Jumala puhuu sanassaan
Kuvassa ranskankielisiä Raamattuja kotonani. Meillä on kaikkiaan yli 500 Raamattua tai sen osaa yli 150 eri kielellä. Jumala puhuu sanassaan. Sana yhdistää koko kirkon kaikkialla maailmassa.
SUNNUNTAI 16.10.2022
19. sunnuntai helluntaista
Rakkauden kaksoiskäsky
Pyhän psalmi on Ps. 119:1–8
Jumala on puhunut omilleen jo muinaisuudesta asti. Ihmiset ovat kokeneet Jumalan johdatusta. Elämänsä turva on ollut Jumalan varassa. Jumala on ollut heidän väkevyytensä. Yhä edelleen Jumala toimii. Hän vaikuttaa. Hän puhuu meille sanansa kautta. Psalmi 119 korostaa tätä. Jumalan sana mainitaan siinä yhteensä 176 kertaa. Siinä on 22 säkeistöä ja jokaisessa kahdeksan säettä.
Jumalan sana elää yhteisössä, Jumalan kansan keskellä. Hän elää kirkkonsa mukana. Jumalan liitto on seurakunnan yhteyden takeena. Hän on uskollinen meitä kohtaan.
Jumalan puhuttelu on kulkenut sukupolvesta sukupolveen. Aikakausien yli. Aabrahamilta Iisakille, Iisakilta Jaakobille jne kautta sukupolvien. Pyhää perinnettä on vaalittu kodeissa ja pyhäkössä. Jerusalemin temppeli oli merkittävä kansan yhdistäjä. Kansa eli Jumalanpalveluksen yhdistäminä.
Ensimmäisen temppelin hävitys 587 eKr. merkitsi valtavaa murhetta pyhälle kansalle. Tuskaan voi verrata Ukrainan kansan kokemusta. Suuri määrä ihmisiä joutui jättämään kotinsa. Heräsi tarve koota yhteen ikivanha pyhä perintö. Syntyi Jumalan opetusten kokoelma. Vähitellen näistä muodostui meidän Raamattumme Viisi Mooseksen kirjaa. Toora, kuten juutalaiset sitä nimittävät. Niihin oli kerätty hengellinen perintö, joka aikaisemmin oli elänyt yhteisön keskellä, yhteisenä aarteistona. Kalliina uskon rohkaisijana toimiva kokonaisuus vaikkakaan ei vielä yksissä kansissa.
Kun kansa pääsi palaamaan takaisin luvattuun maahan, alkoi uusi vaihe kansan elämässä. Uusi temppeli rakennettiin. Alkoi uusi tulevaisuus. Profeettojen julistusta muisteltiin. Pyhän kansan historia sai huomion. Rohkaistiin uuteen. Haluttiin mennä eteenpäin. Kansan pyhään perintöön liittyivät profeettojen sanoma ja viisaiden opetukset. Pyhä perinne kasvoi. Jerusalemin temppelistä tuli hengellisen elämän keskus. Siellä myös Jumalan tekojen tutkistelu kasvoi ja meni eteenpäin.
Vapahtajamme Jeesuskin opetti yhteen aikaan Jerusalemin temppelissä. Moni kuunteli häntä. Hän veti luokseen suuria kansanjoukkoja. Hänessä Jumala otti ihmisyyden omaan olemukseensa. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Hänessä Jumalan rakkaus tuli meidän elämäämme. Hänen sovintotyönsä Golgatalla toi rauhan Jumalan ja ihmisten välille. Tämä sovinto on koko ihmiskunnalle kutsu keskinäiseen sovintoon. Rauha Jumalan ja ihmisten välillä kutsuu koko maailmaa rauhaan ja keskinäiseen rakkauteen ja toinen toisestaan välittämiseen.
Sitten syntyi katkera juutalaissota 66 - 73 jKr. Jerusalemin temppeli hävitettiin toisen kerran. Toisen kerran tuli suuri ahdistus koko kansalle. Jälleen tuli ajankohtaiseksi tarttua siihen aarteeseen, mikä temppelissä ja synagogissa oli elänyt jo pitkään pyhänä perintönä.
