Jumala "puhui" minulle.
Lapsen lapsille on hauska opettaa sakkia. Otan välillä pois joitakin omia tärkeimpiä nappuloita pelin alussa ja näin pelistä tulee tasaväkisempi. Tuli tuossa mieleen, että voisihan ne nappulat ottaa pois juuri siinä vaiheessa, kun seuraavalla siirrolla olisin voittamassa pelin.Siinä oppisi vielä paremmin ja peli voisi jatkua.
Jumala suuressa viisaudessaan näyttää toimivan joskus samoin. Olen tässä muutaman päivän saanut olla oikein innoissani yhdestä seurakuntatehtävästä, jota minut pyydettiin organisoimaan ja hämmästyksekseni sain vapaat kädet. Saan yhtä keskeistä toimintamuotoa ja tapahtumaa kehittää ja rakentaa aivan niin kuin haluan. Kunhan kerron papille mitä olen tekemässä.
Kymmenisen vuotta sitten näin vastaavaa menettelyä Sefidissä. Siinä seurakunnassa toimi johto juuri noin ja olen siitä asti kaivannut ja toivonut, että jospa sama olisi mahdollista täällä.
Pidettiin palaveri parin työntekijän kanssa ja sain tehtäväksiannon ja työkalut siihen. Sitten vain innolla töihin ja tekemään. Ei ollut riemullani rajoja. Hymy oli leveä, kun ajattelin sitä mitä toisten vapaaehtoisten kanssa voimme lähteä tekemään. Kymmenen vuoden suuri haaveeni on toteutumassa.
Sitten tällä viikolla lääkäri soitti ja kertoi uutisia. Niiden johdosta koko tulevaisuus muutti muotoaan täysin. Sillä se katosi. Onkin tullut luopumisen aika. Edessä on väistyminen sinne sakkipelilaudan ulkopuolelle. Jumala kertoi näin minulle: ” kyllä minä Pekka pärjään ihan hyvin ilman sinun suurta luovuuttasi ja innostustasi. Eikä se sinun kokemuksesi vapaaehtoistehtävissä ole niin suuri asia, ettenkö minä pärjäisi ilman sinua. Minä vain toivon, että sinä luotat minuun. Silloinkin kun sinun tahtosi ei toteudu. Sinulla Pekka on ollut omat suunnitemasi, ja minulla myös. Minulla on monia hyviä suunnitelmia ja sinuakin varten on oma pieni suunnitelma, mutta se ei ole sellainen kuin sinä olet ajatellut.”
Voihan olla että selviän tästä, mutta nyt en tiedä miten mulle käy. Kesää tai syksyä ei voi enää suunnitella. Asiat muutti aikatavalla merkitystä. Jopa ne ystävät, jotka täällä ovat minun mielipiteitäni eniten olleet vastaa, niin heistäkin on tullut oikein rakkaita. Toivottavasti näemme siellä Jeesuksen luona taivaassa ?
26 kommenttia
On jännä ristiriita tuossa, että toiset yrittää kovasti ymmärtää Jumalaa ja Hänen aatoksiaan,eikä voi. Joka johtaa lopulta koko asian hylkäämiseen. Toiset taas uskovat Jumalaan, mutta heidän on vaikea usein ymmärtää missä ollaan menossa. Tulee vastaan niin yllättäviä käänteitä.
Muista armeijasta kun lähdettiin pitkälle jalkamarssille. Emmekä lähtiessä tienneet selviämmekö siitä kunnolla. Sitten marssimme teitä pitkin pitkän matkan ja matkan yhdellä osalla huomasimme, että meitä oli marssitettu ympyrää. Olimme siis tehneet jonkinaikaa aivan turhaa työtä ja matkaa oli vielä suurin osa jäjellä. Siinä sitä pohti, etteihän tässä ole mitään järkeä. No, ei sotilaan tarvitse tietää.Sotilas tekee vain niin kuin ohjataan tekemään.
