Ihmisoikeudet ovat jakamattomia

YK:n yleiskokous hyväksyi yleiset ihmisoikeudet 10.12.1948 kun II Maailmansota oli päättynyt kolmea vuotta aiemmin. Ihmisoikeuksien esiin nostaminen ja valtioiden velvoittaminen niiden noudattamiseen oli vähintäänkin aiheellista. Sodan uhreja arvioidaan olleen noin 62 miljoonaa, joista siviilejä 37 miljoonaa ja sotilaita 25 miljoonaa. Lisäksi lukemattomat ihmiset olivat menettäneet kotinsa tai vapautensa.

Oma lukunsa olivat sotia edeltäneet Stalinin Neuvostoliitossa (1936-38) toteuttamat puhdistukset, joissa pidätettiin 7,5–14 miljoonaa ihmistä – suuri osa näistä teloitettiin tai menehtyi vankileireillä – ja Saksan Kansallissosialistien toimeenpanema juutalaisten joukkomurha (1941-45), jossa menehtyi yli 6 miljoonaa juutalaista. Näille kahdelle totalitarialle yhteistä oli vahingollisiksi leimattujen ihmisryhmien täysin pidäkkeetön sorto ja tuhoaminen.

YK:n jäsenvaltiot tulivat johtopäätökseen: ei koskaan enää. Ihmisoikeuksien julistuksen 30 artiklaa kattavat laajan kokonaisuuden yleisinhimillisiä oikeuksia. Johdannossa todetaan julistuksen perusteena, että ”yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa.”

Edelleen johdannossa viitataan julistuksen lähtökohtaan: ihmisoikeuksia on jätetty huomiotta ja raakalaisteot ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa. Tästä ihmiskunnan on suunnattava yhteiseen tehtävään luoda sellainen maailma, ”missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta.” Siksi kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten ”perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin.” Kaikkien kansojen tehtävänä on muistuttaa julistuksen sisällöstä ja edistää näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.
_ _ _
30 artiklan läpileikkaava katsaus on vähän puuduttava, mutta antaa käsityksen kokonaisuudesta. Olen tässä tiivistänyt artikloita tuoden esiin niiden olennaiset osat.

Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, kuten on usein todettu. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaikki artiklojen ihmisoikeudet ovat sitovia. Ei ole mahdollista poimia vain joitain itselle läheisiä kohtia.

– Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä (1. artikla).

– Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta (2. artikla).

– Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen (3. artikla). – Tästä artiklasta seuraavat orjuuden ja kidutuksen kieltävät artiklat 4 ja 5.

– Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä (6. artikla), tasavertaisuuteen lain edessä sekä suojaan syrjintää vastaan (7. artikla) ja hyvitykseen oikeusistuimissa hänen oikeuksiaan loukkaavista teoista (8. artikla).

– Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon (9. artikla). Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi puolueettomassa tuomioistuimessa (10. artikla). Syytteessä oleva on syytön, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todettu. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista, jotka eivät olleet rikollisia tekohetkellä (11. artikla).

– Jokaisella on yksityiselämän, kirjesalaisuuden, kunnian ja maineen suoja (12. artikla).

– Oikeus valtion sisällä liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa sekä lähteä maasta ja palata sinne (13. artikla).

– Vainotulla on oikeus hakea ja saada turvapaikka muissa maissa. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä (14. artikla).

– Oikeus kansalaisuuteen (15. artikla).

– Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan (16. artikla).

– Oikeus omistaa omaisuutta (17. artikla).

– Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja (18. artikla).

– Mielipiteen- ja sananvapaus; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta (19. artikla).

– Kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. (20. artikla).

– Oikeus osallistua maansa hallitsemiseen valittujen edustajien välityksellä, oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. (21. artikla).

– Oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen nauttia välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. (22. artikla).

– Oikeus työhön sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Oikeus samaan palkkaan samasta työstä. Oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan. Oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin. (23. artikla).

– Oikeus lepoon ja vapaa-aikaan sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin. (24. artikla).

– Oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä välttämättömät tarpeet. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa. (25. artikla).

– Oikeus saada opetusta. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken. (26. artikla).

– Oikeus osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. (27. artikla).

