Jeesus on syntynyt - Ikiaikojen Jumala on tullut luoksemme ihmiseksi

 

Kuvassa pieni lapsi Kamerunissa

TORSTAI 24.12.2020

Jouluaatto

Lupaukset täyttyvät

Ensimmäinen lukukappale: Miika 5:1–4

Elämä on suuri ihme. Syntymä on suuri tapahtuma. Keskuuteemme saapuu uusi tulokas. Ihailemme lasta. Syvä onni täyttää mielemme. Maailma ympärimme keskittyy uuteen tulokkaaseen. Kiitämme Jumalaa, riemuitsemme, elämä menee eteenpäin.

Jeesus lapsen syntymässä ihme kertaantuu: Syntymän antaja syntyy. Iankaikkinen Iankaikkisesta, Jumalan Poika,  Jumala,  tulee luoksemme.  Hän, jonka kautta Isä on kaiken luonut, ihmisenkin, tulee ihmiseksi.  Hänen tulonsa ei ole roolin ottamista, ei vain näennäistä eikä vain osaan meidän elämästämme asettumista, vaan kokonaan, täydellisesti ja  todellisesti ihmiseksi syntymä. Näin hän jo äidin kohdussa oli sekä Jumala että ihminen yhdessä persoonassa.  Näin myös neitsyt Maria synnytti Jumalan, ihmisyyden olemukseensa ottaneen. Maria todellakin on Jumalansynnyttyjä. Hän on Jumalan äiti.

Profeetta Miika on sanoittanut tätä tapahtumaa

Jumala katsoo meidän ihmisten puoleen.  Hän on ikiaikojen Jumala.

Hänen juurensa ovat muinaisuudessa,
ikiaikojen takana.

Jumala tulee luoksemme ja tulee lihaksi, todelliseksi aidoksi ihmiseksi, kokonaan ihmiseksi, täydellisesti ihmiseksi.  Hän, kohdussa kehittynyt,  syntyy ihmisen syntymän.  Jumalan äiti on hänenkin äitinsä, hänen, joka on Kaikkivaltias Kaikkivaltiaasta.

kun synnyttäjä synnyttää.

Tämä on tapahtunut Betlehemissä, Juudean kaupungissa. Ikivanhilla paimenten niittyjen lähistöllä, kuningas Daavidin synnyinseuduilla,  Siellä syntyi herrojen Herra ja kuninkaiden Kuningas.

Sinä Betlehem, sinä Efrata,
sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa!
Mutta sinun keskuudestasi
nousee Israelille hallitsija.

Jumalan valtakunta on tullut keskellemme.  Vauvalla, joka syntyi, on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jumalan rakkaus tuli ilmi. Rakkauden  ja huolenpidon valta tuli esiin.

Hallitsija on nouseva
ja kaitseva heitä Herran voimalla.

Hän ei  käytä valtaansa toisten ihmisten tuhoamiseen tai alistamiseen vaan pelastamiseen ja vapauttamiseen, rakkauden ja rauhan luomiseen.

Herra, hänen Jumalansa,
antaa hänelle vallan ja kunnian.

Jumalan kunnioitus ja hyvyys syntyvät Jumalan Pojan luona, vastasyntyneen ympärilleen heijastamassa elämän ihmeessä, uutta syntyy, elämä voittaa, onni ja autuus koittaa. Lempeyden ja rakkauden voima tulee esille, loistaa koko maailmalle, aina maan ääriin asti.

He saavat elää rauhassa,
sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka.
Hän tuo rauhan.

Tässä jouluaaton profetia, ensimmäinen lukukappale

Miika 5:1–4

Sinä Betlehem, sinä Efrata,
sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa!
Mutta sinun keskuudestasi
nousee Israelille hallitsija.
Hänen juurensa ovat muinaisuudessa,
ikiaikojen takana.
Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi,
kun synnyttäjä synnyttää.
Sitten israelilaisten luokse palaavat
heidän jäljelle jääneet veljensä.
Hallitsija on nouseva
ja kaitseva heitä Herran voimalla.
Herra, hänen Jumalansa,
antaa hänelle vallan ja kunnian.
He saavat elää rauhassa,
sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka.
Hän tuo rauhan.

