Uskonnollinen narsismi

Entisenä uskovana sitä katselee vanhaa tapaansa tarkastella maailmaa välillä aika kummissaan. Vaikka uskossa ja uskonnoissa on joitain positiivisiakin ilmiöitä, aiheuttaa se monenlaisia lieveilmiöitä, joiden vaikutukset kääntyvät negatiivisen puolelle.

Yksi tällainen ilmiö on uskonnolliseksi narsismiksi tunnistettava ajattelumalli. Siinä ihminen ajattelee, että juuri hänen tapansa tulkita esimerkiksi Raamattua, on oikea. Juuri hänen usko on sellaista, mistä Raamattu puhuu ja juuri hän ymmärtää, mitä Raamattu tarkoittaa, kun se kertoo jostain monitulkintaisesta asiasta. Ja juuri hänen uskonsa on sitä mallia, joka johtaa pelastukseen.

Kun tällaista ajattelumaailmaa pohtii yhtään syvällisemmin, ei voi kuin ihmetellä, miten kukaan voi ajatella niin. Raamatusta ja sen tarinoista on lähes yhtä monta tulkintaa kuin on sen lukijoitakin. On tuhansia erilaisia uskontoja ja uskonnollisia yhteenliittymiä, joilla kaikilla on jossain määrin omanlaisensa tapa käsitellä uskoa ja Raamattua. Miten ihmeessä kenellekään voi tulla edes mieleen, että juuri hän on löytänyt sen oikeimman tavan tulkita Raamattua? Eikö sellainen ole melko äärimmäistä narsismia ja suuruudenhulluutta?

Jos Raamattu olisi totta ja Jumala todellinen, miten kenelläkään olisi rohkeutta kuvitella omaavansa muita oikeamman tavan uskoa tai tulkita Raamattua? Entä jos (ja kun) olisit väärässä? Koska useimmat ajattelevat olevansa uskossaan oikeammassa kuin muut, tarkoittaa se sitä, että kaikki ovat enemmän tai vähemmän väärässä. Kaikki eivät voi olla oikeassa asiassa, johon on vain yksi totuus ja tuhansia tulkintoja. Siksi sinä, oli näkemyksesi ja tulkintasi Raamatusta ja Jumalasta mikä tahansa, olet monissa asioissa väistämättä ja auttamattomasti väärässä.

Tämä mielessä pitäen on ihmeteltävä, miksi nykyistä huomattavasti useammat uskovat eivät tunnista, että heidän näkemyksensä ovat vain yksi tapa tulkita Raamattua. Miksi monien uskovien näyttää olevan tärkeää saada jaotella ihmisiä ja määritellä, kuka on enemmän kristitty kuin toinen, ja kenen näkemyksillä saa todennäköisemmin pelastuksen?

Yksi äärimmäinen esimerkki tällaisesta on tietenkin se uskonnollinen viitekehys, josta käsin itse ihmettelin maailmaa parikymmentä vuotta. Jehovan todistajat ajattelevat, että vain he ovat oikeassa ja kaikki muut maailman ihmiset väärässä. Vain he pelastuvat, kun muut murhataan ihan pian alkavassa harmageddonissa.

Entä jos on niin, että te kaikki olette yhtä oikeassa ja yhtä väärässä? Entä jos jumalanne ei vaadi puhdasoppisuutta tai edes sellaista muistuttavaa näkemyskokoelmaa, koska sellaista ei ole edes saavutettavissa? Entä jos jumalastanne onkin pelkästään vastenmielistä, kun Häneen uskoviksi tunnistettavat ihmiset kategorisoivat toisiaan enemmän ja vähemmän kristityiksi?

Entä jos jumalallenne sittenkin riittää, että te vain vilpittömästi uskotte Häneen?

99 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Taas saa huomata, ettei aidan yli huutelu johda juuri mihinkään…

    Luther tai (saatan muistaa väärin) kirjoitti; ”On hyödytöntä keskustella sellaisen ihmisen kanssa Paavalin teologiasta, joka ei tiedä varmasti edes sitä uskooko hän Jumalaan.”

    Kristityt ja sekulaarit puhuvat aina toistensa ohi, vaikka kuinka hienovaraisesti yritetään ymmärtää.

