Iloitse ja kiitä Jumalaa

Olkaa aina iloiset. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa. Henkeä älkää sammuttako, profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenlaista pahaa. (1. Tess. 5:16-22)

Iloitse ja rukoile

Miksi apostoli Paavalin kirjoittamat Jumalan sanat on helposti jokaisen ymmärrettävissä, mutta moni haluaa niiltä ummistaa silmänsä?

Miksi meidän pitää koetella Jumalan sanalla kaikki opetus jota kuulemme tai luemme?

Miksi on tärkeää koetella myös itseämme (vert. 2. Kor. 13:5,8)?

Miten voidaan tukahduttaa Jumalan työ?

Miten saamme (tai saimme) virvoituksen ajat (vert. Apt. 3:18-20)?

Miten voimme iloita koettelemusten keskellä?

Miten tarkoittaa ”rukoilla lakkaamatta”?

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Ilmeisesti halutaan lastensuojelulakia vastaava vanhustensuojelulaki. Lastensuojelulaki on mahdollistanut suurten pääomasijoittajien lastenkotibisnekset, johon tietyllä tavalla virittäytyneet sossut hakevat ns. helppoja tapauksia asiakkaiksi.

    Vanhustensuojelulain ansaintalogiikka pyörii perinnöissä. Jo nyt eläke on ulosmitattu hoitomaksuihin, mutta nyt halutaan myös omaisuus.

    Jos haluan huolehtia omaisuudesta ja maksaa hoidosta osan, mikä takaa että raha menee juuri äitini ruokaan ja vaippoihin mukaan lukien näihin liittyvät hoitopalvelut? En haluaisi elättää muuta organisaatiota, koska en ole voinut vaikuttaa sen syntymiseen. Siis esim. sosiaalijohtajan 70000 euron nahkasohviin tai hänen palkkaansa tai lukuisin konsulttien palkkioihin.

  2. Päivän selvä ajan hengen mukainen yltiökapitalistinen ehdotus, joka jättää taas kerran kaikkein vähäosaisimmat ihmettelemään, että tämäkin vielä. Ei kai tällaista mitenkään voi perustella, jos ei ole amerikkalaista yltiökapitalismia sokein silmin kannattava.
    Onkohan ehdotuksen tekjä edes lukenut sellaisesta taikka tutustunut siihen eli yhteiskunta lienee tuntematon käsite. Sen kokonaisvaltainen toimiva ratkaisu huolehtii yhteisvastuullisesti jokaisesta eikä sälytetä kenenkään harteille yhdenkään toisen hyvinvointia. Lapset ja perheet aivan varmasti tekevät osuutensa mutta ahneiden yhteiskunta ei ole kiinnostunut kenestäkään vaan sysää aina vastuun naapurille – tässä siitä oiva esimerkki.

    • Tuo Hirvi, yhteiskuntamme on täynnä veroja ja maksuja, jotka kohdistuvat yksilöiltä yksilöille, yhteisöiltä yksityisile tai yhteisöille tai yksityisiltä yhteisöille ja liittyvät silti yhteisen hyväämme eivätkä ole maksuina kuitenkaan yhteisvastuullisia.
      Jaksan ihmetellä haloota joka nousee siitä,että joku joutuisi tietyissä erillistapauksissa osallistumaan varoillaan omien vanhempiensa hoitoon…

  3. Heli.H ja Tuomo H. Osuvat juuri siihen mistä on kysymys. Suomen yhteiskuntaa sopeutetaan kovalla kädellä uuteen muottiin ja sen muotin valajat ovat kovan rahan asialla. Maailmalla tuottoisimmat alat ovat juuri sairaala bisnes, hoitoala ja lääketeollisuus. Suomi on tältä osin vielä kaivamaton kultakaivos.

