Heppu Normaali

Uudet virtaukset ja vanhuuden muistojen uudelleenjärjestely toi mieleeni erään juhlan, jossa ohjelmanumerona oli näytelmä: Heppu Normaali!  Pyörin joskus apupoikana Näkövammaisten yhdistyksen piirissä. Niissä piireissä opin asian, että vammainen voi itse tehdä asiastaan huumoria, johon  muilla ei ole lupaa. Siinä oli asiat ikäänkuin käännetty päälaelleen. Bussissa oli osasto normaaleille erikseen. Näyttelijöistä yksi oli siis normaali, hänet todettiin liian normaaliksi.

Kuka sitten on normaali ja kenet sellaiseksi hyväksymme? Ehkä ei kannata ryhtyä määrittelemään. Nykyisin on kaikenlaisia kampanjoita. On tipaton tammikuu. Tammikuussa on siis määrätyssä kaupassa lyhyemmät jonot ja voitto ei ole niin suuri, mutta onko siitä lopulta haittaa liikevaihdolle? Kun helmikuu saapuu, niin kassavirta normalisoituu eikä tuotteet hyllyllä ole pilaantuneet tammikuun aikana.

Jossain näin jutun: Lihaton lokakuu! Varmaankaan moni lihatonta lokakuuta viettävistä ei syö lihaa marraskuullakaan. Mitä siitä sitten seuraa? Nautaa poistuu maidontuotannosta tasaisesti ja laajat pakastamot, kyllä tasaavat muutokset. Jos kuitenkin trendi jatkuu ja laajenee, mitä sitten? Liha on kuitenkin ollut osa ruokavaliotamme pysyvästi ja maitotaloustuotteet tarvitsevat karjaa, joka tuottaa kaikkeen hienoon raaka-ainetta.

Jos vihreä siisrtymä on todellisuutta, niin ensiksikin ainakin minulle pitäisi kertoa mitä kaikkea se merkitsee.  Kun ei laajasti kerrota, niin se laittaa vain mielikuvituksen laukkaamaan. Katsotaan vaikkapa kannabisjuttua. Meillä on hyvät mahdollisuudet, koska meillä on korkeatasoinen kasvihuoneviljely jo perinteenä.  Ei se kai sitä voi tarkoittaa vai voiko? Jos lihansyönti lakkaa, niin karja kuolee vanhuuteen, mutta syö koko ajan ja haisee! Maito ja sen johdannaiset ovat eläinkunnan tuotteita. Jos lehmiä ei lypsetä, koska maidolle ei ole käyttöä, niin jalostettu karja miten utareet kestää? Tämä kaikki on siis mielikuvitusta, mutta mitä vielä seuraa?

Vuonna 2100 voimme ihailla Mannerheimin kadulla, joka on silloin kävelykatu, hienoa laattaa: Tästä alkoi Elokapinaliike, joka mullisti maailman. Toi takaisin paratiisin, jossa ei ole savuavia savupiippuja eikä jatkuvaa autoruuhkaa. Muistaako joku vielä maitotalouskauden, kun lanta haisi maalla. Maalla joka on nyt siistitty ja haravoitu ja museoitu. Siellä on merkittyjä polkuja, joita pitkin turistit kulkevat ja ihailevat viimeisen lehmämme hautamuistomerkkiä. Edelleen mielikuvitusta, mutta eihän mielikuvitus ole kielletty kansanhuvi?

3 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kiitos virkistävästä; vihreä onkin siirtymä asiassa missä alkutuotannosta käytettäväksi materiaaliksi metalleissa esim. sähköautojen akkuihin ei ollenkaan haluta puhua metallien erottamisen vaatimasta sähkön määrästä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sitten on vielä yksi asia: Apulantapuusto ei kestä myrskyä! Jos ajatellaan niin, että puuta viljellään jossain ja muuta osaa ihaillaan, niin yhtälö ei toimi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, sitten on yksi huippuajatus lupien myöntämisessä aiemmin jolloin suosta luvattiin kuivatettavan vain osa tarpeeseen tulevaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.... Olen värkännyt tuubisivun ja siellä julkaisen viime vuosituhannen lopulta juttuja, kun Inkerin kirkon yhteydessä toimittiin. Lauri L M Lahtinen youtube.com

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Katso kaikki

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit