen karttaan. Kirkossa on viime vuosina ajettu näkyvästi eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa. Minusta vaikuttaa siltä, että me kirkossa katsomme asioita kuin Kallion kaupunginosan ja Pekka Haaviston kannattajien (joita siis oli noin 12%) näkökulmasta.

Samalla peittoon jää suuri osa Suomen todellisuudesta: tyhjenevä maaseutu ja pikkukaupungit, vanhusten ja työttömien asema, opinnoista ja työelämästä syrjäytyneet miehet, maatalousyrittäjien hätä, naisen ja miehen sekä heidän lastensa muodostamat perheet arjen paineissa. Tavallisen arkinen Suomi jää Kalliosta katsojan sokeaksi pisteeksi.
_ _ _
Laura ja Saska Saarikoski ovat kirjoittaneet viime aikoina oivaltavasti yhdysvaltalaisen median sokeista pisteistä: "Suurten lehtien toimittajat tulevat usein parhaista yliopistoista. Heille vähemmistö tarkoittaa etnisiä tai seksuaalisia vähemmistöjä, ei köyhiä valkoisia. Siksi laatulehtien aiheet liittyvät usein koulutettujen kaupunkilaisten elämäntapaan, kuten luomuruokaan tai yliopistovalintoihin... Ei ihme, että media heräsi maaseudun köyhiä riivaavaan opioidikriisiin niin myöhään. ...

"Moniäänisyys ei voi tarkoittaa vain sitä, että toimittajissa on naisia, homoja, latinoita ja muitakin kuin humanisteja. Se pakottaa kysymään, onko toimittajissa yhtäkään köyhää, yhtäkään koulupudokasta tai yhtäkään sellaista, joka on tehnyt ruumiillista työtä. Se on hyvä kysymys myös Suomessa." (HS Laura Saarikoski 9.1.2018)
_ _ _
Jälkikirjoitus 2.2. Eilen Tasavallan presidentti antoi Eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen kauden alkaessa ja tänään syntyi presidenttiparille poika. Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa. Jumalan siunausta tähänkin elämän osa-alueeseen!

20 kommenttia

  • Pekka Särkiö sanoo:

    Kirkoissa voisi veisata ensi sunnuntaina kuin siunauksen toivotukseksi presidentti Sauli Niinistön toiselle kaudelle virren 579 ensimmäisen säkeistön: ”Oi Herra, korkein valtiaamme, kansaamme kaitse, armahda. Hengelläs siunaa päämies maamme ja esivaltaa johdata. Suo vallankäyttöön viisautta ja vastuun mieltä rakkautta.”

    Sauli Niinistö antaa presidentin vakuutuksen Eduskunnassa 1.2. ja aloittaa samalla toisen kautensa presidenttinä. Sattumalta myös minun toinen kauteni kenttäpiispana alkaa 1.2. Presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti 2.11. nimityskirjan minulle toiseksi kaudeksi 1.2.2018-31.1.2023.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Leo Tihinen sanoo:

      Olen samaa mieltä virren 579. veisaamisesta. Virsi on niitä vanhanaja ”komeita” virsiä, joita ikääntynyt kansalainen mielellään veisaa aina kun siihen on tilaisuus. Virren säveltäjä on Ukrainalaissyntyinen Dmitri Bortnjanski. Virsi on tullut virsikirjaamme vuonna 1886 valtiopäivävirreksi ja alkoi silloin sanoilla ”O Herra, siunaa ruhtinaamme”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Kenttäpiispa Pekka Särkiö :”Sauli Niinistö antaa presidentin vakuutuksen Eduskunnassa 1.2. ja aloittaa samalla toisen kautensa presidenttinä. Sattumalta myös minun toinen kauteni kenttäpiispana alkaa 1.2. Presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti 2.11. nimityskirjan minulle toiseksi kaudeksi 1.2.2018-31.1.2023.”