    Työterveyden huolto toimii, mutta kun jäät työn ulkopuolelle loppuu tulot ja yksityiseen ei ole varaa, jää julkinen sektori. Jos halutaan Jenkkilän tyylinen sairasvakuutus järjestelmä meille, niin kerron terveisä sieltä. 4 henkinen perhe maksaa n.2000 taalaa/kk näitä vakuutuksia. Töitä tehdään 12h päivässä ja tienestit ovat kolminkertaiset meihin verrattuna. Jos haluamme, muuttaa hyvinvointi valtio järjestelmän toiseen, niin pitäisi miettiä mitä me kansana oikeasti haluamme. Koko kansan hyvinvointi on näin pienelle kansalle elinehto, Suomea ei saa jakaa köyhiin ja rikkaisiin, se on estettävä, jo niiden tähden, jotka näkivät aikanaan kauas. kun nykyisen yhteiskunta mallin loivat. EU on kauppaliitto, poliittisiin päätöksiin se ei kykene, se kulkee kaupan ehdoilla ja sen seurauksia nyt niitetään. Nykyinen julkisen sektorin rahoitusvaje on ollut toetoinen valinta kysymys. Unohdettiin vain, että rahalla ei ole omaatuntoa. Luther sanoi aikanaan, että ”köyhistä ja sairaista huolehtimista ei voi jättää ihmisten hyväntahtoisuuden
    varaan, vaan huolto on lailla säädettävä, koska ihminen on luonnostaan ahne”

    Ahneet ovat tässäkin haistaneet hyvät tienestit, lapsista, sairaista ja vanhuksista ja heidän omaisistaan, ei olla kiinnostuneita, vaan heidän rahoista.

  4. Heli Hämäläinen, eivät ne vanhukset nykysystemilläkään ilmaiseksi hoidu, me kaikki heidän hoitonsa maksamme sekä julkisile että yksityisille tahoille. Oletko huolissasi verojohtajien nahkasohvista? Sinä heille sen kustannat.
    Lakia tulee verrata ei lastensuojelulakiin vaan lakiin elatusvelvollisuudesta kaikkine sovelluksineen ja tarkennuksinen ja tarveharkintoineen, ajoituksineen ja kantokykyineen jne.

    • Osmo, hyvä huomio. Tarkoitatko, että rikkaat eivät maksa veroja? Olen ymmärtänyt että maksavat ja silti käyttävät jo nyt yksityisiä palveluja. Jokainen joka maksaa veronsa on oikeutettu julkisiin palveluihin, mutta juuri sen tähden rikkaat eivät haluaisi veroja maksaa, koska eivät tarvitse köyhäin palveluja. Kasiteräinen miekka, tuo verotus. Duunari maksaa veronsa suoraan tilistä järjestelmän ehdoilla. Kenellä on mahdollista keinotella veroilla, ilmeisesti sen myös tekee. Rikkaatko? Nyt täytyy olla tarkkana.

    • En tiedä, kun en ole rikas. Mutta kyllä meikäläisenkin loppuelämän sairauskulut saa yhteiskunta mieluusti maksaa. Itsellä keskituloisella ja pian eläkeläisellä kun ei ole sellaisia varoja.

    • Yli 100 000 vuodessa tienaavia oli muistaakseni 2% v-äestöstä
      Veroista he maksoivat 16%

      Heikki Rinnekin tulee huomaamaan, että rahat eivät riitä siihen, mitä hän lupaa.
      Olisi mukavampaa kertoa se äänestäjille jo nyt.

  5. Ehdotuksen suuntaan on oikeastaan jo astuttu ensimmäinen askel siinä, että kotihoidon ja kotisairaanhoidon veloituksen suuruus ei perustu hoidettavan, vaan koko talouden tuloihin,

    Siis esim.kun kotisairaanhoitoa tarvitseva vanhus asuu lapsensa perheen luona, vanhuksen eläke ei määrää taksaa, vaan koko perheen tulot. Näin ainakin minä maksuperusteista kirjoitetun ohjeen ymmärrän. Hoitotunnin hinta nousee helposti 100-200 euroon per tunti.

