Johtajuus, missä piileskelet?
Historian lehdille on tallennettu suuria tarinoita, suurista johtajista. He saivat aikaan suuria asioita. Vaikkapa Hannibal, joka teki vaivalloisen matkan Alppien yli ja hyökkäsi Rooman valtakunnan kimppuun pohjoisesta, joka oli ihmisten mielissä turvallisin ilmansuunta. Siellä oli vuoristo ja sen ylittämisen ei ihmiset uskoneet olevan mahdollista vielpä suurella armeijalla. Armeijalla, jolla on merkitystä koko valtakuntaa ajatellen. Luottamus johtajaan on täytynyt olla suuri, että sellainen vaivannäkö oli mahdollinen.
Suomenkin historiassa on henkilöitä, joilla oli näky ja joita seurattiin. Oli Alkio, Tanner, Paasikivi ja sodan aikana Mannerheim. Heidän ymmärrykseensä luotettiin ja he olivat suunnan näyttäjiä. He eivät olleet perässäkulkijoita, jotka tarkkailisivat porukkaa takaa mihin se on menossa. Politiikassa on minua ihmetyttänyt se, että kenttää pitää niin tarkasti kuunnella. Siis nykyisin muodostetaan näky valtavirrasta. Niin taitaa olla hengelliselläkin alalla . Jotenkin asiat aina menevät, kun odotellaan ja tarkkaillaan mitä porukka haluaa. Kysymys kuuluu: Tarvitaanko siihen johtajuutta, jos vain tarkkaillaan mihin valtavirta vie. Jos ei ole Raamatun antamaa näkyä, niin se helposti korvautuu kansan tadon myötäilyllä. Luulisi, että kansan antama näky olisi sitten menekkitavaraa, mutta näyttää olevan toisin.
Olisiko tullut siihen tilaan, että katsellaan savolaisittain: Voihan se olla niinnii ja voihan se olla muutennii? Miten Mooses olisi tehtävässään selvinnyt, jos hän olisi aamulla laittanut gallupin, lähdemmekö tänään vai pysymmekö tässä. Jos lähdemme, niin mihin suuntaan porukka haluaisi mennä? Mooseksella oli auktoriteetti Jumalalta, vaikka kyllä sekin kyseenalaistettiin moniakin kertoja, mutta sillä oli aina seurauksensa. Ajatus oli, joka ilmeisesti on in tänäänkin: Koko kansa on pyhä, vain Moosekselleko Jumala puhuu?
15 kommenttia
”Suurelle johtajalle” Putinille pitäisi suorittaa eutanasia. Kaikki sotiin johtaneet ja sitten rauhan saavuttaneet eivät ole suuria johtajia, vaan pieniä. Ne, jotka vaikeina aikoina (miesten aiheuttamia) ovat hoitaneet arjen velvollisuudet (usein naisia) ovat sankareita. Hengelliset ”johtajat” voivat kävellä suoraan helvettiin.
Ajankohtainen näkökulma tuo Laurin kirjoitus.
Charlotta, hyvä, Itse en toivoisi johtajien tai kansanjoukkojen toteuttavan esittämiesi toimenpidteiden realisointeja. Voihan myös olla että esim. käsite ”hengelliset johtajat” jatkossa ymmärretään ”postmodernisti”, valtapoliittisesti uudella tavalla; silloin ei ole enää varma, kuka on ”listoilla” ja onko ”kävely” peräti ”avustettua”. Tuskimpa monikaan johtaja itse vapaaehtoisesti mainitsemaasi loppusijoitukseen menee, saati halajaa, jos todella tietävät, mistä on kyse. Jotkut eivät ehkä vielä tiedä, miten mainitsemasi ”loppusijoituksen” osaisivat välttää.
Jos pahat ihmiset on poistettava, kuka jää viimeiseksi poistettavaksi?
Telkkarista tuli dokumentti suuresta hengellisestä johtajasta Billy Grahamista, iso komea mies kauniine vaimoineen. Keräsi valtavat ihmismassat stadioneille Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa. Idoli viimeisen päälle.
Rikastui huimasti, pääsi seurapiireihin, presidenttien ja presidentiksi pyrkivien seuraan. Kaikki halusivat näyttätyä Billy Grahamin kanssa, se saattoi tietää massojen ääniä vaaleissa. Hurskas mies, entinen harjakauppias, joka sanoi, ettäJeesuksen markkinointi on yhtä helppoa, kuin harjojen myynti. Jeesus oli hänelle todellinen elämän leipä, ei tullut enää nälkä.
