Jeesus kutsuu luokseen heikot
Jeesus Kristus sanoi: "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon." (Matt. 11:28)
Miksi omantunnon tuskat voivat olla hirvittävät?
Miksi ainut lääke omantunnon tuskiin, jota Jumalan laki on nostanut esiin, on evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta?
Miksi Jeesus kutsuu luokseen syntisiä ja väärintekijöitä?
Pitääkö meidän ensiksi väsyttää ja raskauttaa itsemme, ennenkuin kelpaamme Jumalalle?
Millä perusteella tämä kutsu on (tai ei ole) lupaus täydellisestä levosta?
Kaikki julkaistut blogini:
. . . . .
Seuraavat blogit:
Halpa armo (2.1.2015)
279 kommenttia
Juha Heinilä:”Ainoastaan heikko voi auttaa toista heikkoa. Juoppo kuuntelee helpommin entistä juoppoa kuin koko ikänsä raivoraittiina ollutta.”
Nyt selkis miksi et kuule Jeesusta, eihän Hän ole syntinen.
Ari, Sinä taistelet omia olettamuksiasi vastaan.
Et ymmärrä mitä kirjoitetaan, höpötät asian vierestä omia luulojasi ja todistelet sitten niitä vääräksi. Siinä on takkuamista kerrakseen. Eikä se lopu ennenkuin kaikki loppuu.
Iltaa Jorma Ojala, voisitko taasen tarkentaa, siis olen pyytänyt tarkennusta ennenkin.
Jos tarkoitat Juha Heinilälle antamaani kommenttia niin eikö ”syntinen” kuule hänen teoriansa mukaan paremmin ”syntistä”? Kun oma elämä todistaa voimattomuutta niin kuulee paremmin voimattomuuden todistusta/todistajaa? Ylpeyttä on nöyrtymättömyys ettei jaksa/pysty, vaikkakin sanoo rämpivänsä kaulaa myöten suossa mutta ylpeys ei anna periksi tunnustaa ettei ole oikealla tiellä vaan pitää kiinni omasta ymmärryksestään.
Juha Heinilä, olen todistanut elämästäni ENNEN uudestisyntymääni, siis aikaa jolloin elin TÄYSIN erossa Jumalasta, niitä syntejä ei Jumala muistele, sain armon.
Kun ajattelle esin kuinka elin haureudessa eli avoliitossa, omat halut ja himot veivät, entä nyt, en ole uudestisyntymiseni jälkeen, josta on yli kymmenen vuotta, koskenut naiseen seksuaalisesti, tässä on Jumalan voima olla HÄN puhdistaa, tämä oli vaan YKSI esimerkki Jumalan voimasta. Lepo ja rauha ja ilo ja R akkaus taasen ovat Pyhän Hengen hedelmiä ja Jumalan lupauksia joista saan nauttia, AAAMEN.
Juha Heinilä, ei oo mulla saimaalla torppaa eikä viiksiäkään.
Kun miettii sana pareja heikko – vahva niin voiko olla molempia yhtäaikaa?
Heikko synnin edessä ja vahva opissa?
Entä armahdettu – armoton?
Omalle kohdalle ottaa armon kaikista synneistä, toisille armoton väärästä opista?
Pelko – rauha?
Pelkää ja hyökkää jos/kun joku kyseenalaistaa oman ”oikean”opin, rauha Jumalassa jota ei heiluta toisten sanomiset/tekemiset?
Kivitetty – kivittäjä?
Ottaa rauhassa vastaan toisten syytökset ja tuomiot, antaa kadotustuomioita vääristä opeista/väärästä uskosta?
Jeesus kutsuu uupuneita ja lupaa levon eli esim niitä jotka kyllä ”tunnustuvat” uskonsa oikein mutta elämän huolet ja murheet ja kuormat lannistavat ”uskovan” niin että ei ole enää voimaa elää, silloin kun Jumala vetää hyvyydellään puoleensa ja ihminen kääntyy ja saa kokea Jumalan rakkauden voiman ja rauhan niin kun tämä sama rakkaus vuodatetaan uudestisyntyneeseen niin se saa aikaan muutoksen ihmisessä, enää ei ole ”kirjain” (oikea oppi) tärkeä vaan rakkaus ja sen kautta vaikuttavat teot, enää ei tee mieli riidellä roskapussin viemisestä, enää ei aseta omia tarpeita ja haluja läheisten tarpeiden edelle, on valmis lähtemään vaikka vaimon ja lapsien kanssa jouluostoksille sensijaan että viettäisi aikaa omien harrastusten parissa ns ”ansaittua” omaa aikaa, rakkaus antaa läheiselle eikä ikinä vaadi itselle, niinkuin Jeesus on meitä rakastanut uhraten täydellisesti itsensä, siis Hänen tekonsa osoittivat täydellistä rakkautta, seuraatko siis täydellistä rakkautta, Jeesusta.
Kirjoittaja
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.
Tää teidän armo ja voimattomuus todistelu on hiukan epämääräinen ja harhaa.
Siis kenelle Jeesus antoi/antaa armon kun Hän kutsuu, nöyrille jotka tunnustavat voimattomuutensa, siis ensin juutalaisille jotka tiesivät rikkoneensa Jumalan lakia vastaan ja tiesivät ansainneensa kuoleman, heitä Jeesus armahti kun he nöyrtivät tunnustamaan tämän. Sanoiko Jeesus että jatkakaa samaa rataa tehden syntiä, sanoiko Hän ettei enää tarvitse välittää Jumalan laista, kumosiko Jeesus lain?
Kuinka ihminen pelastuu, kuulemalla evankeliumin ja nöyrymällä tekemään parannuksen ja uskomalla evankeliumin, SIIS PARANNUS on kääntymistä pois entisestä elämästä ja alkamista seuraamaan Jeesusta JUMALAN VOIMASSA kun on otettu kaste ja saatu Pyhä henki.
Armo on juuri sitä että ennen ”hankittu” synnillisen elämän seuraus kuoleman tuomio mitätöidään ja kun tämän ymmärtää niin nöyränä alkaa elämään uutta elämää Pyhän Hengen johdattaman ja Hänen voimassaan, Jumala laittaa lakinsa uudestisyntyneen sydämeen, enää ei kuvittele pelastuvansa lakia noudattamalla vaan sydämen halusta noudattaa lakia eli näkee ja ymmärtää että Jumalan tahto on parasta itselle ja katse ei ole tässä maailmassa vaan tulevassa Jumalan valtakunnassa.
Kukaan ei ole niin hyvä etteikö hänen pidä nöyrtyä parannukseen, siis ei kukaan eikä millään tempulla tätä voi kiertää, jokaisen on nöyrryttävä Jeesuksen edessä.
Ilmoita asiaton kommentti