Ylipappi ei enää voinut pitää kansaa koolla. Juutalaisia yhdistämään syntyi ylirabbin eli paavin virka. Ensimmäinen näistä oli Hillel I, joka toimi Jamniassa. Siellä kerättiin kokoon hepreankielisen synagogan pyhä perintö. Työ saatiin valmiiksi toisen vuosisadan ensimmäisen kolmanneksen aikana. Syntyi Lain, Profeettojen ja Kirjoitusten kokoelma TaNaK. Sitä vastaa meidän Vanha testamenttimme ilman Apokryfikirjoja.
Tämä ei kuitenkaan rajoittanut kreikankielistä Septuagintaa. Kreikkalaisiin kokoelmiin oli jo vanhastaan kuulunut useita kirjoja, joita ei tunnettu hepreaksi. Niinpä kreikankielinen väestö käyttikin laajempaa kokoelmaa, joihin kuuluivat myös meidän Deuterokanoniset eli Apokryfiset kirjamme. Tämä muodostui myös kreikkaa puhuvien Jeesuksen seuraajien joukon Raamatuksi. Tuohon aikaan koko silloinen Raamattu.
Jeesuksen seuraajat alkoivat kerätä myös Paavalin ja muutamien muidenkin kirjeitä ja muita tekstejä. Aluksi nämä liikkuivat irrallaan, mutta vähitellen niitä ryhdyttiin keräämään yhteen. Merkittävä haaste näiden keräämiseen syntyi toisen vuosisadan keskellä. Muuan Markion niminen mies oli esittänyt, että Vanha testamentti ei kuulu kristityille. Uuden testamentin kokoelmassa hänellä oli vain Luukkaan evankeliumi ja muutama Paavalin kirje. Markionin opetus kumottiin päättävästi. Todettiin että Jeesuksen seuraajat pitävät koko Vanhan testamentin pyhänä perintönään eli Raamattuun kuuluvana. Samaten alettiin vähitellen kerätä myös muita kirjoituksia, joita oli syntynyt Jeesuksen opetuslasten joukossa. Vähitellen muodostui meidän Uusi testamenttimme. Jo noin vuoden 200 tienoilla kokoelma muistutti meidän nykyistämme. Noin vuoden 400 tienoilta eteenpäin ei enää ole tullut muutoksia.
Raamattu on Jumalan sana. Pyhä kansa on elänyt Jumalan puhuttelun varassa. Vähitellen tämä Jumalan rikkaan ja armollisen työn hedelmät on koottu meidän Pyhän Raamattuumme. Saamme rohkeasti turvautua Jumalan sanaan. Jumala on voimallinen. Siksi myös hänen lupauksensa ja työnsä ovat väkeviä. Jumala on ikuinen. Siksi myös sanan lupaukset ovat meidänkin ikuisuutemme takeena. Ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä on Jumalan kansaa odottamassa. Saamme toivoa täynnä panna täyden luottamuksemme Pyhään sanaan. Jumala puhuu. Hänen rakkautensa kuiske kutsuu meitäkin rakastamaan ja pitämään huolta toinen toisestamme.
Tässä introituksen Psalmi:
Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta,
ne, jotka seuraavat Herran lakia.
Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa
ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan,
ne, jotka eivät tee vääryyttä
vaan kulkevat hänen teitään.
Sinä olet antanut säädöksesi tarkoin noudatettaviksi.
Kunpa kulkuni olisi vakaa,
kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!
Kun pidän käskysi silmieni edessä,
en joudu häpeään.
Vilpittömin sydämin minä kiitän sinua,
kun opin tuntemaan oikeamieliset päätöksesi.
Minä noudatan sinun käskyjäsi –
älä koskaan minua hylkää!
Ps. 119:1–8
46 kommenttia
Psalmlien kokoelman kehittymisestä yksi näkökulma
Psalmi 119 muistuttaa Psalmia 1. Molemmissa seurataan hepreassa aakkosjärjestystä ja molemmat puhuvat Jumalan sanan ahkerasta tutkimisesta.
