Helsinki Pride päätti sulkea Kokoomuksen ja Keskustan yhteistyökumppaneiden joukosta pois.

Pride perusteli päätöstään sillä, että osa Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajista äänesti translakia vastaan. Helsinki Priden mukaan tämä ei pitäisi olla mahdollista, koska ”ihmisoikeudet eivät ole omantunnonasia.”

Helsinki Priden mukaan osa kansanedustajista lisäksi puhui julkisuudessa ”transfobisesti ja jopa väkivaltaisesti.” Pride katsoo, että tämä on aikaansaanut sen, että ilmapiiri sateenkaariyhteisölle on turvaton.

Vaikka venyttäisin mielikuvitustani äärimmilleen, minun on erittäin vaikea kuvitella, kuinka Keskustan tai Kokoomuksen kansanedustajat olisivat vaaraksi millekään kuvitellulle transyhteisölle.

Näyttää siltä, että Helsinki Pride kiristää. Jos et ole meidän puolellamme viimeiseen kokoomuslaiseen, maineesi liataan.

Asian tekee mielenkiintoiseksi edelleen se, että nimenomaan Kokoomus – vieläpä oppositiosta käsin – mahdollisti translain läpimenon. Lisäksi tiedämme, että Kokoomus nimenomaan Helsingissä on erittäin liberaali ja pridepositiivinen.

Jos kerran Kokoomus ja Keskusta niin miksi ei SDP tai Vasemmistoliitto? Jos joku kansanedustaja haluaa olla poissa itselleen epämieluisan päätöksen tekemisestä, hän voi vaikkapa lukkiutua ”vahingossa” vessaan, unohtaa taksiliput kämpille tai muuten vaan häipyä hetkeksi takavasemmalle.

Vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed ja SDP:n Hussein al-Taee olivat esimerkiksi molemmat poissa äänestyksessä. Torikokousta Tyrnävällä pitämässä? Tuskin. Tiedämme todellisen syyn. Ja niin tietää myös Helsinki Pride.

Helsinki Pride päätti silti rangaista vain Kokoomusta ja Kepua. Päätös oli avoimen poliittinen. Vaikuttaa siltä, että tietyt puolueet ovat Priden erityisessä suojeluksessa.

Taustakuvio Kokoomuksen osalta on tietysti siinä, että se on hankkiutumassa hallitukseen yhdessä Suuren Pahan eli perussuomalaisten kanssa. Taustamusiikkina Priden päätöksentekijöillä epäilemättä soinut Sanna Marinin kunniatohtoriuspuhe: ”keskitietä ei ole.”

Vihreiden arvossapidetyt konkaripolitiikot Oras Tynkkynen sekä Tuija Brax kritisoivat tuoreeltaan Priden päätöstä. Molemmat ovat olleet tavalla ja toisella politiikassa kauan ja tietävät, ettei ilmapiiri ainakaan yhtään transmyönteisemmäksi muutu äkkiväärällä sodanjulistuksella.

Helsinki Priden toiminnanjohtaja on radikaalin Feministipuolueen entinen aktivisti ja vaaliehdokas, mikä selittää osaltaan päätöstä. Vasemmistoliiton ”katutaistelija”siipikin on puoluerekisteristä jo poistettuun Feministipuolueeseen verrattuna melko maltillinen.

Entä Helsinki Priden väite, etteivät ihmisoikeudet ole omantunnon asia? Aiemmin punavihreälle puolella hoettiin, että kaikki on kuulkaa politiikkaa. Nyt tahdotaan yhä enemmän rajata politiikka yhä useimmista asioista pois. Niistä voi olla vain yhtä mieltä tai olet natsi.

Ehkä kaikkein omituisinta Priden päätöksessä oli, että liike joka on hokenut joka tuutista viime vuodet, että se leimallisesti vastustaa syrjintää ja on suvaitsevainen, alkaa nyt itse syrjiä ihmisiä puoluekannan perusteella.

Jos kannattaisin Pridea ja olisin vuosia sitä tukenut kokoomuslainen (mitä kumpaakaan en onneksi ole), saattaisin - nykykieltä käyttääkseni – tuntea itseni todella turvattomaksi nähdessäni pridelipun liehuvan joka valtionviraston, kunnantalon ja suuryrityksen lipputangossa.

Olisin erittäin tyytyväinen, jos joku kertoisi minulle mikä ”ihmisoikeus” Suomessa puuttuu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöiltä? Eihän edes se, että kerran vuodessa voi vaihtaa sukupuolta ole mikään ihmisoikeus.

Helsinki Pridelta voi myös kysyä, miksi kirkkoa on tahdottu yhteistyökumppaniksi. Tuskin kenellekään yhtään aikaa seuraavalle on epäselvää, että evankelisluterilainen kirkko Suomessa on hyvin jakautunut suhteessa sukupuoli- ja seksuaalieettisiin kysymyksiin.

Pride on viimeistään Kokoomuksen ja Keskustan ulossulkemisen jälkeen osoittanut olevansa avoimen puoluepoliittinen liike eikä kirkon tule osallistua politiikkaan. Siitä ei ole koskaan seurannut millekään kirkolle mitään hyvää.

Mitä seuraavaksi?

Luultavasti translaki oli Setalle ja Pridelle yksi tärkeä etappi. Nyt menee vuosi, kaksi tai kolme, kun maaperää valmistetaan seuraavalle suurelle harppaukselle.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja-ukko veikatakseen, että kampanja alaikäisten mahdollisuudelle sukupuolen korjaukseen on jo alkanut. Tämä on jo nyt Priden julkilausuttu tavoite. Pikkuhiljaa saamme uutista uutisen perään, kuinka lääketieteellä olisi keino antaa murrosikää lähestyvälle nuorelle (siis noin 9-10-vuotiaalle lapselle) aikaa pohtia tulevaa sukupuoli-identiteettiään.

Keino olisi hormoniblokkerihoidot, jotka hidastavat murrosiän alkamista. Ei kulu kauan, kun Yle:n ja HS:n luotetut iskuritoimittajat tuuttaavat artikkelia toisensa perään, kuinka tämänkaltainen hoito on jo käytännössä monessa maassa. Ennenkuin huomaatkaan ”hormoniblokkerihoidoista” tulee ihmisoikeus, josta kukaan normaali ihminen ei voi olla erimieltä tai on...no niin, tiedätte mitä.

Prideviikko ja suviseurat on muuten tavattu järjestää kesä-/heinäkuun taitteessa suurin piirtein samaan aikaan. Maailma on kääntymässä päälaelleen. Suviseurat alkavat oikeasti vaikuttaa prideviikkoa suvaitsevammalta.