– Oikeus yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. (28. artikla).

– Jokaisella on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. Jokainen on lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. (29. artikla).

– Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia. (30. artikla).
_ _ _
Mitä ajatuksia YK:n ihmisoikeuksien julistus herättää? Se on säilyttänyt ajankohtaisuutensa yllättävän hyvin. Ensimmäisen artiklan mainitsemat järki, omatunto ja veljeys ohjaavat valistuksen optimistisessa hengessä jäljessä sanottua. Esimerkiksi koulutusta, työtä ja sosiaaliturvaa koskevat kohdat ovat muovanneet yhteiskuntia. Myös suomalaisen hyvinvointivaltion kehitys saattaa olla merkittäviltä osin Ihmisoikeuksien julistuksen innoittamaa ja ohjaamaa.

Sen sijaan jotkut kohdat saattavat herättää tänään kysymyksiä. 14. artiklan mukaan vainotulla on oikeus hakea ja saada turvapaikka muissa maissa. Julistuksen antamisen aikaan oli tuoreessa muistissa esimerkiksi vainottujen juutalaisten pako pois Saksan hallitsemilta alueilta tai Neuvostoliiton valtaamien alueiden väestön pako länteen. Molemmissa tapauksissa pakolaisilla oli perusteltu syy paeta vainoa ja kuoleman vaaraa. Nykypäivän pakolaisuuden kirjo on laajempi, eikä aina ole kyse suoranaisesta vainon uhkasta kotimaassa, kuten pakolaisten houkuttelu kotimaistaan ja käyttäminen hybridivaikuttamiseen Keski-Euroopassa parhaillaan osoittaa.
_ _ _
Toinen artikla toteaa, että ”jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, jne. perustuvaa erotusta.”

Kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan tunnuspiirre. Siksi on yllättävää, että valkoihoisilta, heteroseksuaaleilta miehiltä evätään tänä päivänä joissakin yhteyksissä Ihmisoikeuksien julistuksessa mainittuja oikeuksia sillä perusteella, että he ovat etuoikeutettuja ja ”valtapositiossa”. Tämä on kuitenkin yleistys, joka ei pidä paikkaansa, ainakaan kaikkien miesten kohdalla. Miehissä on köyhiä, syrjäytyneitä ja eri tavoin ahdingossa olevia yhtä lailla kuin naisissakin.
– – –
16. artikla avioliitosta ja perheestä voi joidenkin mielestä olla vanhentunut, kun siinä todetaan, että ”perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan”. Perheen määrittelyt tosin vaihtelevat, mutta julistus tarkoittanee edellä artiklassa mainittua avioliittoa ja siihen mahdollisesti syntyviä lapsia. Niille kuuluu siis valtion suoja.

Joidenkin mielestä ydinperhe on vanhentunut instituutio, jonka tilalle ovat tulleet suhteiden moninaisuus ja avoimuus (ESS 11.11.). Tosiasiassa valtaosa suomalaisten parisuhteista on edelleen ydinperhemallin mukaisia. Tosin solmittujen avioliittojen samoin kuin syntyneiden lasten määrä laskee, jolloin tulevaisuuden huoltosuhde ja kestävyysvaje heikkenevät. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaikeutuu samalla kun väestö kuihtuu.
_ _ _

YK:n ihmisoikeuksien julistus ei puhu ainoastaan oikeuksista, vaan myös velvollisuuksista. Ilman oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa ei ole kohta oikeuksiakaan. Artiklassa 29 todetaan: ”Jokaisella on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.”

  1. Koronasirkus on osoittanut tässä ajassa ja moni muu asia historiassa, että kaiken voi tulkita väärin ja myös tulkitaan väärin, mikäli konsensus vaatii. Kaikki ihmisoikeudet voidaan kumota uhan tai vaaran varjolla riippumatta siitä, onko uhka todellinen tai oikeissa mittasuhteissa.

    Esim. pelkästään Suomessa oikeuksia liikkua maan sisällä, maasta pois ja takaisin sekä kokoontumisoikeutta, on rajoitettu kestämättömin perustein. Peittelemättömästi painostusvälineeksi luotua koronapassia omistamattomat miljoona ihmistä on asetettu eriarvoiseen asemaan ja syrjintä on mahdollista virallisin luvin, jotka on saatu aikaan kiertämällä perustuslaki lain hengen vastaisella kikkailulla.

    Kollektiivisen mielenhäiriön tilassa mitä vain voi tapahtua. Tieteen nimissä voidaan esittää mitä vain, säätä lakeja miten vain ja siten oikeutta mitä vain, näinhän toimittiin myös Saksassa ennen.

    Nyt ympäri maailman ihmisoikeuksia rajoitetaan kestämättömällä tavalla flunssan vuoksi. Virkavalta käyttää väkivaltaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä. Australiassa tilanne on painajaismainen. Lopulta kysymys on kuuliaisuudesta systeemille, tottele tai muuten. Tämä tulee jokaisen silmille, olen sanonut.

    Ihminen on niin onnettoman hölmö, että ei auta yhtään turvautua muuhun kuin Jumalaan. Herran tiet ovat suorat, hän ei kieroile tai syrji ja on ehdottomasti oikeudenmukainen kaikkia kohtaan.

    • Kun sairaaloissamme on näiden Joni Toivosen tarkoittamien flunssapotilaiden hoitoa varten työvoimapulaa eiköhän voisi ko flunssan ilmeisenä asiantuntija ilmoittautua vapaaehtoiseksi apulaiseksi vaikka jollekin teho-osastolle ? Siellä hän varmaan ilman maskia ja rokotuksia voisi olla suureksi avuksi lähimmäisilleen ihan Jeesuksen Matteus 25:ssä edellyttämään tapaan?

    • Ole, Seppo, tarkkana nyt. Iltalehdestä on löytynyt uusi variantti, joka tappaa varmasti koko maailman kaikki ihmiset jopa 500% enemmän kuin muut!

    • No mitä jos Joni lentäisit sinne vähän valistamaan niitä tyhmiä lääkäreitä siellä? Kun eivät osa pikku flunssaa deltasta tai omigrosta erottaa.

    • Tämä kertomus ei ole Raamatusta, mutta on silti erityisen ajankohtainen:

      Mies oli kotonaan ja sai yllättäen vakavan sairaskohtauksen. Viimeisillä voimillaan hän onnistui soittamaan ambulanssin ja jäi tupansa verannalle sitä odottamaan. Odottavan aika oli pitkä ja miehen olo kävi tuskaiseksi. Lopulta vilkkuvat valot valaisivat pihamaan.

      Kun ensihoitajat nostivat miehen paareilla ambulanssiin, tämä kysyi viimeisillä voimillaan: ”Viettehän te minut sairaalaan mahdollisimman nopeasti?”

      Ensihoitajat pudistivat päätään ja yksi heistä sanoi: ”Ei tietenkään. Me viemme sinut keskustelupalstalle. Siellä on ne parhaat asiantuntijat.”

  2. ”- Oikeus saada opetusta. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken. (26. artikla). ”

    ” Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja (18. artikla).”

    —–

    Uskonnonvapaus antaa oikeuden julistaa vakaumustaan, vaikka se ei suinkaan lisäisi ymmärrystä, suvaitsevaisuutta, ja ystävyyttä kaikkien uskontoryhmien välillä.
    Tällä viittaan kristinuskoon, joka demonisoi emouskontonsa, eikä edes kärsi kuulla puhetta Juudaksesta, josta se on tehnyt pahantekijän.

    Olen yrittänyt ajaa asiaa siihen suuntaan, että jakamattomat ihmisoikeudet kuuluvat myös Juudakselle, tosin poissaolevana mutta, koska häntä on pidetty koko kansan perustyyppinä niin tästä lähtökohdasta ajatellen, jos saamme palautettua Juudakselle ihmisoikeudet puhumalla pois hänelle pahantahtoisesti istutettu rooli, me saamme mitätöityä koko kansaan kohdistuneen demonisoinnin ja evankeelisen nimittelyn. Se on ollut kohtuutonta ja seurauksiltaan sanoinkuvaamatonta.

