Jumala "puhui" minulle.

Lapsen lapsille on hauska opettaa sakkia. Otan välillä pois joitakin omia tärkeimpiä nappuloita pelin alussa ja näin pelistä tulee tasaväkisempi. Tuli tuossa mieleen, että voisihan ne nappulat ottaa pois juuri siinä vaiheessa, kun seuraavalla siirrolla olisin voittamassa pelin.Siinä oppisi vielä paremmin ja peli voisi jatkua.

Jumala suuressa viisaudessaan näyttää toimivan joskus samoin. Olen tässä muutaman päivän saanut olla oikein innoissani yhdestä seurakuntatehtävästä, jota minut pyydettiin organisoimaan ja hämmästyksekseni sain vapaat kädet. Saan yhtä keskeistä toimintamuotoa ja tapahtumaa kehittää ja rakentaa aivan niin kuin haluan. Kunhan kerron papille mitä olen tekemässä.
Kymmenisen vuotta sitten näin vastaavaa menettelyä Sefidissä. Siinä seurakunnassa toimi johto juuri noin ja olen siitä asti kaivannut ja toivonut, että jospa sama olisi mahdollista täällä.

Pidettiin palaveri parin työntekijän kanssa ja sain tehtäväksiannon ja työkalut siihen. Sitten vain innolla töihin ja tekemään. Ei ollut riemullani rajoja. Hymy oli leveä, kun ajattelin sitä mitä toisten vapaaehtoisten kanssa voimme lähteä tekemään. Kymmenen vuoden suuri haaveeni on toteutumassa.

Sitten tällä viikolla lääkäri soitti ja kertoi uutisia. Niiden johdosta koko tulevaisuus muutti muotoaan täysin. Sillä se katosi. Onkin tullut luopumisen aika. Edessä on väistyminen sinne sakkipelilaudan ulkopuolelle. Jumala kertoi näin minulle: ” kyllä minä Pekka pärjään ihan hyvin ilman sinun suurta luovuuttasi ja innostustasi. Eikä se sinun kokemuksesi vapaaehtoistehtävissä ole niin suuri asia, ettenkö minä pärjäisi ilman sinua. Minä vain toivon, että sinä luotat minuun. Silloinkin kun sinun tahtosi ei toteudu. Sinulla Pekka on ollut omat suunnitemasi, ja minulla myös. Minulla on monia hyviä suunnitelmia ja sinuakin varten on oma pieni suunnitelma, mutta se ei ole sellainen kuin sinä olet ajatellut.”

Voihan olla että selviän tästä, mutta nyt en tiedä miten mulle käy. Kesää tai syksyä ei voi enää suunnitella. Asiat muutti aikatavalla merkitystä. Jopa ne ystävät, jotka täällä ovat minun mielipiteitäni eniten olleet vastaa, niin heistäkin on tullut oikein rakkaita. Toivottavasti näemme siellä Jeesuksen luona taivaassa ?

26 kommenttia

  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Itku, on näköjään paras lääke nyt. Masennus väisyy kun kyyneleet virtaa. Kiitos tuesta. Sitä nyt tarvitsen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    On jännä ristiriita tuossa, että toiset yrittää kovasti ymmärtää Jumalaa ja Hänen aatoksiaan,eikä voi. Joka johtaa lopulta koko asian hylkäämiseen. Toiset taas uskovat Jumalaan, mutta heidän on vaikea usein ymmärtää missä ollaan menossa. Tulee vastaan niin yllättäviä käänteitä.

    Muista armeijasta kun lähdettiin pitkälle jalkamarssille. Emmekä lähtiessä tienneet selviämmekö siitä kunnolla. Sitten marssimme teitä pitkin pitkän matkan ja matkan yhdellä osalla huomasimme, että meitä oli marssitettu ympyrää. Olimme siis tehneet jonkinaikaa aivan turhaa työtä ja matkaa oli vielä suurin osa jäjellä. Siinä sitä pohti, etteihän tässä ole mitään järkeä. No, ei sotilaan tarvitse tietää.Sotilas tekee vain niin kuin ohjataan tekemään.

