Hiljaista viikkoa vietetään

Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään, mitä liturgiset värit, musta ja valkea,  tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.

Palmusunnuntaina alkoi hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi,  suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntain nimi on myös käytössä. Se kertoo, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta pohditaan. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta.

Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista ”Pisan testeistä”. Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.

Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen ”Pisa-tehtävän”. Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä ”rauhassa omia töitään”, kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.

Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.

Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä  Пасха ja Πάσχα.  Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset  ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Hiljaisen viikon päiville on annettu  kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.

Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä  askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia.  Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.

Hiljainen viikko on tullut tutuksi, kun virpojat ovat soittaneet ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He ovat kysyneet reippaasti, toimintaa harjoitelleina: ”Saammeko virpoa?” Myöntävän vastauksen jälkeen on tapahtunut virpominen: ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.”

Pääsiäisen aikana on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen.  Martti Luther lausui aikoinaan tunnettuja ”teesejään”, joita oli tarpeellista ottaa huomioon    silloisessa yhteiskunnassa. Ajankohtaan liittyen voidaan hiljentyä miettimään pääsiäisen sanomaa ja sitäkin, miten päätöksenteko on onnistunut tehtävässään, jota perustuslaki ohjeistaa ja valvoo.

Perusteltua on kysyä, miten maamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja miten hoidetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Keskustelua ovat sävyttäneet elokuvatkin.  Niiden tekemistä on pohdittu ja palkittu Jussi-gaalassa. ”Tuntematon sotilas” ja ”Ikitie”-tuotokset ovat saaneet eri määrin julkisuudessa palstatilaa ja arvioita.

”Sananvapaus” ja ”sananvastuu” ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Kuopion kaupungintalolla järjestettiin ”Sananvapausseminaari” 19.3.2018. Toimintojen vastuullisuutta perätään. Aiheellisesti kysytään, millaista on oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa.

Hyvinvointikysymyksiä mitataan eri tavoin. Melko usein asioita tarkastellaan niitä tarkemmin analysoimatta: voidaan sanoa muun muassa, että ollaan keskimäärin tyytyväisiä hyvinvointia ja onnellisuutta kuvaavien tekijöiden suhteen. Päätöksenteko näyttäytyy toisenlaiselta, kun tuloksia arvioidaan tarkemmin eri väestötyhmien kannalta.

Asioita pohtiessa muistuu mieleen kiinnostava tähtitieteen tutkimustuloskin. Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Mitä kertovat toisaalta joulukertomukset tähtitieteen kannalta?

 

Hyvää pääsiäisen aikaa.

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

  1. Radio Patmoksen aamussa keskusteltiin Pääsiäisestä ja mm helvetistä: Saimme kuulla pohdintaa Jumalan rakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Keskustelijan mielestä ikuinen rangaistus tulisessa helvetissä on oikeudenmukainen seuraus adamin synnistä ja ihmisten sittemin tekemeistä tekosynneistä olkoot ne miten pieniä hyvänsä. Tulkitsen tämän niin, että esim. 14 vuotiaana syöpään kuollut tyttö, joka ei ole ehtinyt saada uskonlahjaa ja on tietysti syytön omaan periyntiinsä, on tekemiensä tekosyntien esim. sokeripalan näpistämisestä ja vanhemilleen kiukuttelusta ansainnut miljardi vuotta ja taas miljardivuotta jne kestävän kärvennyksen muutaman tuhannen asteen liekeissä. Tuli mieleen kysyä että ajatellaanko siellä ihan aikuisen oikeasti mitä puhutaan ja opetetaan?

  2. Arvoisat lukijat

    Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.
    Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.

    Pääsiäisen liturginen väri on kertonut paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä. Muistelemme vielä, mitkä ovat hiljaisen viikon kansanomaiset nimet.

    Kiirastorstain ja pitkäperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme sitä, mitä annettavaa hiljaisella viikolla on ollut kiireisille ihmisille. Virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.

    Toinen pääsiäispäivä on lopuillaan. 31. maaliskuuta oli lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin. Nyt voidaan pohtia, mitä pääsiäinen on merkinnyt ihmisille verrattuna aikaisempiin pääsiäisen ajanviettoihin.

    Hyvää toista pääsiäispäivää.

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

Kirjoittaja

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.