Jos ajatellaan, että psalmit 1 ja 119 ovat olleet jossakin vaiheessa kokoelman ensimmäinen ja viimeinen psalmi, niin silloin näiden luonne ja sanoma toimisivat erinomaisena alkuna ja loppuna kokoelmaan. Psalmit 111 ja 112 olisivat eräänlainen loppuylistys, halleluja, tälle kokonaisuudelle. Näiden kiitosvirsien jälkeen olisi sitten vielä liitetty pääsiäisliturgiaan kuuluvat kiitosvirsien , halleluja -laulujen kokoelma, psalmit 113 – 118. Näin laulujen liittyminen kytkeytyisi vanhaan juutalaiseen liturgiaan vieläkin vahvemmin.
Matteuksen evankeliumi:
26:30 Ja veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.
Kiitosvirsi -sana tarkoittaa pääsiäisliturgiaan kuuluvia psalmeja 113 – 118.
Näin saatuun virsikirjaan on sitten myöhemmin liitetty loput psalmit. Tähän voi verrata meidän kirkkomme virsikirjan laajennuksia, kahdeksalla ja yhdeksällä alkavia harmaalehtisen osaston tekstejä.
Matias
Hyvää huomenta.
Meillä oli kerran puhetta Psalmista 110, jota evankeelisesti, tai Paavalin mukaan, väitetään todistukseksi, tai puheeksi siitä, että Jeesus on Daavidin Herra, ei siis Poika, joka ei sopinut Paavalin pirtaan ollenkaan, tai hän tiesi, että vain Kuninkaita sanotiin Daavidin pojiksi, ja piti keksiä jotain muuta.
Psalmissa on kuitenkin pieni vihje ihan lopussa, joka löytyy myös toisaalta, eli profeetta Elian yhteydestä.
Se on Psalmin viimeinen jae: ” Hän juo purosta tien varrelta, sen takia hän nostaa päänsä. ”
Eliasta sanotaan: ” SINÄ SAAT JUODA PUROSTA, ja minä olen käskenyt kaarneiden elättää sinua siellä ” ” Hän teki niinkuin Jumala oli käskenyt, hän meni ja asettui Keritin purolle joka oli Jordanin Itäpuolella. Ja kaarneet toivat hänelle leipää ja lihaa aamuin, sekä leipää ja lihaa illoin, JA HÄN JOI PUROSTA. 1 Kuningastenk.17:4-6
Antikristus pelotteluissa, on tästä paholaisesta käytetty myös sanontaa, ”se saa tulenkin taivaasta lankeamaan.”
Se oli kuitenkin Elia, joka sai tulenkin taivaasta lankeamaan. Elian kerrotaan tulevan takaisin ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Pelkäättekö te Eliaa?
Profeetta Elia oli kyllä melkoinen ihmemies, hän teki ruokaihmeitä, herätti kuolleita, korjasi asioita, ja hutki Baalin pappeja melkoisen joukon. Hänen kerrotaan myös kääntävän lasten sydämet isien puoleen ja isien sydämet lasten puoleen, ettei Jumala hävittäisi kaikkea maata.
Jeesus kehoitti vihaamaan sukulaisia ja koko elämää, joten Elian pitäisi tulla korjaamaan tämä asia. Vanha testamentti ei siis ole vanhentunut, se on voimissaan edelleenkin.
Matias ”Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät. ”
Eikö tällaista tapahtunut jo Elian aikana. Tuli lankesi ja tuhosi jotain hyökkääjiä.
………….