13 kommenttia

    • Jorma Rämö sanoo:

      “Hän ei käytä valtaansa toisten ihmisten tuhoamiseen tai alistamiseen vaan pelastamiseen ja vapauttamiseen, rakkauden ja rauhan luomiseen.”

      Jeesus sanoo Matt.10:34: Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhan maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan. Sillä minä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.”

      Jeesus tulee erottavaksi tekijäksi

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Jorma

      Jeesus on tullut rauhan ruhtinaaksi, kuten jo Beetlehemin kedon enkelit kertoivat paimenille, mutta valitettavasti paha riehuu vielä tässä maailmassa ja tästä seuraa ikäviä tuloksia monin paikoin. Noihin ongelmiin Jeesus viittaa, jotteivat hänen seuraajansa pettyisi, mikäli ongelmia tulee vastaan.

      Tässä on yksi nettiosoite, missä kerrotaan, mitä 14 eri kommentaattoria sanoo tuosta viittaamastasi lauseesta, kahdeksan puhtaasti englanninkieliseen tekstiin perustuvia ja kuusi jotka lähtevät selityksissään alkukielisestä kreikankielisestä tekstistä.

      https://biblehub.com/commentaries/matthew/10-34.htm

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    “Kun synnyttäjä synnyttää ? ”

    Kuka synnyttää ?

    Jesajassa se on tytär Siion, joka synnyttää kansan.

    ” 6Metelin ääni kaupungista! Ääni temppelistä! Herran ääni: hän maksaa palkan vihollisillensa! 7 Ennenkuin Siion kipuja tuntee, hän synnyttää; ennenkuin hänelle tuskat tulevat, hän saa poikalapsen. 8Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa?

    Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa. 9Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää, sanoo Herra, tahi minäkö, joka saatan synnyttämään, sulkisin kohdun? 10Iloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hänestä kaikki, jotka häntä rakastatte; iloitsemalla iloitkaa hänen kanssaan, te, jotka olette hänen tähtensä surreet, “

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos erittäin hyvästä kysymyksenasettelustasi, joka tähtää hyvään käsitteiden selkeyden tavoitteluun.

      Erilaisiin tulkintoihin jakeesta Jes. 66:7 viittaan sivustoon, missä kerrotaan yhdentoista kommentaarin kannanotto, kahdeksan pelkästään englannin kielen varaan rakentuvasta ja kolme alkukieleen hepreaan rakentuvasta selityksestä, osoitteeseen

      https://biblehub.com/commentaries/isaiah/66-7.htm

      Samoilta sivustoilta löytyy myös tuon Miikan kirjan syntymään liittyvä kommentointi, kahdeksan englannin kieleen perustuvaa ja kaksi alkukieleen hepreaan perustuvaa selitysteoksien tulkintojen esittelyä.

      https://biblehub.com/commentaries/micah/5-3.htm

      Valitettavasti tuon sivuston skannaajalle on tullut täsäkin kuten niin monta kertaa toisaallakin työtapaturma, joten Delitzschin erittäin pätevä teksti pitää hakea aivan toisaalta. Tässä hänen kommentaariinsa sisään käynti Miikan kirjan luvun 5 kohdalta.

      https://biblehub.com/commentaries/kad/micah/5.htm

      Kiitos kommentistasi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Olipa siellä linkeissä selitystä kerrakseen.

    Betlehem Efratista sen verran, että Efrat on nykyisin siirtokunta-alue ja näin ollen kansainvälisen lain vastainen, kuten ne tällä hetkellä ovat. Se näyttää olevan alue Betlehemin ja Hebronin välissä. Eikä siis tarkoita itse kaupunkia, eli Betlehem.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Efrat

    Ole joskus lukenut, että Betlehem olisi arameaksi Jehudian Beit – Lechem, josta sitten kaupungin nimeksi Betlehem. Koska sana tarkoittaa Leivän taloa, toinen muoto kai tarkoittaisi, että Leipä on Juudan talo, tai Juudan talo on leipä. Tämä olisi ihan ymmärrettävää, koska viljavarastot olivat Jerusalemin sisällä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.