    Tällä toiminnalla ei kuitenkaan saa ystäviä, vaan ainoastaan vihamiehiä, koska kristikansa pelkää, että heidän omansa, kuten myös Jeesuksen arvo laskee, jos juutalaisille annetaan ihmisoikeudet, tai oikeutta ylipäätänsä. Olemme tottuneet saamaan opetusta apostoolisesti, jossa heitä syytetääm Jeesuksen Kristuksen murhaajiksi. Kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa, missä evankeliumia julistetaan.

    Kristikansaa on peloteltu juutalaisella maailmanhallituksella ja joutumisella orjuuteen, joka tietysti on vain pahaa puhetta, mutta osoittaa kuitenkin sen, että kristityt itsekin tuntevat tekevänsä jotakin väärin ja pelkäävät, että joutuvat rangaistuiksi ja siksi he tarvitsevat hokemaa pelastussanomasta, vaikka pahan tekemisen voisi vain lopettaa.

  3. Ristin-ryöväristä on puhuttu vain ryövärinä. Vasta äskettäin oivalsin, että hän oli myös ihminen. Ehkä hyvin samankaltainen kuin olen minäkin. Asettumalla ryövärin asemaan voi hiukan kuvitella, mitä hän joutui kokemaan. Ristiryöväristä puhuttaessa unohtuu helposti hänen ihmisyytensä.
    Sitä en hänelle ryövärinä ole aiemmin osannut suoda. Täälläkin tekisi hyvää jos olisimme enemmän kiinnostuneita niistä ihmisistä, jotka tänne kirjoittaa, kuin siitä mitä tekstiä he tuottavat.

  4. Tätä YK:n ylevää ihmisoikeusjulistusta ennakoi sen sisältöön suuresti vaikuttanut Teosofisen seuran jo 1800-luvulta peräisin oleva ohjelmakohta 1:
    Seuran tarkoitus on:

    1) Muodostaa ihmiskunnan yleisen veljeyden ydin huolimatta rodun, uskontunnustuksen, sukupuolen, yhteiskuntaluokan taikka ihonvärin eroavaisuudesta.

    YK:n julistuksen luonnosteli 10 jäsenine komitea, jota johti teosofisesti orientoitunut ja teosofien kanssa konsultoinut Eleanor Roosevelt!

    • Matias, teosofinen ajattelu ja -seura sallii kuulua mihin erilliseen uskontokuntaan hyvänsä. Tässä oli olennaista se, että Eleanor Roosevelt oli saanut ihmisoikeusjulistukseen suoraan vaikutteita teosofisen seuran ohjelmakohdasta 1, joka oli lähes 100 vuotta edellä aikaansa. Etenkin suhteessa eri rotuihin.

    • Ari

      Keneenkä sinä minut sekoitat, kun sanot minun kannattavan oppisuuntaa, jonka perustaja sekotti erilaisia uskontoja luoden niistä yhden uuden uskonnon.

      Etkö muista että olen useasti sinulle huomauttanut, miten opeissasi esiintyy viime vuosisatoina keksittyjä oppeja muka vanhoina Raamatun opetuksina. Miten sitten saatat kuvittella minun menevän sellaisten tekstien mukaan, missä virhe on jopa parisenkymmentä kertaa suurempi huti, kuten esimerkiksi se, että opin perustaja siteerasi eräitä 1800 -luvun amerikkalaisia lehtiä muka 10 000 vuotta vanhoina tiibetiläisinä teksteinä.

    • Matias: ”Jonka perustaja sekotti erilaisia uskontoja luoden niistä yhden uuden uskonnon.”

      Matias, teosofia EI ole eikä pyri olemaan uskonto, sen ohjelma ei täytä uskontotieteen uskonnoilta edellyttämiä kriteereitä.
      Blavatskystä levitettyjä valheita pyysi mm suomalainen tiedelehti anteeksi. Ko amerikkalaislehdet ovat mahdollisesti siteeranneet vanhoja tiibetiläisiä tekstejä.

      Monet kristityt vihaavat Blavatskyä koska hän tiesi liika kristinuskon juurista. (Kts. Hunnuton Isis)

    • Seppo

      En tahdo alkaa kinaamista HB:n merkityksestä koska se veisi Pekan erinomaisen blogin aiheesta täysin sivuun ja koska sinun kanssasi se veisi hyvinkin pitkään keskusteluun.