    • Sitä, että yleisiin tarkoituksiin veroin kerätyt varat eivät kerry aina oikeudemukaisesti,koska toisilla on parempi mahdollisuus keinotella eli ’verosuunnitella’ itseltään lähes kaikki verot pois., Tällöin he osallisuvat varsin vähän tai eivät olenkaan esim. juuri sote-menoihin. Tälläin veronsa säntillisesti ja keinotelematta maksavat naapurit. kustantavat näiden vero-pinnareiden vanhempienkin sote-kuluja. Sekö on oikein?

  6. Tässäpä karkea alustava luonnos uudeksi laiksi:

    Vanhemman hoidosta annetun lain mukaan täysikäisillä lapsilla on velvollisuus osallistua sairaiden yli 65 vuotiaiden vanhempiensa hoivan ja hoidon kustannuksiin. Vanhemalla on oikeus riittävään hoitoon, joka käsittää vanhemman elämäntilaneen mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, hänen tarvitsemansa hoidon ja asumisen sekä tästä aiheutuvat kustannukset (Vanhushoivalaki 1 §).

    Vanhushoivalain mukaan lapset vastaavat vahempiensa hoivan ja hoidon kustannuksista kykyjensä ja laissa tarkemmin määritellyn vastuuosuuden mukaan. Lasten mahdollisuuksia arvioitaessa huomioon otetaan heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Lasten hoivavastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös vanhempien kyky ja mahdollisuudet itse vastata hoivastan ja hoidostaan sekä seikat, joiden johdosta lapsille ei aiheudu vanhempien hoivasta ja hoidosta kustannuksia tai ne ovat vähäiset.

    Lähtökohtaisesti vanhemman oikeus saada hoiva ja hoitotukea lapsiltaan päättyy, kun hoivaa tai hoitoa ei enää tarvita. Hoiva ja hoitovelvollisuus voi päättyä tai sitä ei muodostu lainkaan, jos vanhempi kykenee täysin elättämään itsensä ja maksamaan sairauskustannuksensa ansiotyöllään tai muilla tuloillaan tai varallisuudellaan. Lisäksi oikeuskäytännössä on katsottu, että lasten hoiva ja hoitovelvollisuus päättyy, jos vanhempi solmii uuden avioliiton .

    Jos vanhemman hoiva ja hoito on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemman lapsille, ei näin määrätylle huoltajalle synny vahemman hoivasta ja hoidosta annetun lain tarkoittamaa huoltovelvollisuutta suhteessa vanhempaan.

  7. Otettaisiinko tähän lakiin sitten kaikki mahdolliset tapaukset tai niiden poikkeukset, mihin niitä ei sovelleta. Suomessa nuori aikuinen on usein 25-30 vuotias valmistuessaan ammattiin. Siinä vaiheessa hänen pitäisi pitää kiirettä perustamaan perhettä, jos aikoo vielä ehtiä synnyttää. Ainakin naisen hedelmällisyys on jo lasku-uralla. Sukupolvien väli on silloin 30-35 vuotta, joten perhe, jolle elatusvelvollisuus lankeaa, saattaa varsin hyvin olla asuntovelan ja pienten lasten hoidon ja hoitomaksujen kanssa kamppaileva perhe. Ei ole vallan tavatonta, että esim. muistisairaudet alkavat ennen ikävuosia 80+. Miten nuori lapsiperhe voi suunnitella perheensä tulevat asuntovelat ja elämänsä pohjan, jos koska tahansa voi päälle pamahtaa tällainen uhka. Jos taas rajataan nämä ulos, onko oikein, että jotkut saavat kasvattaa varallisuuttaan maksamalla näitä velkoja pois esim. saamalla vapautuksen ja toiset joutuvat maksamaan samoista tuloista elatusmaksuja ja eivät ehkä koskaan voi saada omaa asuntoa. Vai
    pannaanko lapsiperheet pihalle velkaisista omistusasunnoistaan. Vuokrakulut ovat toisaalta suuret, joten missä ovat ne suuret tulot, joita professori haikuilee hoitomaksujen katteeksi.