      Nimien käyttö muuttuu hyvin usein historian kuluessa. Näin on käynyt esimerkiksi Aasia -nimelle. Vielä apostolien aikana se oli nykyisen Turkin alueella yksi Rooman provinssi. Siitä se on laajentunut maailman suurimman maanosan nimeksi.

      Samaa voidaan sanoa Juudean Efratasta. Daavidin isomummon Ruutin aikana se oli lähes sama kuin Betlehem. Sen nimi tarkoittaa “hedelmällistä”. On pari muutakin paikkakuntaa, joiden nimenä se on ollut Raamatun aikana. Myös kuuluisan kansallisen sankarin Kalebin vaimon nimi oli Efrata, jolloin hedelmällisyydellä tarkoitettiin perheen lisääntymistä.

      Nimi esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa lyhyemmässä ja viisi kertaa pidemmässä muodossa:

      Lyhyempi muoto ” ’ep̄·rāṯ ” on lähempänä nimen alkuperää olla hedelmällinen “pārā”.

      Pidempi muoto ” ’ep̄·rā·ṯāh “’ puolestaan sisältää paikkaa ilmaisevan vanhan lokatiivin päätteen -āh. Voi verrata vaikkapa suomen päätteeseen -la esim koivu –> koivula.

      Betlehem tarkoittaa “leivän talo” joten sekin viittaa yltäkylläisyyteen, kuten Efrata -nimikin. Mainitsemassasi aramean kielisessä ilmauksessa Betlehem nimeen on vain lisätty maakuntaa tarkoittava etuselite. Vrt suomen kielen Koski TL tai Hämeenkoski.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Nyt me kuitenkin tiedämme, miksi Jeesustarinan kirjoittajat tulivat siihen tulokseen, että Jeesuksen pitää käydä syntymässä Betlehemissä, vaikka galilealaisena hänen olisi kuulunut syntyä Galileassa. Ei ollut mitään syytä lähteä syntymään Betlehemiin, ainoastaan se, että joku hallitsija syntyisi siellä, kuten Daavid…… ja Jeesus piti saada jotenkin sopimaan hallitsija kuvaan.

    Mutta missä vaiheessa Betlehemissä syntyminen tuli kuvaan, kun keisari Hadrianus oli vihkinyt Betlehemin luolan Adonis-Tammuzin kulttipaikaksi ja Hadrianus vaikutti toisella vuosisadalla.

    “Kreikkalaisen myytin mukaan villikarju raateli kuoliaaksi Adoniksen, Afroditen komean nuoren rakastetun. Bybloksen lähellä virtaavan Afga-joen veden uskottiin muuttuvan joka vuosi punaiseksi hänen verestään. Afroditeiksi pukeutuneet naiset kylvivät Adoniksen kuoleman muistoksi ‘Adoniksen yrttitarhoja’ , nopeasti itäviä ja lakastuvia kasveja.”

    Meillä pääsiäisen aikaan kylvetään nopeasti itävää ja nopesti kuihtuvaa ‘rai-ruohoa’ ja lauletaan: Käy yrttitarhasta polku… Ja tarinaan sisältyy myös veri hyvin vahvanaa elementtinä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Moni Daavidin sukuun kuuluva oli muuttanut Juudeasta Nasaretiin Herodes Suuren aikana pelätessään tämän vainoja. Näin myös verotukseen tulleen Joosefin piti tulla omille juurilleen veroluetteloihin kirjoittautumista varten.

      Tuollainen tapa että katsotaan omien juuriensa paikkakunta omaksi “syntymäpaikakseen” on yhä edelleen käytössä useammassakin kulttuurissa nykyaikanakin.

      Hadrianuksen aika on pyöreästi sata vuotta myöhempää historiaa, joten hänen aikaisensa tapahtumat eivät ole vaikuttaneet Jeesuksen syntymän kuvaukseen.

      3) Rai-ruohon kasvatus kuuluu pääsiäisen vieton tapoihin.