    Lähdin etsimään vastausta sen ennakko oletukseni pohjalta, että Jumala on hyvä. Siihen kysymykseeni; miksi tämä minua kohtasi juuri nyt. Sain tuloksena hyvin positiivisen ja rohkaisevan vastauksen. Huomaan tuosta miten oma aseteeni vaikuttaa siihen, millaisen vastauksen saan. Ennakkokäsitys vastauksesta näköjään muokkaa ajatteluamme melkoisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Pekka Veli

    Muistelen kiitollisena yhteisiä vuosiamme Lapinjärvellä. Persoonallisuutesi myönteinen olemus loi ympärillemme viihtyisyyttä. Olen Jumalalle kiitollinen siitä, että hän on antanut tielleni kaltaisiasi ystäviä ja tuttavia.

    Lapinjärvellä ensimmäinen vaimoni sairastui loppuiäkseen ja ensimmäisen lapsikatraani kuopus kuoli. Tällaiset tapaaukset tuntuivat vaikeilta kestäää ja niiden läpieläminen vaikutti koko perheessä

    Niinpä toivotan sinulle ja perheellesi voimia kestää, se mikä edessä on. Me ihmiset emme kaikkea ymmärrä, mutta silti saamme kaiken jättää Jumalamme käsiin.

    Niinpä toivotan sinulle ja läheisillesi Jumalan siunausta ja voimia kestää se, mikä edessä on.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Edessä on taivaan kirkkaus ja ihanuus. Sitä kun miettii, niin unohtaa maalliset murheet.

      Nyt kun sain täällä seurakunnassani hienon kutsun organisoida tiettyä toimintaa ja kehittää sitä ydessä muiden kanssa, niin toetutui kymmenen vuoden takainen haaveeni. Seurakuntalaisena pääsen vaikuttamaan ja luomaan innostusta monin tavoin täällä. Neljä vuotta sitten muutimme kolmannen kerran takaisin tänne Heinolaan ja olen siitä lähtien etsinyt ja kysellyt omaa tehtävääni ja paikkaani. Nyt nuo odotukseni saavat täyttymyksensä ja saan vielä täysillä paeneutua niihin hienoihin mahdollisuuksiin, mitä eteeni on nyt avattu.

      Kyllä se ensin suretti ja ikettikin, kun tuntui, että oliko se nyt sitten tässä. Sain kuitenkin jo käsittää, että nyt kun purjeisiini on tuulta annettu, niin painolasti on myös välttämätön. ( Purjeisiini Jeesus tuulta anna, mua kanna, muuten hukkuu haahteni)

      Muuten Matias. Olen iloinnut siitä, että viikottain laitat nuo jumalanpalvelustekstit ja linkit niihin meille. Voisikohan ne laittaa sellaisenaan kaikkien seurakuntien sivuille? Onhan perin outoa, että kaikista muista tapahtumista on isot ja värikkäät mainokset, mutta messuista, jotka on tärkeimmät, niin niistä on vähiten väriä ja tietoa. Moni ensikertalainen kaipaisi opastusta. Yhdessäkin seurakunnassa, jotkut ihmiset kävi väärällä puolen kirkkoa yrittämässä sisään. Siellä kun saman tapainen ovi, kuin pääovi oli. Kertoivat sitten lähteneesä kotiin, kun luulivat ettei enää pääse sisään. Olisi paljon asiaa, jonka etukäteen tietämisestä olisi paljon iloa uudelle tulijalle.

      Joissakin kirkoissa on heinot eristetyt tilat lapsiperheille, joista käsin voi osallistua messuun, mutta niistäkään ei osata kertoa. Mielestäni olisi hyvä, jos uusia tulijoita huomioitaisiin jakamalla tietoa kirkon sijainnista ja parkkipaikoista lähtien.Nyt nettiaikana siihen on rajattomat mahdollisuudet.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Pekka Veli

      Olen iloinnut aktiivisuudestasi seurakuntaelämässä.

