Hyvän rukouksen ei tarvitse olla pitkästyttävän pitkä, koska Jumala tietää jo tarpeemme. Riittää kun rukoilemme: ”Herra auta”.
Miksi me rukoilemme tai emme rukoile?
Miten Jumala opettaa meitä rukoilemaan oikealla tavalla (vert. Room. 8:26-27 ja Matt. 6:5-15)?
Mikä merkitys on rukouksen muodolla tai rukoilijalla on suhteessa rukousvastauksiin; millaisten rukoilijoiden tai millaisiin rukouksiin Jumala vastaa?
Pitäisikö meidän jatkaa rukoilua silloinkin, kun Jumala tuntuu olevan hiljaa, eikä vastaa meille (vert. Jes. 65:24)?
Miksi kiitosrukous on (tai ei ole) tärkeä?
Miten Herran rukous, psalmit, virret ja rukouskirjat liittyvät meidän rukouselämäämme?
Kaikki julkaistut blogini:
Tuo Jorma Ojalan esilleottama ”Jumalan teko” on koko kristinuskon
” ymmärtämisen ” avain; se on ”ovi”, jonka kautta armo Kristuksessa avautuu, lain alla tuskaileva pääsee
vaatimusten ja painojen alta lepäämään – Kristuksessa. Jorma Otit
esille tärkeän näkökulman.
Ajattelen samoin. Kiitos Jorma ja Sakari!
1. PIETARI 4: 2 ”2. ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.”
Ylläolevan mukaan siis kristityn täytyy alistua Jumalan tahtoon sen kaikissa piirteissä.
Siihen sisältyy myöskin Jeesuksen antaman lähetyskäskyn suorittamine Matteus 24:14:
”14. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.”
Myöskin pyrkiminen noudattamaan Jumalan periaatteita ohjeita, käskyjä ja lakeja niin hyvin kuin se on epätäydelliselle ihmiselle mahdollista. 1. Johanneksen kirjeen 5: 2,3:
”2. Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
3. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat..”
Kristuksen lunnaat mahdollistavat epätäydellisyydestä johtuvien syntien anteeksisaamisen ja hyvän aseman säilyttämisen Jumalan edessä.
Raamatun kirjoittajat siis uskoivat, että oli mahdollista elää Jumalan tahdon mukaa, ja että siihen oli saatavissa Jumalan apua ja tukea Hänen toimivan voimansa pyhän hengen vaikutuksen kautta.
Miksi Jeesus uhrasi ihmiselämänsä ja kärsi lihassa? Koska hän kannatti Isänsä puolta kaikkeuden suvereenisuutta eli hallitusvaltaa koskevassa kiistakysymyksessä. Hän todisti Jumalan totuudelliseksi ja Saatana Panettelijan valehtelijaksi. Ja hän teki sen antamalla Jumalan määrätä maallisesta elämästään, vaikka se johtikin marttyyrikuolemaan. – 2. Korinttolaisille 5:14, 15.
Tuo kuolema oli kuitenkin ihmisyhteisöön kohdistuva ilmaus Jumalan Kristuksen välityksellä osoittamasta rakkaudesta. (1. Johannes 4:10) Tämä siksi, että siitä koituva hyöty on koko ihmiskunnan saatavana. (Roomalaisille 5:8; 6:23)
Kaikki eivät tästä rakkaudesta halua kuitenkaan hyötyä
Meidänkin päivinämme on vilpittömille Jumalan palvelijoille sopivaa kehotus, jonka Kaikkivaltias JHWH/Jahve/Jehova esitti muinaiselle Israelille 2700 vuotta sitten Jesaja 48: 17,18:
”17. Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, Israelin Pyhä: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä.
18. Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot..”
Vesa, kaste- ja lähetyskäsky on selkeä; hyväksytkö sinä kristillisen kasteen nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen?