    Narsismi luokitellaan muuten sairaudeksi, se on persoonallisuushäiriö, joka voidaan diagnostisoida, tautiluokitusta ei ole vielä kaikisissa maissa, mutta yleisesti tunnetaan, että se on sukua skitsofrenialle. Mielen sairaudet ovat oma lukunsa ja ei ole hyvä jos sairaat ihmiset pääsevät valtaan missään yhteisössä. Kirkot ja hengelliset yhteisöt eivät ole tässä poikkeuksia. Narsismi on vaikeasti tunnistettava mielen häiriö, joka myös kehittyy ja muuttuu ajansaatossa, kuten muutkin mielen sairaudet.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Lainataanpa täsmällisempää tietoa https://fi.wikipedia.org/wiki/Narsistinen_persoonallisuush%C3%A4iri%C3%B6 ”Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Martti Pentti. Minulla on kyllä pohjimmiltaan hyvin toisenlainen käsitys uskon(opin) esittämän totuuden ja uskonluottamuksen välisestä suhteesta. Luottamuksemme ei tee Isää Jumalaa, Jeesusta ja Pyhää Henkeä todeksi vaan me suostumme siihen ja luotamme. En väitä, että omasta puolestani hallitsisin uskonopin ja sen käytännön soveltamisen virheettömästi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Toistan vielä lauseen Johanneksen evankeliumista: ”Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” Totuus ei ole mitään sellaista, jonka opiskelemme oppikirjasta ja päätämme omaksua totena. Totuus on jotain, joka tulee eteemme ja on vastaansanomattomasti totta. Tarvitsemme vain näkevät silmät ja kuulevat korvat. Omaksutut oppilauseet voivat olla tällöin korviemme ja silmiemme lukkoina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      MP. Näkevät silmät ja kuulevat korvat eivät taida aueta ilman että ne avataan näkemään, kuulemaan, uskomaan ja pitämään asiaa lopulta täysin varmana, kuten asia ilmaistaan (Joh4:42)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Tuo jae kannattaa lainata tähänkin: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.” ’Me’ on Sykarin kaupungin väki. ’Sinä’ on nainen, joka kertoi heille keskustelustaan Jeesuksen kanssa kaivolla. ’Hän’ on Jeesus. Voimmeko me itse kuulla Jeesusta vai onko meidän tyytyminen jonkun puheisiin hänestä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Kun Jeesus näin toteaa, eikö asia ole silloin täysin varma myös tässä ja nyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Kun Jeesus näin toteaa, eikö asia ole silloin täysin varma myös tässä ja nyt.” Jeesus ei ole asia vaan Jumalan Poika ja ihmiseksi syntynyt Sana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Tosiasiassa Jeesus on tie, totuus ja elämä. ”Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala”/ Jumalan Poika / ihminen, ei ole siten Johanneksen tulkinta vaan varma tieto, eikä ainoastaan hänelle, vaan myös tässä ja nyt meille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”…ei ole siten Johanneksen tulkinta vaan varma tieto, eikä ainoastaan hänelle, vaan myös tässä ja nyt meille.” Kun Jeesus on tie, totuus ja elämä, voimme kohdata Hänet itsensä emmekä turvaudu vain varmaan tietoon Hänestä. Messussa kuulemme sanat: ”Hänen kauttaan, hänen kanssaan ja hänessä”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      ….me uskomme ja siksi tiedämme, että lihaksi tullut Sana on maailman Vapahtaja. Siksi enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa ja minkä elän nyt lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Uskomme ja siksi tiedämme. Tämä on siis se järjestys – ei siis niin, että tiedämme ja siksi uskomme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Näin myös kirjoitin ensimmäisessä viestissäni. Uskomme ja pidämme varmana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Narsismille ja egoismille ei ole kristillisessä uskossa mitään tilaa. Jo pelkästään se, ettei ihminen voi itse tehdä pelastuksensa eteen muuta kuin ottaa vastaan, on ihmisluonnolle täysin käsittämätön ajatus. Siihen suostuminen on jokaisen kristityn päivittäinen kamppailu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Vielä viimeiset kommentit minun puolestani. Pekka Veli, se, että kristittyjenkin parissa on narsisteja, on tosiasia. Niin ikään kristillisessä uskossa ja seurakunnan elämässä on seikkoja, jotka tukevat narsismia ja antavat narsisteille myös vaikutusvaltaa sekä toimintamahdollisuuksia. Niitä löytyy tuosta UUT:n listasta ja ovat valitettavasti erityisen tyypillisiä pienille, hierarkkisille ja suljetuille fundamentalistisille yhteisöille. Tätä voidaan puolestaan torjua ja hoitaa eri keinoin, kuten avoimuudella ja demokraattisilla kontrollisysteemeillä. Ja myöntämällä, että niin yhteisö kuin yksilökin voivat erehtyä.

    Martti P, sanalla ”totuus” on tunnetusti myös erilaisia merkityksiä. Se, että Jeesus on totuus, tarkoittaa ymmärtääkseni nimenomaan totuutta Jumalasta. Kristillisen opin tarkoituksena on esittää eksaktisti se, kuka ja minkä lainen Jumala/Jeesus on. Vaikka oppi ei rajoitu vain Häneen.

    Keskeinen ero meidän kahden välillä näyttää koskevan sitä, pidämmekö oppia ja opinlauseita objektiivisesti eli meistä itsestämme riippumattomalla tavalla totena vaiko enemmän subjektiivisen eli meidän itsemme kokemuksen sanoituksena.