Jeesus oli omien sanojensa mukaan ”Daavidin suvusta se kirkas Kointähti.” Mutta miksi hän halusi olla juuri Kointähti, josta Jesaja sanoo:14 : 12
”12Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! 13Sinä sanoit sydämessäsi: ’Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan. 14Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’ 15Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan. 16Jotka sinut näkevät, ne katsovat pitkään, tarkastavat sinua: ’Onko tämä se mies, joka järisytti maan, järkytti valtakunnat, 17joka teki maanpiirin erämaaksi ja hävitti sen kaupungit, joka ei päästänyt vankejansa kotiin?’ 18Kansojen kuninkaat kaikki lepäävät kunniassa, kukin kammiossansa. 19Mutta sinä olet kaukana haudastasi, poisviskattuna niinkuin hylkyvesa, olet peittynyt surmattujen, miekalla lävistettyjen, kiviseen kuoppaan suistuneitten alle, olet kuin tallattu raato.”
Kointähteä sanotaan myös Lusiferiksi ja joskus se on myös Venus, rakkauden jumalatar. Se oli paha antiikin kirkkoisien mielestä, Venusta ei saanut palvoa. Mutta Jeesus oli lähettänyt enkelit todistamaan, että hän on se Kointähti.
” Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.” 22:16 Ilmestyskirja.
Raamatun lyhin luku on Psalmi 117
-Raamatun pisin luku on Psalmi 119
-Raamatun keskimmäinen luku on Psalmi 118 (Kun 151 psalmi otetaan mukaan)
-Ennen Psalmia 118 on Raamatussa 594 lukua -Psalmin 118 jälkeen on Raamatussa 594 lukua -Siis yhteensä 1188…+ 1 ja näin
-Raamatun keskimmäinen jae on Psalmi 118:8 🙂 Psalmi 118:8 ”Parempi luottaa Herraan kuin turvata ihmisiin. Parempi luottaa Herraan kuin turvata ruhtinaisiin. Kaikki muukalaiset piirittävät minua, Herran nimessä ne kuitenkin tuhoan”.
Välittäjä-luku 118 on raamatun keskimmäisen kirjan keskimmäinen luku eli psalmi 118, jonka keskimmäinen sana on JHVh, jonka keskimmäinen ääntyvä konsonatti Hej on koko raamatun yli 800000.n kirjain-jonon keskimmäinen kirjain[siinä laitoksesa, missä kirjaimia on täsmälleen].
’Hej’ symboloi elämää ja arvo on 15, luvulla 15 korvattiin usein jumalan nimi, jota ei saanut lausua.
Samaisessa psalmissa 118 on käsite alien eli gojjim. Viimeisestä kirjaimesta ’mim’ alkaa els-salakirjoitus, josta tulee sana ’midam’, joka luettuna takaperin (”Ensimmäiset tulevat viimeisiksi, viimeiset ensimmäisiksi”) ’madim’ merkitsee nyky-hepreassa kuten vanhassakin Mars planeettaa. Siiloan papit palvoivat Marsia (Ishumia) ja on tosiasia, että arkkienkeli Gabrielin nimi ’Gabriel’ oli Marsin enkeli – se johdetaan sanasta gabar, joka on Marsille omistetun ns. Elämän puun kuudennen sefirothin eli Mars-sefiroth – geburahin juurena. Marsin merkki on edelleenkin miekka ja kilpi, Mars-enkeli Gabrielin varusteet. Maahan laskeutuneet( nephilim/naphal!) ajettiin takaisin avaruuksiin ”Herran nimessä”, eli ’be-shem Jhvh:lla’, joka voidaan lukea myös: ”Herran tulipatsaan”/”tulinuolella heidät tuhoan”.
Matias Roto toteat:””Ylipappi ei enää voinut pitää kansaa koolla. Juutalaisia yhdistämään syntyi ylirabbin eli paavin virka.””
Tarkoitatko tuolla ”ylirabbin eli paavin virka” siis katolilaisen kirkon paavia?
Luin kaikki kommentit ja siellä esiin nousi Ea, jonka itse tunnen kuolemattomana Platonin kirjasta Valtio, sen loppuosasta, jossa hän kertoo kuolemattomasta Ea:sta, joka kävi toisella puolella, mutta heräsi henkiin ja kertoo mitä sieluille tapahtui toisella puolella. Jeesus ei kertonut mitään tuonpuoleisesta, vaikka piipahti toisella puolella parin päivän verran. Ehkä hän ei oikeasti avannutkaan sitä porttia, koska oli henkiolento.