Jeesus Kristus sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20)
” Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt” ( Joh.6: 24 )
Hyvin moni meidänkin aikan kysyy epätietoisena mikä on Jumalan tahto ? Tämä Johanneksen tallentama Jeesuksen sana on yksinkertainen ja lyhyt samalla selkeä sana epätietoiselle etsijälle, kun hän kyselee Jumalan tahtoa.
1.Joh.2: 22-23 Johannes toteaa, että jos kielletään Jeesus, kielletään Jumala. Ei voi olla uskoa vain Isään, on uskottava koko kolminaisuus Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Isän luokse ei ole yksi tie: Jeesus ( Joh.14:6 ) Vain ja ainoastaan usko Jeesukseen Jumalan Poikaan antaa iankaikkisen elämän ( Joh.6:40 )
Johanneksen aikana Gnostilaiset opettivat, ettei Jumala voi sitoutua, syntyä lihaan ja aineelliseen maailmaan. Sen vuoksi he tahtoivat poistaa ristin pahennuksen, sillä he eivtä voineet uskoa Jeesukseen lihaan syntyneeksi Jumaln Pojaksi, ja Jumalaksi.
Mutta tällaiseta on vääjäämättömästi seurauksenaa: heitetään samalla myöskin pelastus, ja silloin ei enää voi puhua uskosta Jumalan Poikaan Jeesukseen,
Tuo ”Jumalan teko” on juuri se asia, joka tekee Kristinuskosta poikkeuksellisen kaikkiin muihin uskontoihin nähden. Jumala on Itse tehnyt kaiken meidän puolesta, muissa uskonnoissa ihminen suorittaa ”hyviä” tekoja Jumalan mielisuosion saavuttaakseen. Tämän Uskon kautta olemme saaneet kaiken lahjaksi. Se on Armoa
Oppi Kristuksesta on maailman positiivisin asia, se on täynnä iloa, rauhaa ja kiitos mieltä, se kestää maailman paineet ja puhdistaa ihmisen synkät ajatukset Jumalan tahdon mukaiseksi murheeksi, jalostaen ihmisen sydäntä yhä armollisemmaksi, että meillä Jumalan Pojan uskon kautta olisi myös Kristuksen mieli.
”Tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.
Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.” Filippiläiskirje.2
Martti otti esille mielenkiintoisen näkökulman. Tänä päivänä sananjulistuksen painopiste asettaa painottua ja vääristyäkin yhä ”suurempien” yliluonnollisten ihmeiden etsimiseen. Tällöin vedotaan Jeesuksen lupaukseen: te teette ”suurempiakin” tekoja kuin Jeesus teki.
Tosia-asia on, että ”usko Kristukseen”, joka on pelastuksemme ”ydin”,
”laajeni” Golgatan, ylösnousemusaamun, helluntain ja taivaaseen astumisen jälkeen ja saavutti määrällisesti yhä suurempia ihmisjoukkoja ja ryhmiä. Palvelija ei voi olla koskaan Herraansa suurempi! On yltiöpäistä korottaa itsensä Kristusta suuremmaksi!
Rukouselämässä Raamatun ”rajoilla” on keskeinen asema: ei yli sen mitä on kirjoitettu! Tämä on ”turvallinen maasto”, jossa Sanan lupaukset yhä uudelleen kääntävät ”kompassia” kohti Golgataa.
Kun ”Jumalan teko” on uskoa Jeesukseen, niin Joh. 14:12 mukaiset
”suuremmat” teot viittaavat evankeliumin ”laajenemiseen”, ”voimistumiseen”? Vai miten on?
Samaa mieltä kuin Sakari Evankeliumi on levinnyt (suurentunut) kohta koko maailmaan kaikesta vastustuksesta huolimatta ja se on ihmeellinen asia.