Lisäys…….. Vai oliko se helpompaa kuin harjojen myynti, en muista varmaa, mutta ainakin sillä menestyi ja rikastui helpommin, ruhtinaallisemmin ja pääsi kuolemattomien joukkoon, pitämällä esillä jeesuksen nimeä.
Kukaan ei noussut sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita.
Isät lähtevät, tai heitetään pois perheistä. Lapset eivät saa hyvää miehenmallia kehityksensä ohjenuoraksi. Miehen mallit haetaan netistä ja elokuvista. Ne on joko suuria voittajia ,tai surkeita häviäjiä. Joskus samassa persoonassa. Miehet pakenevat omaa vastuutaan kodeissa ja politiikassa. Lapset imevät nuo väärät mallit itseensä ja käyttäytymiseensä. Vastuuta omista teoista ei oteta. Maskuliinisuutta, eli tervettä miehuutta ja vastuuntuntoa vastaan hyökätään. Samalla tavalla kuin maskuliinisuuden epäterveitäkin muotoja vastaan. Kasvavat pojat kadottavat oman miehisen olemuksensa ja vetäytyvät yhä enemmän vastulliisista tehtävistä. Joissa vain voi kasvaa vahvaksi johtajaksi. Ehkä osaksi näistä syistä meillä ei ole johtajia, jotka joihtaisivat maailmaa turvalliseen suuntaan.
Uusi johtajuus laittaa asiat kuntoon säätämällä lakeja. Tämä ei ole tämän hallituksen keksintö. Jo aiemmin säädettiin laki, joka rajasi hoitoonpääsyn määrättyyn rajaan. Resurssit eivät kasvaneet juurikaan, mutta kun laki ei toteudu lakia on rikottu. Takuulait ovat meille tuttuja. nuorisotakuu. Kaikilla pitäisi olla työpaikka tai opiskelupaikka., mutta onko? Nyt voisi olla aika tarkastella eduskunnan kokoa. Koska isot asiat ppäättää EU ja pienemmät asiat Sotealueet, niin eduskunnasta on tullut sellainen väliportaan hallinto. Euroopasta tuodaan parhaita mahdollisia ratkaisuja, joista monet käyvät kalliiksi. Toisaalta Angela Merkel oli hän, joka antoi painavimmat lausunnot. Kaikesta. Joku sanoi, että parhaiten kannattaa neuvotella hänen kanssaan, joka rallitsee rahaa ja aseita.
Timo Soini kyseli taannoin sitä että kuka enää haluaa vastuutehtäviä politiikassa ottaa, kun hetkessä koko elämä saattaa tuhoutua jonkin mediahyökkäyksen tähden.
’Hyvä johtaja tuottaa päätöksentekopalveluita. ’ Olen joskus määritellyt johtajuuden näin. Tarkoitan tällä sitä, että tarvitaan asiantuntijoiden, kriitikkojen ja eri asioita kannattavien tai vastustavien joukkoon henkilö, joka muita kuultuaan tekee parhaimmalta näyttävän päätöksen ja panee sen toimeen. Tähän kuuluu toki, että päätös on julkinen ja selkeä. Valta on annettu käytettäväksi eikä säilytettäväksi.
Kirjoittaja
Lauri Lahtinen
Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten...Olen jatkanut torstai juttuja otsikolla. Torstaihartaus.
Kiitos Lauri Lahtinen mielenkiintoisesta blogista. Se herätti paljon ajatuksia, jopa vastakkaisia.
Suomen historian johtajista Alkion, Tannerin, Paasikiven ja Mannerheimin joukosta puuttuivat mielestäni Kekkonen ja Koivisto. Ehkä joukkoon voidaan parin vuodenpäästä lisätä vielä Sauli Niinistö. Pienellä maalla voi myös olla taitavia johtajia, mutta eivät he voi tehdä ”suuria asioita” kuten Hannibal tai nykypäivänä Vladimir Putin. Toisaalta, ovatko onnistuneet sotaoperaatiot suuria tekoja oikeasti?
Hengelliset johtajat, joilla on ns. raamatullinen näky, ovat mielestäni harhaanjohtajia. Mooseksen rooli liittyi Israelin historiaan ja me emme edes tiedä ovatko tarinat hänestä totta. Hengelliyys on asia, jossa nykyisin on mahdonta päästä suureksi johtajaksi. Tämän ovat paavit ja piispat onneksi tajunneet.
Ilmoita asiaton kommentti