      Kananmunien maalaus puolestaan on peräisin suuren paaston ajan vaikutuksesta ruokavalioon. Talvella oleva kanojen sulkasadon päättymisen aikoihin alkoi paasto, jolloin paitsi lihan syönti myös kananmunien syönti oli kiellettyä. Niinpä niitä sitten kerääntyi talouteen melkoinen määrä kanojen määrästä riippuen. Pääsiäisen tultua ja lihan sekä munien syönnin vapauduttua tuli sitten kiire syödä ne ennen, kuin ne pilaantuivat. Tästä runsaasta kananmunien syönnistä sitten puolestaan ihmisten luontainen tarve koristella juhlia varten pääsi oikeuksiinsa niin että monin paikoin pääsiäismunia alettiin värittämään.

      Näin huomaamme, miten uskonnollisten oppien vaikutus ulottuu jopa ihmisten arkielämään asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Aikaisemmin mainitsemasi Montefioren kirja puhuu Hadrianuksen kaudesta lyhyesti mutta erittäin kuvaavasti. Hadrianuksen vierailusta Jerusalemissa 130 ja muustakin toimistaan juutalaisia vastaan.

      Simon Sebag Montefiore. Jerusalem. Kaupungin elämäkerta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Evankeliumin kirjat on vanhvistettu vasta kolmesataa luvulla, ja kirkkoisillä oli huoli siitä, mistä he saisivat niitä kootuksi, ” kun noilla viheliäisillä juutalaisillakin on niin monta kirjaa ”

    Alunperin on ollut joku Barnabas kirje 100-luvulla, jossa on pyritty hengellistämään jotakin, ehkä juutalaisia kirjoituksia. Myöhemmin siitä muodostuikin ihan konkreettinen Jeesus tarina ja koko hengellistäminen meni henkilöpalvonnaksi ja jopa maailman luomiseksi, tämän uuden Adamin kautta.

    Sanan Jeesus voisi tulkita myös ylistykseksi Zeulle…Yee.Zeus ! Ja koska Zeus on menettänyt valta-asemansa, se ei ole Kristus joka kuoli, vaan Zeus, joka oli pelastaja, vapahtaja. En tiedä mistä Kristus tuli, ehkä gnostilaisuudesta, tai Intian Krisnasta, jonka kerrotaan poistavan vahingollisten tekojen vastavaikutukset, eli armahtavan. Kun muistamme, että myös Allah on hyvin armollinen, niin onhan meillä sitten armoja tarjolla, mutta mitä saatiin…saatiin korona.

    Mainintani Handrianuksesta ja hänen vihkimästään Betlehemin luolasta Adoniksen palvontapaikaksi, ei ollut peräisin Montefioren kirjasta, vaan ihan kristityn, historian professori Edwin Yamauchin kirjasta: ‘ Ensimmäisten kristittyjen maailma’. Ihan mainio tiivistelmä kaikesta mitä on ollut.

    Tietysti Montefiorekin voi olla kristitty, minä en tiedä, mutta tuo sukunimi on tunnetun, hyvin rikkaan ja vanhan juutalaissuvun nimi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Montefiore on juutalainen.

      Barnabaan kirje on nykyisinkin luettavissa ja jopa paljonkin luettu Apostolisten isien kokoelmassa. Se on suomennettu useampaankin kertaan. Se on vanhastaan ollut joissakin vanhoissa Uuden testamentin käsikirjoituksissa.

      Barnabaan kirjeen ajoituksen olen taipuvainen panemaan vuoteen 130 tai 131 AD, joka tapauksessa ennen vuotta 138 AD, koska jälkeen syntyisi historiallinen ristiriita eräisiin toisiin historiasta tuntemiimme tapahtumiin nähden. Kirjeen taustalla on vanhempaa ainesta, joten ajoitukseni kuvaa vain kokonaisuuden viimeistelyä, eri osien materiaalien iät ovat aivan oma kysymyksensä.