Lähdin etsimään vastausta sen ennakko oletukseni pohjalta, että Jumala on hyvä. Siihen kysymykseeni; miksi tämä minua kohtasi juuri nyt. Sain tuloksena hyvin positiivisen ja rohkaisevan vastauksen. Huomaan tuosta miten oma aseteeni vaikuttaa siihen, millaisen vastauksen saan. Ennakkokäsitys vastauksesta näköjään muokkaa ajatteluamme melkoisesti.
Pekka Veli
Muistelen kiitollisena yhteisiä vuosiamme Lapinjärvellä. Persoonallisuutesi myönteinen olemus loi ympärillemme viihtyisyyttä. Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että hän on antanut tielleni kaltaisiasi ystäviä ja tuttavia.
Lapinjärvellä ensimmäinen vaimoni sairastui loppuiäkseen ja ensimmäisen lapsikatraani kuopus kuoli. Tällaiset tapaaukset tuntuivat vaikeilta kestäää ja niiden läpieläminen vaikutti koko perheessä
Niinpä toivotan sinulle ja perheellesi voimia kestää, se mikä edessä on. Me ihmiset emme kaikkea ymmärrä, mutta silti saamme kaiken jättää Jumalamme käsiin.
Niinpä toivotan sinulle ja läheisillesi Jumalan siunausta ja voimia kestää se, mikä edessä on.
Pekka Raamatullinen neuvo sinulle.
14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. 15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.(Jaak.5)
Voimia ja Korkeimman varjelusta sinulle, Pekka Veli.
Korkeimman Jumala olkoon suojasi varma. Älä pelkää Pekka, olkoon toivoisi vahva. Herra lunastaa palvelijansa sielut!
”Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee ja pelastaa heidät kaikesta hädästä. Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta, mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa. Herra varjelee häntä, ei yksikään hänen luunsa murru. Jumalattoman tuhoaa hänen oma pahuutensa, tuomion saavat vanhurskaan vihamiehet. Niitä, jotka turvaavat Herraan, ei kohtaa tuomio. Hän lunastaa heidät vapaiksi.” Ps.34:17-24
Nyt kun olen saanut ylhäältä rohkaisua kertoa tästä avoimesti , niin tiedän monien kantavan minua rukouksin ja se tuntuu todella hyvältä. Sehän tässä on kummallista etten lainkaan tunne itseäni millään tavalla sairaaksi. Pään sisällä kaikki on vain muuttunut. Nyt kun olen olluat asiassa avoin, niin ihmeellisesti palaset päässäkin alkaa loksahdella kodalleen. Alkaa hiljalleen kokea, että elämä jatkuu, niinkuin ennenkin. Seurakunnasta saamani tehtävän ja ensi kuun lopulla järjetettävän miesten leirin järjestelyt pitävät huolen siitä, etten ehdi pohtia liikaa asioita , joille en mahda mitään.
Tulkaapa miehet porukalla viikonlopun tapahtumaan Riihimäen kupeeseen Ryttylään keskustelemaan elämän ja kuoleman kysymyksistä isommalla porukalla. Olen yhtenä tiimiläisenä pieneltä osalta järjestelyvastuussa. Koen senkin tehtävän Hyvän Taivaan Isän lempeänä hoivan ja lohdutuksen osoituksena, että saan olla mukana juuri nyt. Monilla järjestelyasioilla on jo kiire ja miehet tulisi saada rohkaistumaan mukaan. Olisi hienoa jos saisin joitakin teistä nähdä livenä.
tapahtuma on 18-20.3
Jumala puhuin sinulle. Mitä sinä’äpuhuit Jumalalle ? Korona ?
Kirjoittaja
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.
Itku, on näköjään paras lääke nyt. Masennus väisyy kun kyyneleet virtaa. Kiitos tuesta. Sitä nyt tarvitsen.
Ilmoita asiaton kommentti