      Voinen vain todeta että puheen noista vanhoista tiibetiläisistä teksteistä kaatuvat jo siihen että kirjoitustaito tuli tuonne vasta 600 -luvulla AD. Gappia on noin 8700 vuotta.

  5. Pitikö juutalaisten kohdata kaikki maailman kauheus ja julmuus ennenkuin kristikansan kääntymys ihmisoikeuksien suuntaan tuli mahdolliseksi.

    Teologialla ja teosofialla olisi ollut aikaa ryhtyä ajamaan ihmisoikeuksia jo paljon aikaisemmin. Se olisi voinut estää kauheuksia tapahtumasta.
    Tai toimia silloin, kun satoja synagogia paloi Saksassa ja antisemitismi oli ylimmillään.

    Ei kukaan puhunut ihmisoikeuksista silloin mitään. Johtuiko se siitä, että natsit olisivat voineet loukkaantua ja pitää sitä sitä vihapuheena ja vainona? Ja mistä se sitten kertoo ?

    • Teosofinen seura otti heti perustamisessaan ohjelmaansa kansojen ja rotujen yleisen veljeyden. Käytännön toimiin maailmanlaajuisessa mielessä sillä ei ole ollut resulsseja eikä valtaa. Jäsenikseen se on hyväksynyt kaikki rodut .

  6. Heinola

    En tunne paljon teosofiaa, mutta oletan sen olevan teologian ja filosofian liitto, joka ilmeisesti on saanut alkunsa jo Filon, tai Philon Aleksandrialaisesta, joka yritti näitä yhdistää, juutalaisuus, stoalaisuus, pythagoralaisuus, platonismi.

    Se oli Hellenismiä, jo ennen kristinuskoa vaikuttanut oppihaara, Hellas oli Kreikan alue ja myöhemmin koko maan nimi.
    Jotakin sieltä on jäänyt kristilliseen tarinaan, koska myös Helioksella (Aurinko jumala ), oli poika nimeltään Faethon. Kukaan hänen ystävistään ei uskonut, kun hän kertoi olevansa jumalan poika, ja Faethon pyysi isältään, että isä antaisi hänen nousta taivaaseen ajamaan aurinko laivaa, että kaikki uskoisivat hänen olevan jumalan poika.
    Isä antoi pojalle mitä poika pyysi, mutta poika kuitenkin epäonnistui auringon ohjailussa, ja ohjasi auringon liian lähelle maata, ja oli polttaa koko maanpiirin poroksi.

    Silloin Zeus puuttui asiaan ja lähetti salaman surmaamaan Faethon, joka sitten putosikin kuolleena maahan ja maa pelastui.

    Ihmisoikeuksiin liittyvää sanastoa en ainakaan Platonin kirjasta Valtio, ole löytänyt, se on hyvinkin ihmisiä eri ryhmiin jakava valtion perustamisoppi. Vapaat miehet ja orjat, naiset ja muukalaiset, kelvolliset ja kelvottomat miehet, oppineet ja oppimattomat, viisaat ja tyhmät. Laki ei tainnut koskea ylempää luokkaa, eli vapaita miehiä, ainoastaan maahanmuuttajia, naisia, orjia ja sotavankeja, jotka aina joutuivatkin orjiksi.

    Juutalaisuus on tasa-arvoinen siinä mielessä, että jo Mooseksessa kaikki ovat Lain edessä samanarvoisia, niinkuin Jumalan edessä ovat, eikä kenelläkään pitäisi olla mitään erioikeuksia; ” Älä pidä köyhän, äläkä rikkaan puolta vaan tuomitse oikeudenmukainen tuomio. ” Kuuluu tuomarin ohjeisiin. Se on vastaansanomaton, siihen ei ole mitään lisättävää, eikä mitään pois otettavaa.

    Tämä laki on pyhä, oikea ja hyvä.

    • Tarja Parkkila tuot esille juutalaisuuden ja lain, oliko laki sama juutalaisille ja ulkopuolisille?

    • Ari

      Älä sotke käsitteitä. Kristinuskon viisaus -käsitteellä ei ole mitään tekemistä teosofian opetusten kanssa.