      Harmittaa, kun perheemme jumalakäsityksen julkisen kyseenalaistamisen vuoksi en tohdi toivottaa kenttäpiispalle Jumalan siunausta, koska epäilen, että heti kyseenalaistetaan se, mistä jumalasta on kysymys. Sen sijaan toivotan onnea ja menestystä alkavalla kenttäpiispakaudella Libaun Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa 13.2.1918 maailman suurimpien mekaanisten urkujen säestyksellä lauletun suomalaisen jääkäripataljoonan rukouksen sanoin:

      ”Me etehen astumme elämän Herran, Hän auttavi ankarin tuomion tein. Hän hyvyyden antaa Ain voittohon kantaa. Hän siis kiitetty olkoon; meit’ unhoita ei.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      kiitos Leolle virren 579 taustoista. Sen melodiassa on ylevä nousu. Sanat ovat varsin isänmaalliset ja heimoaatekin vilahtaa toisessa säkeistössä.

      Siihen liittyy hauska muisto Novosspasskyn luostarin mieskuoron konsertista Lahden Ristinkirkossa. Kuoro lauloi konsertin päätteeksi ylimääräisenä suomeksi kyseisen virren isä Mitrofanin johdolla ja pyysi: ”Oi Herra siunaa Suomen kansa, tee siitä palvelijasi, se että täällä toimissansa sinua aina kuulisi. Suo mieli uskollinen meille, varjelus Suomen heimon teille.” – Tiesiköhän kuoro pyytävänsä siunausta Suomen heimon teille?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Tuula, olen sattumoisin Liepajan Dreifaltigkeits-Kirchessä juuri 13.2. saarnaamassa Jääkärien sotilasvalan ja lipun vihkimisen 100 v juhlajumalanpalveluksessa. Kuulemme silloin noita mainitsemiasi urkuja sekä Kaartin soittokuntaa ja paikallista Liepajan kuoroa, joka laulaa mm. Finlandian.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Minä taas huomasin, että Pekka on homo ja Laura nainen, eikä ketään kiinnostanut suuntaan eikä toiseen. Valinnan kannalta toisarvoisia, kuten toki pitää ollakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Minusta oli hyvä, että Pekka Haaviston suuntaus ei tullut mitenkään esille – toisin kuin vaaleissa 6 vuotta sitten -, vaan hänen asiaosaamisensa oli etusijalla, kuten muillakin ehdokkailla. Oli hyvä, että naisehdokkaita oli kolme, jolloin ehdokkaiden jakaantumisessa naisiin ja miehiin ei ollut erityisen suurta epäsuhtaa.

      Tosin SDP:n Haataisen sekä Vasemmistoliiiton Kyllösen matalan tuloksen selvittyä kuului ääniä, mikseivät miesehdokkaat menneet puolustamaan puolueen mainetta ja häviämään vaan lähettivät naiset asialle. Lähtökohta kai kuitenkin oli, että tasa-arvosyistäkin k.o. puolueet halusivat asettaa naispuoliset ehdokkaat, jotka saivat samalla nostetta tuleviin koitoksiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jori Mäntysalo sanoo:

      Monimutkainen pelihän tämä tietysti on, ja esimerkiksi ehdokkaan ulkonäöllä uskon olevan vaikutusta. Mitä jos Huhtasaari ja Haatainen olisivat vaihtaneet ulkonäköä keskenään?

      Halonen tuli ehkä osittain valituksi siksi, että on ”pakko” saada joka virassa nainen ainakin kerran olemaan. Toivottavasti homojen, maahanmuuttajien jne. kohdalla ei nähdä samaa, vaan he saavat paikkansa, jos saavat, muista syistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Hyvä näkökulma, Jore, että kaikkien eri vähemmistöjen edustajien saaminen korkeisiin virkoihin tasapuolisuuden vuoksi ei ole niinkään hyvä juttu. Sopivuus ja pätevyys sekä kokemus ja osaaminen ovat yleensä hyviä perusteita eri valinnoissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Se Ruotsin kuningas, joka vapaamielisti Suomenkin ja edisti monin tavoin Valistusta, jonka lapsia olemme kaikkine kansalisvapauksinemme tänään, kuului sukupuolivähemmistöihin…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Jos Seppo tarkoitat Kustaa III:a, millä perusteella sukupuolivähemmistöön? Varmasti kaikenlaisia huhuja liikkuu, kuten, että Kustaa IV Adolf ei olisi hänen poikansa. 1700-luvun lopun tapakulttuuri oli aika toinen kuin nykyisin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Sukupuolivähemmistöihin kuului aikanaan paljon hallitsijoita Euroopassa, mikä johtui sukujen liian läheisten avioliittojen vaikutuksesta. Kustaa III:n gestus ja harrastukset kertovat paljon.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Fredrik_Munck

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Werner Janhonen sanoo:

    Herra Tasavallan presidentti ja Arvoisa Helsingin piispa ovat ovat saaneet äänestäjiltä vahvan mandaatin ja laajan luottamuksen. Molemmat menivät läpi ensimmäisellä kierroksella. Kummankin työlle, perheelle,läheisille ja elämälle siunausta, menestystä ja tukea.

