Ihmispelko on kuin itseään toteuttava epäilys, se vie ansaan.

”Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa.”
‭‭Sananlaskujen kirja‬ ‭29:25‬ ‭

 

Kevätkaktus loistaa kukassa asuntomme työhuoneessa. Sananlaskujen kirjan jae johdatti pohtimaan pelkoa. Pelon vuoksi ihminen saattaa käpertyä sisäänpäin, jäädä pelkonsa vankilaan. Silloin ei oikein mikään elämänalue pääse kukoistamaan eikä kukkimaan.

Luottamus ja toivo taas saa meidät kääntymään kohti valos. Avautunein terälehdin kukinto on pelottomasti kutsuva ja vieraanvarainen (poissulkien lihansyöjäkasvit).

Hepreankielinen alkuteksti on tässä oikeastaan suomalaista käännöstä syvällisempi: ”Ihmispelko asettaa ansan, mutta Herraan luottava pelastuu.” Se, mihin ihmispelko vie, on ansa מוֹקֵ֑שׁ moqeš. Pelko on kuin pahaenteinen odotus, joka laukeaa itsensä toteuttavana. Moqeš muuten tarkoittaa nykyhepreassa myös miinaa sotilaskielessä.

Tiedän, että pelot vaivaavat monia meistä. Sitä ei tarvitse hävetä. Häivyttääksemme epävarmuuden ja epätoivon meillä on vain tapana tarttua vääriin oljenkorsiin, sellaisiin, jotka vievät harhaan. Joskus turvaudumme itse luomaamme valheminään, josta tuleekin vankila aidolle minuudelle.

Itseään ei voi tukasta nostaa, mutta meille kaikille kuuluu lupaus: Herraan turvaava pelastuu. Uskon, että se kattaa varjeltumisen ja ansasta pääsyn monella tasolla, konkreettisesta hyvinkin hengelliseen.

Pentti Tepsa

Kemijärven kirkkoherra

8 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Niin, sananlaskujen kirjoittajalla ei ollut kaiketi vielä mielikuvaa Herran pelkoon johtavasta helvetistä, joka on myöhemmän teologisen tarkoituksenmukaisen kehittelyn tulos.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Tepsa sanoo:

      Kiitos Seppo kommentistasi. Hyvää sunnuntaita.

      Kyllä Sananlaskujen kirjakokoelma tuntee ainakin ”kuoleman ansat” moqešei ha mawet, sheol oli varmaan myös tuttu, esiintymistä en ehdi tarkastaa.

      Helvetti ja tulinen järvi on evankeliumien mukaan Jeesuksen julistuksessa esillä, ei niinkään teologisen kehittelyn tulos. Vai onko sinulla tarkempaa tietoa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      No se oli Jeesuksen kehittelemää teologiaa 🙂 jonka tulkintoja sitten kehittelivät teologit. Mutta muistan kyllä teologia joskus opiskellessani kuulleeni, ettei varsinaista hevettioppia VT:stä löydy. Sheol eli Tuonela ei ollut varsinainen tulihelvetti se liene tulkittu kuten minua paremmin tiedät, jonkinkilaiseksi helvetin esikartanoksi…?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Jumala on Rakkaus!

    1.Joh.4:

    18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

    Rakkaus, eli Jumala, karkottaa pelon. Jumala muuttaa uskoontulossa ihmiseen sisäisesti, tehden ”asunnon” kanssa yhteistyötä niin paljon ja niin laajasti kuin tila sallii.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Huudin suura

    102 ” Tällainen on Herrasi rangaistus, kun hän rankaisee väärintekijöiden kaupunkia. Hänen rangaistuksensa on tuskallinen ja ankara.

    103 Tässä on merkki niille jotka pelkäävät tuonpuoleisen rangaistusta. Sinä päivänä kaikki kootaan yhteen, ja sinä päivänä kaikki ovat paikalla. . 104 Emme me lykkää sitä kuin määrätyksi ajaksi. 105 Kun se päivä koittaa, sielut saavat puhua vain Hänen luvallaan. 106 Toiset ovat kurjia, toiset onnellisia. 107 Ne jotka ovat kurjia, joutuvat tuleen ja siellä riittää valitusta ja voihketta. he pysyvät ikuisesti siellä, niin kauan kuin maa ja taivas kestavät, paitsi jos Herrasi tahtoo toisin, Herrasi kyllä tekee, mitä tahtoo.

    108 Ne taas, jotka tehdään onnellisiksi, saavat asua ikuisesti Paratiisissa niin kauan kuin maa ja taivas kestävät, paitsi jos Herrasi tahtoo toisin. Tämä on lahja joka ei lopu kesken.

    109 Älä siis epäile sen takia, mitä he palvovat; he palvovat vain niinkuin heidän isänsä aiemmin palvoivat. Me annamme heille heidän osansa täytenä vähentämättä siitä vähäänkään.

    Koraani kuulostaa jotenkin hyvin tutulta. Oliko Jeesus muslimi sielultaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Tepsa sanoo:

      Kiitos kysymyksestäsi Tarja Parkkila. Historiallisesti Koraani on yli 600 vuotta nuorempaa tekstiä kuin Uusi testamentti. Näyttää kuitenkin siltä, että Muhammad tunsi Syyrian kirkon kautta UT:n sisältöä ja erityisesti psalmeja.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pentti Tepsa sanoo:

    Seppo Heinola, aurinkoista päivää täältä Lapista! Sananlaskujen kirja keskittyy suurelta osin tämänpuoleisten elämänohjeiden pohdintaan.

    Kadotuksen ja helvetin teemat nousevat Rasmatussa muista Raamatun kirjoista. Sekä kristinuskossa että Jeesuksen aikaa edeltäneessä juutalaisuudessa kadotus ja tulinen pätsi ovat paljon esillä. Se on siis Jumalan vastaisten voimien loppu. Uskollisensa Jumala kyllä pelastaa, ne jotka kääntyvät Herran puoleen pelastuvat.

    Kuoleman jälkeiset tapahtumat ja tuli ovat esillä muissakin Lähi-idän uskonnoissa, erityisesti parsilaisuudessa eli zarathustralaisuudessa. Asiaa on kuvattu Avestassa.

    Hyvää kevään jatkoa Seppo sinulle ja muillekin lukijoille! Ystävällisin terveisin Pentti Tepsa Kemijärven seurakunta

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pentti Tepsa
    Pentti Tepsa

    Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.