      Jeesus on tunnusautunut Jumalaksi jo täällä maan päällä kahdella jalalla kävellessään. Opetuslapset ovat myös tunnustaneet hänen jumaluutensa. Esimerkiksi sittemmin Intian apostolina tunnettu Tuomas tunnustaa Herramme Jumalaksi sanoessaan: “Minun Herrani ja minun Jumalani.”

      Zeuksen palvonnalla ja Jeesuksella ei ole mitään yhteistä sen paremmin aatehistoriassa kuin kielellisellä tasollakaan. Tämä kreikkalaisen mytologian ylijumala mainitaan kolme kertaa Raamatussa, kaksi kertaa Apostolien teoissa ja kerran Toisessa Makkabealaiskirjassa:

      Apostolien teot: 14:12 Ja he sanoivat Barnabasta Zeukseksi ja Paavalia Hermeeksi, koska hän oli se, joka puhui. 14:13 Ja kaupungin edustalla olevan Zeuksen temppelin pappi toi härkiä ja seppeleitä porttien eteen ja tahtoi väkijoukon kanssa uhrata.

      Kreikankielisessä alkutekstissä näissä jakeissa käytetään Zeuksen toista nimitystä Dia.

      2. Makkabealaiskirja 6:1, 2. Lisään tähän vielä pari jaetta, jotta näkyy miten juutalaiset suhtautuivat kreikkalaisen pakanuuden pakkosyöttöön.

      6: 1 Jonkin aikaa tämän jälkeen kuningas lähetti maahan ateenalaisen Geronin, jonka tuli pakottaa juutalaiset luopumaan isiensä laeista, niin että he eivät enää eläisi Jumalan lakien mukaan. 2 Hänen tuli saastuttaa Jerusalemin temppeli ja nimetä se uudelleen Zeuksen, Olympian jumalan, temppeliksi. Samoin Garisiminvuoren temppeli piti nimetä uudelleen Zeuksen, muukalaisten jumalan, temppeliksi, niin kuin paikalliset asukkaat olivat temppeliä nimittäneetkin.

      3 Näin pääsi pahuus valloilleen, ja elämä oli kaikin tavoin raskasta ja vaikeaa. 4 Temppelissä vietettiin paheellisia juhlia, pakanat rietastelivat porttojen kanssa ja makasivat naisia temppelialueella, ja pyhälle paikalle vietiin sellaista mitä sinne ei olisi saanut viedä.

      Kaikki nämä kolme kohtaa kertovat, miten ihmisyytensä puolesta juutalaisen Jeesuksen ja Jumalan Pojan seuraajat olivat aivan erilaisen uskonnollisen sanoman ja perinteen edustajia kuin kreikkalaisen pakanuuden ylijumalaksi korottaman Zeuksen palvonnan edustajat.

      Ζεύς, Διός, Δία (akkusatiivi), ὁ , Zeus, Dios, Dia, vastaa roomalaisen mytologian latinankielisiä nimityksiä Jupiter eli Jove. Muita vastaavia indoeurooppalaisen mytologian jumalia ovat enemmän tai vähemmän samaa luokkaa olevat Perkūnas, Perun, Indra, Dyaus eli Dyáuṣ Pitṛ́ eli द्यौष्पितृ , Wotan, Odin, ja Thor.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos kirjavihjeestä

      TEKIJÄ: Yamauchi, Edwin

      TEOKSEN NIMI: Ensimmäisten kristittyjen maailma

      SUOMENTAJA: Marja Liljeqvist

      ISBN: 951-605-763-2

      Kustantaja: Raamatun tietokirja

      Painovuosi: 1983

      Kieli: suomi

      Sivumäärä: (8)+128

      Teoksen mitat: korkeus: 247 mm, leveys: 184 mm, paksuus: 15 mm, paino: 562 g

      Olen kiitollinen nyt jo edesmenneelle Eino Wilhelmsille hänen vuosituhannen vaihteessa lahjoittamastaan teoksesta, jonka lukeminen on suonut minulle miellyttävän kokemuksen. Hän oli hankkinut kirjan vuonna 1987 Suomalaisesta kirjakaupasta 82:- mummonmarkalla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25