Jumala ”puhui” minulle.

Lapsen lapsille on hauska opettaa sakkia. Otan välillä pois joitakin omia tärkeimpiä nappuloita pelin alussa ja näin pelistä tulee tasaväkisempi. Tuli tuossa mieleen, että voisihan ne nappulat ottaa pois juuri siinä vaiheessa, kun seuraavalla siirrolla olisin voittamassa pelin.Siinä oppisi vielä paremmin ja peli voisi jatkua.

Jumala suuressa viisaudessaan näyttää toimivan joskus samoin. Olen tässä muutaman päivän saanut olla oikein innoissani yhdestä seurakuntatehtävästä, jota minut pyydettiin organisoimaan ja hämmästyksekseni sain vapaat kädet. Saan yhtä keskeistä toimintamuotoa ja tapahtumaa kehittää ja rakentaa aivan niin kuin haluan. Kunhan kerron papille mitä olen tekemässä.
Kymmenisen vuotta sitten näin vastaavaa menettelyä Sefidissä. Siinä seurakunnassa toimi johto juuri noin ja olen siitä asti kaivannut ja toivonut, että jospa sama olisi mahdollista täällä.

Pidettiin palaveri parin työntekijän kanssa ja sain tehtäväksiannon ja työkalut siihen. Sitten vain innolla töihin ja tekemään. Ei ollut riemullani rajoja. Hymy oli leveä, kun ajattelin sitä mitä toisten vapaaehtoisten kanssa voimme lähteä tekemään. Kymmenen vuoden suuri haaveeni on toteutumassa.

Sitten tällä viikolla lääkäri soitti ja kertoi uutisia. Niiden johdosta koko tulevaisuus muutti muotoaan täysin. Sillä se katosi. Onkin tullut luopumisen aika. Edessä on väistyminen sinne sakkipelilaudan ulkopuolelle. Jumala kertoi näin minulle: ” kyllä minä Pekka pärjään ihan hyvin ilman sinun suurta luovuuttasi ja innostustasi. Eikä se sinun kokemuksesi vapaaehtoistehtävissä ole niin suuri asia, ettenkö minä pärjäisi ilman sinua. Minä vain toivon, että sinä luotat minuun. Silloinkin kun sinun tahtosi ei toteudu. Sinulla Pekka on ollut omat suunnitemasi, ja minulla myös. Minulla on monia hyviä suunnitelmia ja sinuakin varten on oma pieni suunnitelma, mutta se ei ole sellainen kuin sinä olet ajatellut.”

Voihan olla että selviän tästä, mutta nyt en tiedä miten mulle käy. Kesää tai syksyä ei voi enää suunnitella. Asiat muutti aikatavalla merkitystä. Jopa ne ystävät, jotka täällä ovat minun mielipiteitäni eniten olleet vastaa, niin heistäkin on tullut oikein rakkaita. Toivottavasti näemme siellä Jeesuksen luona taivaassa ?

    • Onhan se Raamatussa kerrottu että koko maailma menehtyy pelkoon pelätessään sitä mitä tulee seuraavaksi. Koskaan aiemmin ei ole tämä sana toeteutunut maailmanhistoriassa, kuin nyt koronan seurauksena. Joten ei sitä tarvitse kysellä enää, vai mitä Reino Suni?

  1. Olemme nappuloita elämän pelilaudalla. Shakissa on 64 ruutua. Adam ja Eeva saavat yhteisen lukuarvon 64. Elämämme lähtökohtaisen laadun määrää paljolti geneettinen koodi; sen ’ruudukossa’ on lähetti RNA:n 64 kodonia, jotka muodostuvat 4:n emäksen 3 kirjaimista aivan kuten Herran 4 kirjaiminen nimi J HVH sisältää 3 kirjaimisen verbin HVH eli ’tulla elämään’ .
    Dogonien ’elämän pelossa’ oli 64 ruutua. Kiinalainen I ching koostuu 64:stä heksagrammista eli kuuden viivan kuviosta.
    Raamatun nimi Djn eli Diina merkiten totuus oikeus lukuarvo on juuri 64!

  2. Todella ikävä kuulla, että sinulla on vakavia terveyshuolia. Toivottavasti selviät niistä ja pääset suunnittelemaan tulevaisuutta myös jatkossa.