    Myös Kenttäpiispa on hyvä mies. Kiitos heistä kaikista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Päivän Hesarin (30.1.) takasivulla Laura Saarikoski tiivistää USA:n sisäisen jaon:

    ”Huumeet tappavat enemmän amerikkalaisia kuin aseet, autot tai hiv. … kirjeenvaihtajana tehtäväni on raportoida jakautuneesta Amerikasta. On vauras, hyvinvoiva Amerikka, jossa joogataan, syödään superfoodia ja eletään pidempään kuin koskaan ennen.

    Ja sitten on köyhä, sairas Amerikka, jossa kuollaan supermarketin vessaan neula käsivarressa.

    Jakolinja kulkee koulutuksessa. Se kulkee myös Trumpin ja Clintonin äänestäjien välissä. Sairas Amerikka ei näy terveen Amerikan ikkunasta. Siksi se on ollut niin helppo unohtaa.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Pekka!

      Lainasit Laura Saarikosken sanoja ”Jakolinja kulkee koulutuksessa.”

      Mitä USA edellä, sitä Suomi perässä. Ainakin mikäli on uskominen Aleksis Salusjärven tämänpäiväistä (30.1.2018) kolumnia Tyhmeneekö Suomi? (https://areena.yle.fi/1-4347917)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Jouni kun vinkkasit Aleksis Salusjärven kolumniin. Se on erinomainen. Siinä viitattiin suomalaisten tyhmentymisen syinä erilaisiin leikkauksiin opetus-ja sivistystoimessa. Ryhmäkoot ovat kasvaneet ja monien kotiolot ovat huonontuneet koulunkäynnille mahdottomiksi.

      En usko pelkästään näihin syihin. Kuinka muuten 1950-luvulla 40 oppilaan opetusryhmät olivat tavallisia. Köyhyys saattoi olla absoluuttista, ei suhteellista. Silti voitiin lukea kotimaista ja eurooppalaista klassikkokirjallisuutta tai historiaa, kun nykyiselle yläkoululaiselle yhdenkin kirjan lukeminen voi olla ylivoimaista ja on otettava kirjojen sijasta oheislukemistoksi lyhyitä tekstejä, kuten esimerkiksi rap-lyriikkaa

      Luulen, että lyhytjänteisyys ja mielihyväkeskeisyys vaikuttavat myös. Ei ole riittäviä kannustimia lukemiseen. Tutkintoja varten luettavan kirjallisuuden sivumäärät ovat enemmän kuin puolittuneet. Pro gradun vaatimustasoa on pitänyt pudottaa, että ihmiset valmistuisivat. Tämä siitä huolimatta, että tietotekniikka on helpottanut tiedon hakua ja gradun tekoa.

      Sivistystä ylläpitää halu, suoranainen nälkä sivistyä, kuten vaikka iijokista metsätyömiestä Kalle Päätaloa. Nykyisessä yhteiskunnassa on mahdollista saavuttaa keskiluokkaisen, vauraan elämän kaikki ulkoiset tunnusmerkit, mutta elämältä voi puuttua sivistyksen tuoma sisältö.

      Luulen, että eliitin erottautumisen keinoksi nousee vielä sanokaamme klassisen musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden edes jonkinlainen tuntemus, kun esimerkiksi Luis Vuittonin laukku on käynyt banaaliksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Vaalisunnuntain Vanhan testamentin teksti ei ollut profetia. Ja hyvä niin. 1. Sam. 16: 1-13 Herra sanoi Samuelille: ”Kuinka kauan sinä aiot surra Saulia? Minä olen hylännyt hänet, hän ei enää saa olla Israelin kuningas.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Sukupuolivähemmistöihin kuului aikanaan paljon hallitsijoita Euroopassa, mikä johtui sukujen liian läheisten avioliittojen vaikutuksesta. Kustaa III:n gestus ja harrastukset kertovat paljon.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Fredrik_Munck

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.