    Ihan oikeasti kenellä työssäkäyvällä perheellisellä jää tilille 1500 euroa kuukaudessa, jos vanhuksen oma eläke on noin 1500-1700 euroa kuukaudessa. Eikä 3000 euroa vielä kata laitoshoidon kustannuksia. Siinä vaiheessa kun lapsien elatusvelvollisuus omien lasten kasvattamisesta päättyy, ovat he itse jo 50-55 vuotiaita.Onko siinä välissä ulosmitattavaa tuloa? Jos kaikki menen optimaalisesti ehkä siinä 55-65 välissä olisi jotakin ulosmitattavaa, mutta se edellyttää, että kaikki elämässä menee professorin laskelmien mukaan nappiin. Eikö meillä ole verotus sitä varten, että se yksinketaisella menettelyllä ulosmittaa meidän maksukykymme koko elämämme ajan. Minusta hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus on juuri tämä eikä se, että alamme rakentelemaan tuhannen ja yhden poikkeuksen poikkeuksen lakihimmeleitä taloudellisen maksukyvyn laskemiseen erilaisissa tapauksissa.

    • Leena Viilo, jos ko laki tulee,niin siinä tietenkin otetaan huomioon lasten erilaiset elämäntilanteet, taloudelliset kantokyvyt jne. Kaikki eivät välttämätä joutuisi maksamaan senttiäkään.

  8. Yhteiskunta hoi, huuto sinulle, pidämme sinua pystyssä monin tavoin, vaikka et arvostakaan meitä.

    Me kannamme lukemattoman määrän tarinoita ja hiljaista tietoa nuoremmille sukupolville.Ihminen tarvitsee menestyäkseen juuret.

    300 miljoonaa euroa siirtyy vuosittain isovanhemmilta lapsille ja lastenlapsille, hoivana, tukena ja lahjoina.

    Me hoidamme omaishoitajina puolisoitamme yli kaiken kelvollisen työntekoajan, vielä yli 80-vuotiaina. Omaishoitajista murto-osa saa päälle 300 euroa kuussa miinus verot.

    Eräs virkaihminen sanoi minulle, että kenenkään ei ole pakko olla omaishoitaja. Mitä tapahtuisi jos lopettaisimme KAIKKI huomenna?

    Kuka tekee valtaosan kaikesta vapaaehtoistyöstä – no me vahhat eläkkeellä olevat. Vedämme vanhusten kerhoja, seurakunnan ryhmiä, Punaisen Ristin toimintaa, marttatoimintaa jne..

    Me kulutamme. Käymme teattereissa, konserteissa, oopperassa, museoissa, joihin matkustamme tilausbusseilla ja pysähtelemme erilaisissa ruokapaikoissa. Käymme liikkumassa, joogaamme, käymme salilla.

    Odotamme vain, että vaate- ja kenkäteollisuus keksii, että olemme olemassa, sillä haluaisimme välillä uudistua, vaikka emme ole 22v 177 cm 50 kg.

    Voisi sanoa, että pyöritämme monin tavoin tätä yhteiskuntaa. Meitä yli 65-vuotiaita on miljoona, mutta vain noin 50 000 meistä on ympärivuorokautisessa laitoshoidossa.

    Meidät tilastoidaan samaan nippuun 70 – 107 vuotiaina, kuin 37 vuotta elämästä olisi ei mitään.

    Haluamme voida hyvin, ostamme hyvää ruokaa, luomutuotteita, luontaistuotteita, lääkkeitä. Ostamme!!

    Toivon, että emme jää nurkkiin kyhjöttelemään, vaan meidät otettaisiin todesta.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.