    Paljon olen antanut kriittisiä kommentteja blogeihisi ja ajatuksiisi, mutta nehän ovat vain asioita, jotka ”riitelevät”. Ihmisyys ja toistemme kunnioittaminen on eri asia. Olet ollut aina keskimääräistä rehellisempi kirjoituksissasi ja kommenteissasi ja kunnioitan sitä suuresti. Olet osannut sanoa ”en tiedä” tai ”enpä ole ajatellutkaan asiaa noin”, joka ei onnistu lähellekään kaikille meistä. Tällaiset ”myönnytyksethän” eivät tarkoita sitä, että olisi myymässä arvojaan tai näkemyksiään torihintaan, mutta se osoittaa, että osaa ajatella laajemmin. Se taas on aina arvostettava piirre ihmisessä.

    Toivon kaikkea hyvää sinulle tilanteeseesi.

  3. Kiitos Antero. Olet aina osannut kritiikissä toimia korrektisti. Et nolaa, tai halvenna ketään ja se tuntuu hyvälle. Erilaiset mielipiteet on rikkaus ja sitä tulee arvostaa.

    Yllättävää muuten miten elämä tuli paljon yksikertaisemmaksi. Vasta viime viikolla mielessä pyöri monelaisia tulevaisuuden suunnitelmia. Oli paljon tekemistä, jota piti saada tehtyä. Nyt on suurin osa huvennut ja loput on pääasiassa omien jälkien ”siivousta ja tilien” hoitoa. Eläkeläisenä on paljon asioita voinut jatkuvasti jättää myöhemmäksi. Nyt ei enää voi. On tartuttava tekemiseen heti.

    Sinulle Antero sanoisin sen, että moni sanoo: ”Jos ymmärtäisin Jumalaa, niin voisin uskoa.” Minun ongelmani on toiselainen. Minun on vaikea ymmärtää Jumalaa, vaikka Häneen uskon. Juuri nyt kun koin olevani elämäni parhaassa kunnossa ja mitää oireita en ole havainnut, niin pläts. Märkä rätti vasten kasvoja. Miksi Jumala laitaa minut juuri nyt tälle paikalle. Juuri kun pääsen tekemään sitä missä saan kokea palvelevani täysillä Jumalaa.

    Tiedän kuitenkin , että Jumala rakastaa minua ja tekee tämän minun parhaakseni. On erittäin merkittävä ja hienoa asia, että asia selvisi jo nyt.
    Sairaushan olisi muuten voinut muhia piilossa pitkään. Olin pyytänyt että tietty tutkimus tehdään ja vain siksi se tehtiin. Joten onhan tässä erittäin hyviäkin puolia. Paras on kuitenkin siinä, että saatan päästä pian Jeesuksen luo sen valtavan rakkauden keskipisteeseen, joka Hänen luonaan on.Siitä koen todellista iloa.

  4. Hyvältä tuntuu kun saa lukea kommentoijien lohduttavia ja tukevia sanoja sinulle. Samojen ihmisten, joiden kanssa on kamppailtu erilaisten näkemysten kanssa. Kun sairaus yllättää. niin monet asiat pelkistyvät kuten toteat. Lopulta ei ole muuta kuin yksi tärkeä. Sinä Hänet tunnet hyvin.

    Olen mielelläni lukenut blogejasi ja kommenttejasi. Sinä haluat olla rakentava ja tasapuolinen. Sinä myös olet sitä. Et iloitse riidoista, mutta realistina olet uudelleen ja uudelleen saanut todeta, että emme sisarina ja veljinä ole ketään muita kummempia. Maailma on täynnä eriäviä mielipiteitä.

    Sinulla on paljon annettavaa meille muille. Monta asiaa on mieleeni jäänyt, mutta yhden erityisen kokemuksen olen saanut kanssasi kokea blogilla. Jäimme pieninä poikina isättömiksi. Myöhemmin Taivaan Isä kertoi meille ostaneensa meidät omikseen. Löysimme Isämme uudelleen. Olemme saaneet nauttia Isän rakkautta ja huolenpitoa koko elämämme ajan. Tämä rakkaus on edelleen olemassa. Toivon kovasti, että kovien uutisten kohdalla sekä keskellä saat edelleen kokea sitä, että Isä tietää kaiken ja huolehtii kaikesta loppuun asti. ”Herra ei kutsumistansa eikä armolahjojansa kadu.” Isä puhui sinulle. Isä puhuu edelleen. Hänen puheensa jatkuu iankaikkisesti.

    4:20 Poikani, kuuntele minun puhettani, kallista korvasi minun sanoilleni.
    4:21 Älkööt ne väistykö silmistäsi, kätke ne sydämesi sisimpään;
    4:22 sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiillensa. (Sananlaskut)

    Isän haltuun ja Pojan laskuun veli! Elämä täällä ajassa jatkuu edelleen. Kuinka kauan? Isä tietää.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.