Herätyksen kolme avainta
Rukoushetkessä tulivat nämä kolme asiaa mieleeni, enkä voi olla kertomatta niitä julki.
1. Kirkkojen ja hengellisten liikkeiden on tehtävä parannus siitä, että toisten liikkeiden epäkohdat ovat liian usein mukana julistuksessa ainakin vihjailuna, jos ei suoria hyökkäyksiä harjoiteta.
2. Uskovien kaikkien liikkeiden ja kirkkojen sisällä on tehtävä parannus kaunaisuudesta ja anteeksiantamattomuudesta veljeä tai sisarta kohtaan, olivatpa asiat luonteeltaan mitä tahansa.
3. Yksilöuskovien on tehtävä parannus siitä, että Jumalan sanaa eli Hänen tahtoaan on alettu tulkita lihallisesti eikä kaikkea Raamatun ilmoittamaa syntiä enää pidetä syntinä. Silti oletetaan, että pelastus kuuluu meille kokonaisena, vaikka olemme epärehellisiä uskossamme.
En selittele enkä puolustele mitään, koska se sanoma, joka mieleeni tuli, on tässä.
13 kommenttia
Herätyksellä on vain yksi avain. Se on Jeesuksen sanoman mahdollisimman todennäköinen ymmärtäminen perimätiedon perusteella. Esim. Raamatun synti on aivan eri planeetalta kuin Jeesuksen sanoma Maria Magdaleenan evankeliumin perusteella joka saattaa olla kaikkein luotettavin lähde Jeesuksen olemassaoloon siis sanomaan.
Lauri Lahtinen, sinä ainakin hiukaan salaat itseäsi ja henkilöllisyyttäsi täällä, koska profiilikuvassasi sinulla on aurinkolasit päässä.
Vieläkö SRK järjestää ns. hoitokokouksia? Te olette julkisesti pyytäneet niitä anteeksi, mutta tietojeni mukaan varsinkin pohjoisessa niitä vielä on.
Tuota Raamatun lihallista tulkintaa jäin pohtimaan. Eikö yksittäisiin tekosynteihin tarttuminen juuri ole lihallista tulkintaa? Mielestäni meidän kristittyjen tulisi ’Raamatussa ilmoitettuihin synteihin’ tuijottamisen sijasta kääntää katseemme Raamatussa ilmaistuun Jumalan tahtoon: ”Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.”
Kiitos mielestäni hyvästä sanomasta
Oheisen laulun tahdon omistaa itärajan takana vanhan sukutalomme sortuneen navetan kivijalan ehjänä säilyneessä karjakeittiöissä elämänsä viimeiset vuodet viettäneelle Siperian vankileirien kautta Mustaltamereltä sukutilalle päätyneelle Pelogealle, joka toivoi, että suomalaiset tulisivat takaisin ja sanoi ymmärtävänsä suomalaisten kotiseutumatkailijoiden koti-ikävää, koska heillä oli samanlainen ikävä kotiin.
Kun vierailin kylässä ensimmäien kerran, siellä eli henkilöitä, joiden käsivarteen oli tatuoitu keskitysleiritunnus ja pitäjän entisellä suomalaisella hautausmaalla hautakivet oli kaadettu maahan ja niiden päälle rakennettu panssarivaunuvarikko.
https://www.youtube.com/watch?v=0Gkd4Rc5-fM
Ilmoita asiaton kommentti