      Blogini ovat vapaasti jaettavissa. Itse panen jakeluun viiteenkin Someron alueen tiedotusta jakavaan ryhmään sekä moneen keskusteluryhmään. Mikäli joku haluaa, niin blogeja voi vapaasti jakaa.

      Kristittyinä meillä on tulevaisuus ja toivo. Siksi saamme alati ja kaikissa tilanteissa suunnata katseemme eteenpäin. Jumalan siunaus olkoon kanssasi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka Raamatullinen neuvo sinulle.

    14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. 15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.(Jaak.5)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Olen hyvin kiitollinen kaikesta esirukoukseta, jota ystäviltäni jatkuvasti saan. Koen että minua kannetaan iankaikkisilla käsivarsilla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Voimia ja Korkeimman varjelusta sinulle, Pekka Veli.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Korkeimman Jumala olkoon suojasi varma. Älä pelkää Pekka, olkoon toivoisi vahva. Herra lunastaa palvelijansa sielut!

    ”Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee ja pelastaa heidät kaikesta hädästä. Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta, mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa. Herra varjelee häntä, ei yksikään hänen luunsa murru. Jumalattoman tuhoaa hänen oma pahuutensa, tuomion saavat vanhurskaan vihamiehet. Niitä, jotka turvaavat Herraan, ei kohtaa tuomio. Hän lunastaa heidät vapaiksi.” Ps.34:17-24

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Nyt kun olen saanut ylhäältä rohkaisua kertoa tästä avoimesti , niin tiedän monien kantavan minua rukouksin ja se tuntuu todella hyvältä. Sehän tässä on kummallista etten lainkaan tunne itseäni millään tavalla sairaaksi. Pään sisällä kaikki on vain muuttunut. Nyt kun olen olluat asiassa avoin, niin ihmeellisesti palaset päässäkin alkaa loksahdella kodalleen. Alkaa hiljalleen kokea, että elämä jatkuu, niinkuin ennenkin. Seurakunnasta saamani tehtävän ja ensi kuun lopulla järjetettävän miesten leirin järjestelyt pitävät huolen siitä, etten ehdi pohtia liikaa asioita , joille en mahda mitään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Tulkaapa miehet porukalla viikonlopun tapahtumaan Riihimäen kupeeseen Ryttylään keskustelemaan elämän ja kuoleman kysymyksistä isommalla porukalla. Olen yhtenä tiimiläisenä pieneltä osalta järjestelyvastuussa. Koen senkin tehtävän Hyvän Taivaan Isän lempeänä hoivan ja lohdutuksen osoituksena, että saan olla mukana juuri nyt. Monilla järjestelyasioilla on jo kiire ja miehet tulisi saada rohkaistumaan mukaan. Olisi hienoa jos saisin joitakin teistä nähdä livenä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    tapahtuma on 18-20.3

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Jumala puhuin sinulle. Mitä sinä’äpuhuit Jumalalle ? Korona ?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Minä kysyin Häneltä, miksi hän suuressa hyvyydessään antoi minulle tuon vakavan sairauden ja sain vastauksen, jonka varassa jaksan ottaa vastaan nyt kaiken sen mitä siihen jatkossa liittyy. Pahintahan tässä tilanteessa on epätietoisuus, kun ei tiedä mitään ja alkaa pohtia kaikkea sellaista mihin ei voi mitenkään vaikuttaa. Tuntuu tosi hyvätä, kun keskusteluyhteys toimii hyvin, eikä nyt pelota. Sairauteni ei ole merkityksetön. Sillä on oma hyvä tarkoituksensa. Se on opettanut minulle paljon sellaista, mitä en muuten olisi voinut oppia. Asioita jotka jokaisella on joskus edessä. Nyt ymmärrän elämän merkitystä paljon paremmin, kun katselen omaa kuolemaa silmästä silmään.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.