    Ulkoa päin voi näyttää siltä, että puhe vaikkapa Jeesuksesta pelastajana on joka tapauksessa väittämä, jota ei voi todentaa. Siksi siitä puhuminen totuutena voi näyttää yhteisölliseltä oikeassa olemisen harhalta. Kun sitten varsinkin narsistiset tai besserwisser-asenteella esiintyvät konservatiiviset kristityt väittävät olevansa oikeassa, varsinkin heidän väitteensä ovat vain yksi monista vääristymistä monien joukossa. Minun näkökulmastani on kuitenkin niin, että usko avaa ymmärryksen tavalla, joka ylittää meidän inhimilliset raamimme olematta kuitenkaan järjetöntä ja mielivaltaista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Kristillisen opin tarkoituksena on esittää eksaktisti se, kuka ja minkä lainen Jumala/Jeesus on. Vaikka oppi ei rajoitu vain Häneen.” Minun ymmärtääkseni opin tarkoitus on sanoittaa jotain, mikä ei ihmisen sanoihin mahdu. Eksaktius jää haaveeksi, siihen pyrkimistä voisi pitää inhimillisenä korskeutenakin. Mitä Jeesukseen rajoittumiseen tulee, se taisi olla Paavalin ydinajatus: ”En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. – – – Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. – – – Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Keskeinen ero meidän kahden välillä näyttää koskevan sitä, pidämmekö oppia ja opinlauseita objektiivisesti eli meistä itsestämme riippumattomalla tavalla totena vaiko enemmän subjektiivisen eli meidän itsemme kokemuksen sanoituksena.” Opinlauseet ovat kirkon yhteisen kokemuksen sanoittamista, historian eri vaiheissa lausuttuja ja toisiaan korjaavia ja täydentäviä. Yksilöllisen kokemuksen ilmaisijoina toimivat muun muassa mystikot, joiden hyvin henkilökohtaiset viestit löytävät kuitenkin usein laajasti kaikupohjaa monien sielussa. Pyhä Henki on vaikuttamassa kummallakin tasolla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Tässä vaiheessa paljon kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille. Uumoilinkin, että aihe herättää erilaisia näkökulmia ja niitä saatiinkin hyvin esille. Kiitos niistä. 🙂

    Keskustelu toki jatkukoon niin kauan kuin osallistujat haluavat, tämä vain välihuomiona.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    Jäin miettimään Kostin kirjoittamia sanoja uskosta, tiedosta, totuudesta, varmuudesta ja tulkinnasta. Sanon heti, että nyt en vastusta enkä puolusta ketään tai mitään vaan ainoastaan pohdin, että mikä on uskon, totuuden ja tulkinnan suhde Raamatun teksteissä. Missä määrin noiden tekstien kirjoittajat ovat joutuneet tulkitsemaan asioita, joita eivät ihan ole ymmärtäneet? Minkä verran he ovat siis joutuneet miettimään, että mitä mikäkin esimerkiksi Jeesuksen sana tai teko on tarkoittanut? Vai oliko kaikki heille päivänselvää? Mikä oli tietoa ja mikä uskoa? Me ainakin täällä 2000 vuoden päässä joudumme enemmän tai vähemmän tulkitsemaan heidän kirjoituksiaan. Mitä itse asiassa tarkoittaa vaikkapa se, että Jeesus on totuus?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Kommentoin sen verran, että tuo mitä kirjoitin saa ilmaisunsa tuossa Johanneksen 4:ssä luvussa Sykarin kaivolla Jeesuksen tavatessa samarialainen naisen. Oleellinen kohta on (Joh4:39-42). Samarialaisethan sanoivat naiselle: ”Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet (sillä he pyysivät Jeesusta viipymään heidän luonaan) ja – tiedämme -, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja.” Tietysti jokainen voi arvioida, mitä tarkoittaa, kun tiedetään totisesti, että Jeesus maailman Vapahtajaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      …., että Jeesus on maailman Vapahtaja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Kari, palaan vielä hieman kommenttisi loppuosaan, kun pohdit, mitä ´tarkoitaa, että Jeesus on totuus?´ Vastausta siihen voidaan hakea mm. (Joh11:24-26). Kun Lasarus oli kuollut, niin Jeesus sanoi Martalle, ”sinun veljesi on nouseva ylös.” Martta uskoi veljensä nousevan ylös viimeisenä päivänä, mutta Jeesus sanoi hänelle:

      ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?” Näinollen Jeesus haluaa johdattaa Marttaa uskomaan pelkästään hänen sanaansa, jotka ovat henki ja elämä (Joh6:63).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      PS 119:160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.

      Joh. 8:32 ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.”

      Joh. 17:17 Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Antero Syrjänen

    Olen 70-luvun lopulla syntynyt nuori mies läntisestä Suomesta. Perheeseen kuuluu vaimo ja muutama pörröinen lemmikki. Synnyin Jehovan todistaja -sukuun ja -perheeseen. Blogeissani tulen käsittelemään, ainakin aluksi, elämää Jehovan todistajien maailmassa ja ympäristössä. Jos haluat kysyä todistajuudesta (tai ottaa muuten yhteyttä) yksityisemmin, sähköpostiosoite on: tantero.syrjanen@gmail.com