Jumalat ja nimet. Raamatun mukaan: Kansoilla oli omat jumalansa ja jumalat pitivät myös kokouksia, joten nimien vilahtelu sinänsä ei ole mitenkään suuri ihmettelyn aihe, koska kansojen jumalat on hyväksytty, ei niitä ole sanottu epäjumaliksi muualla kuin kristinuskossa. Jumalat liittyivät hyvin paljon voimaan ja sitä kautta sotiin. Joka voitti sodan, se oli heidän jumalansa, joka voitti, ja myös toisin päin. Jeesuskin sanoo ihmisen pojan istuvan VOIMAN oikealla puolella. Voimalla on siis kaksi puolta.
Profeetat kieltävät ankarasti juutalaisia palvomasta muiden jumalia, koska se tarkoittaisi samalla, että he luopuisivat kansallisuudesta. Pettäisivät sen liiton, jonka olivat tehneet oman Jumalansa kanssa. Nuoriso tietysti on innokasta menemään mukaan niihin rituaaleihin, jotka ovat hauskoja, iloisia ja riehakoita. Kreikkalaisilla niitä riitti. Siksi tarvitaan ymmärrystä myös lipsumisia kohtaan, tiettyyn rajaan saakka, ja se tarkoittaa ihmisten uhraamista ja muita bakkanaaleja, veririjuominkeja, ja temppeliporttoja.
”Kansat vaeltavat jumaliensa nimissa kukin, mutta me vaellamme Herran, meidän Jumalamme nimessä aina ja iänkaikkisesti.” Jylisee eräs profeetta. Mutta jakeesta selviää, että muilla oli omat jumalansa ja sai olla.
Matias
”Kun ylipappi menetti mahdollisuutensa toimia kansaa yhdistävänä virkana, niin silloin tuli tarve saada jotain vastaavaa tilalle. Virka joka kokoaa kaikki juutalaiset yhdeksi kansaksi. ”
Kapianalliset valtasiavt temppelin ja ryhtyivät valitsemaan pappeja arvalla, ikäänkuin halventaen koko kasvavan papiston arvovallan. Eräs maalaismies nimeltään Fanni, valittiin papiksi ja puettiin ylipapin vaatteisiin, vaikka hän ei tiennyt tuon taivaallista protokollasta ja siitä, miten hänen tuli tehdä ja toimia. Kertoo Josefus Flavius, historioitsija.
Kansa ei enää uskonut papiston kykyyn antaa syntejä anteeksi, vaan olivat tulleet siihen tulokseen, että anteeksiantaminen kuuluu uhrille ja hän joko armahtaa, tai vie asian oikeuteen. Jos Jumalaa on loukattu, se on ihmisen ja Jumalan välinen asia ja koska Jumala näkee myös sieluun saakka, vain hän tietää miten pitää suhtautua tämän ihmisen asiaan.
Kapinalliset myös epäilivät, että papisto oli kavaltanut maan, eli luovuttanut sen roomalaisille. Kapinalliset olivat hyvin vihaisia siinä vaiheessa, koska katsoivat maan kuuluvan kansalle, ja moni pappi käveli päätä lyhyämpänä, tai pakeni Rooman puolelle. Niin teki myös Josefus itse. Ja Josefuksen kertoman mukaan, myös eräs Jeesus ja Joosef .
Alkoi siis uusi, ilman temppeliä oleva juutalaisuus, ja hyvin se on kestänyt vastustuksista huolimatta.
Korjaus omaan kommenttiini, jossa kirjoitin: Luin kaikki kommentit ja siellä esiin nousi Ea, jonka itse tunnen kuolemattomana Platonin kirjasta Valtio, sen loppuosasta, jossa hän kertoo kuolemattomasta Ea:sta,
Nimi ei ollut Ea, vaan Er. Muistin väärin.
Kirjoittaja
Matias Roto
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään tässä osoitteessa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-16-10-2022/
Ilmoita asiaton kommentti