Jumalan tahto on että me uskomme Häneen ja sen suurempaa tekoa ei maailmassa ole, kuin että joku uskoo Jeesukseen ja pelastuu Hänen kauttaan iankaikkiseen elämään, joka on myös uskon päämäärä. (Ei siis ole mitään suurempaa ihmettä kuin, että syntinen saa uskonlahjan ja pelastuu)
Nämä ajalliset on kohdattava hetki kerrallaan ja vaikka mitä tulee matkalla eteemme.
Suokaa, että lainaa tähän yhden itselleni rakkaan raamatun kohdan, se sopii tähän ”Jumalan tahto” ja ”Jumalan teko” ajatukseen kuin nenä päähän.
”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten, jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.
Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta.
Ja heille, koska he eivät palvelleet itseänsä, vaan teitä, ilmoitettiin se, mikä nyt on teille julistettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet; ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa.
Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.
Niinkuin kuuliaisten lasten tulee, älkää mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte, vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi.
Sillä kirjoitettu on: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä”.
Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika, tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan.
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
Sillä: ”kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti”. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu. 1.Piet.1:3
”Vyöttäkää sentähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit” = ”Jättäkää turha järkeily ja pysykää yksin kirjoituksissa” Näin tuon voisi myös Suomentaa.
Edellä monta hyvää kommenttia, kiitos teille kaikille.
Sain nuorena kristittynä hyvän neuvon: vaikka olisit tyrinyt kuinka paljon tahansa, niin voit aina nöyränä rukoilla ja pyytää tekojasi anteeksi. On tärkeää, ettei tekomme nousisi omissa silmissä niin suuriksi, että ne estäisivät meitä rukoilemasta. Ajattelen, että rukoileminen on yhtä tärkeää kuin hengittäminen. Jos rukouselämämme kuolee, niin samalla kuolemme me.
Uhri savu kuvaa Henkeä ja rukousta, eikä se saanut koskaan sammua temppelin alttarilta. Kristus on uhri, joka Hengen mukaan savuaa lakkaamatta sydämissämme. Kiitos ja ylistys olkoon Jumalan.
”Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.
Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.
Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.
Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Minä en tahdo maistaa heidän herkkupalojansa.
Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin: heidän päämiehensä syöstään kalliolta alas, ja silloin kuullaan minun sanani suloisiksi. Ps.141:1-6
”Ja temppeli tuli savua täyteen Jumalan kirkkaudesta ja hänen voimastansa, eikä kukaan voinut mennä sisälle temppeliin, ennenkuin niiden seitsemän enkelin seitsemän vitsausta oli käynyt täytäntöön.” Ilm.15:8
Ismo, kiitos hyvästä kommentista. Jeesus Kristus uhrasi itsensä meidän vuoksemme, jotta saisimme elää!
On jokseenkin kyllästyttävää puhua
Jumalan tahdon toteuttamisesta sellaisen ihmisen kanssa,
joka ei ymmärrä lain ja evankeliumin eroa. Tämä tulee aina
täällä ilmi.
Tästä on ollut ennenkin puhetta, ja Vesa Ahlforsin vastaukset
yleensä alleviivaavat tätä tosiasiaa.
Uskon vanhurskaus on asia, joka on tekojen ansaan
langenneelle lakiuskovalle aivan tuntematon asia.
Jehovantodistajien oppi perustuu kokonaan ihmistekojen
tuomaan suosioon Jumalan silmissä. Totta kai, Kristuksen lunnaista kivasti puhutaan, mutta toisessa lauseessa armo vedetään piiloon omien tekojen taa.
Sopii muistella Lutherin sanoja: ”Heissä vaikuttaa tekojen perkele.
He puhuvat uskosta, mutta tarkoittavat kuitenkin töitä”.
Kiitos hyvästä kommentista, Jorma. Hyvä kun otit esille lain ja evankeliumin eron. Vaikka osaisimme erottaa oikein lain ja evankeliumin, niin silti lakia helposti jää evankeliumia pilaamaan; tästä ei koskaan liikaa puhuta. Sitten on niitä, jotka eivät evankeliumia ymmärrä ollenkaan.