      Aito viisaus on Jumalan lahja. Juuri viisaudella tehdään tyhjäksi kaikki tyhmät kristinuskon vääristelyt.

      Eihän Mooses turhaan ollut oppinut k a i k k e a egyptiläisten viisautta, eikä Joosef turhaan osoittanut suurta viisautta faraon edessä. Myöskin kirkon virkaan valittavalla pitää olla riittävän paljon viisautta niin, ettei hän tyhmyyttään mene pilaamaan uskon asioita.

      Apostolien teot:

      6:3 Valitkaa sentähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen.

      6:10 mutta he eivät kyenneet pitämään puoliaan sitä viisautta ja henkeä vastaan, jolla hän ( Stefanus ) puhui.

      7:10 ja pelasti hänet ( Joosefin ) kaikista hänen ahdistuksistansa. Ja hän antoi hänelle armon ja viisauden faraon, Egyptin kuninkaan, edessä; ja tämä pani hänet Egyptin ja kaiken huoneensa haltijaksi.

      7:22 Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.

  7. Ari Pasanen.
    ”Tarja Parkkila tuot esille juutalaisuuden ja lain, oliko laki sama juutalaisille ja ulkopuolisille?”

    Oikeamielisyyttä koskevia lakeja on paljon, yhdessä sanotaan näin:

    ”Muukalaista älä sorra, sillä te tiedätte muukalaisen mielialan, koska itsekin olette olleet muukalaisina Egyptin maassa. ”
    Minun mielestäni laki koskee lähinnä toimia omassa maassa, ja kehoitus kohtelemaan muukalaisia samalla tavalla kuin omia kansalaisia tarkoittaa juuri sitä, eli maassa asuvia.

    Ei puhuta muukalaisista pakanoina, tai vääräuskoisina, ei myöskään roduista, tai ihonväristä. Se mikä koskee ulkopuolisia, on vain kielto, koskien huonoja tapoja, että ei saa lähteä niihin mukaan, seuraamaan heitä. Kielto koskee myös muita jumalia, jotka ovat kiellettyjä. Teot ja tekemiset siis ratkaisevat, ei nuo muut seikat kenenkään kohdalla silloin, kun puhutaan laista. Teot ratkaisevat myös maassa asuvien kohdalla, olivat he sitten omia, tai vieraita.
    Nykyisin kaikilla mailla on omat lakinsa, onnistuneet tai vähemmän onnistuneet.

    Pacana on kreikkalainen sana ja vääräuskoisuus/ harhaoppi/ heresia ovat kristillisiä, toisia halventavia sanoja.

    Näin minun mielestäni.

    • Voisiko Tarja Parkkila opetella käyttämään ”Vastaa” -nappia, jotta hänen kommenttinsa sisentyisivät siihen keskusteluketjuun, johon ne liittyvät.

      Uuden päätason kommenttiketjun aloittaminen jokaisesta omasta kommentista tekee keskusteluketjusta sekavan ja vaikealukuisen. Tätä olisi helpompi seurata, jos kommentit kirjoitettaisiin samaan paikkaan.

    • En suinkaan, enkä niin väitäkään. En viittaa lainkaan heteroavioliittoihin, vaan perhekäsityksen muutokseen. Perhettä, pakolaisuutta ja sukupuoli-identiteettejä koskevissa kysymyksissä tilanne on muuttunut verrattuna YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kirjoitusajankohtaan 1948 verrattuna. Lisäksi tuolloin ei osattu vielä ennakoida tulevia uhkia ihmisoikeuksille, kuten ihmisen aiheuttamaa luonnon tuhoa.

    • Tuo viittaus valkoisiin heteromiehiin pisti myös minua silmään. Jäin pohtimaan, mitkä ovat esimerkkejä tilanteista, joissa valkoihoisen heteromiehen ihmisoikeuksia riistetään esimerkiksi valkoihoiseen homomieheen verrattuna tai tummaihoiseen heteromiehene verrattuna.

      Se ei yleensä kerää minun sympatioitani, jos etuoikeutettu ryhmä alkaa itkemään omien oikeuksiensa perään ilman perusteluja.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.