Halla-aho ja Celentano kirkosta!

 

Halla-aho ja Celentano ovat kumpikin kuuluisuus omassa maassaan. Celentanosta jo kirjoitinkin 25.4.21, koskien kirkon tehtävää. Kumpikaan ei tunnustaudu uskovaksi ei edes muotojumaliseksi. Silti he peräävät julistusta iankaikkisuudesta, mielummin taivaasta. Tämän peräämisen he kumpikin perustelevat sillä, että kaikki se missä kirkot, RKK ja Evlut, käyttävät resurssinsa on asioita, joita jo tehdään maailmanlaajuisesti ja menestyksellisesti, kuten UK:n kytkennät ja Punainen Risti, muunmuassa. Jopa siinä määrin, että tällä esiintymisen alueella on tungostakin.

Halla-aho on tunnustautunut evlut kirkon jäseneksi. Hänellä on siis sillä perusteella syy ja oikeus tuoda rakentavia ehdotuksia, vaikka ihmettelyn ja kritiikin muodossa. Halla-aho yksinkertiasesti totesi kirkon unohtaneen sen varsinaisen tehtävän, mikä on ensisijaisesti hengellinen, siis näkymätön, eli ikuinen.

Tähän helsinkiläiset piispat vastasivat hymähtelevällä armeliaalla otteella. He luettelivat kuin fariseus lukuisia kirkon inhimillisiä ystävyydentekomuotoja. Nämä edustivat, tai niihin on leivottu hengellisyyttäkin ja oivallus oli, että usko täytyy elää todeksi.

Niin, — mikä usko? Usko on Jumalan lahja jokaiselle, joka sen haluaa ottaa vastaan. Halun osoitus on yhtäkuin suostua, ensin, Isän vedettäväksi, pelastettavaksi ikuisesta kadotuksesta.

Eli kummankin kuuluisuuden kaipuuseen on vastaus: 2.Kor.4:

18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

Ehkä vieläkin ärsyttävämpi, mutta tiukasti asiaan liittyvä Raamatun ohje on Paavalin sanat 1.Kor.2:

2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

93 kommenttia

  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Minusta uskoontulo on sitä, että uskon sisältö avautuu ja ottaa sen siinä hetkessä vastaan. Ei kai se nyt sen kummempaa tarvitse olla? Mitä väliä sillä on ,tapahtuuko se ehtoolista nauttiessa, rippikoulussa, vai Helluntailaisten iltakokouksessa. Taikka vaikka Heinäveden Valamossa. Mielestäni uskoon tulolla on monia eri tapoja. Monet Islamista kääntyneet kertovat vastaan- ottaneensa uskon Vapahtajamme unien vaikutuksesta. Miksi kahlehtisimme Jumalan Hengen työtä, joka on niin kuin tuuli, joka puhaltaa missä tahtoo?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Pekka Veli,

    Vt. kommenttisi 18.06.2021 15:47

    Mielestäni sinun pitäisi ottaa huomioon, että ikäänkuin ratsastat “tietämättömyydellä”. Samaa on pari muutakin esittänyt tässä ketjussa ja muualla aikaisemmin, eli pyytänyt, että opettaisin häntä, koska ei tiedä asioita. Jos todellakaan ei ole tietoa eikä kokemusperäistä käsitystä ainoasta ihmiselle tärkeästä asiasta, uudestisyntymisestä-uskoontulosta, niin rippikoululaisten ohjaus-opetus ei ole teidän juttu. Tai into hakeutua puhumaan muille julkisesti taivaan tiestä.

    Ensin sanoit, että, “Itse tulin uskoon kirkon ehtoollisella” ja jatkoit “Siinä uskoin, että syntini on pois pyyhitty”. Tulla uskoon on yhtäkuin syntyä uudesti Ylhäältä, Pyhästä Hengestä, vt. Joh. 3:3 “Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa”. 5 Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.”

    Ihminen syntyy tähän maailmaan vain kerran sekä tulee uskoon, uudestisyntyy vain kerran. Lihaan syntymisestä ei voi luopua, mutta uskoontulosta, uskosta voi luopua, langeta pois, mutta nousta takaisin parannuksen kautta. Siis iankaikkisuusosan suhteen ihmisellä on päätösvalta

    On kysymys uudestisyntymisestä Ylhäältä, eli uskoontulosta.

    Ymmärrän, että koit sekavuutta, koska kirkko ei niin opeta, vaan uudestisyntymisestä lapsikasteessa, sakramentissa. On evlut tulkinnalle edullista tuntea sekavuutta toista autuuttavaa sakramenttia nauttiessa, jonka sinä ikäänkuin tietämättömyydessä koet uudestisyntymisenä. Mutta sitten et kuitenkaan ole varma milloin uudestisynnyit. Sanan voiman valjastat sekavuuteesi, koska siellähän lukee lupaus uskoontulosta ja ikäänkuin ihmeenä ja kun koko sekavuus puristetaan kasaan, niin kysymyshän onkin uskoontulosta, vai onko kysymys uudestisyntymisestä? Koska et tiedä mistä tai kummasta on kysymys niin uskot sen mikä on evlut oppi. Tässä se tiivistyy niin, että toinen sakramentti ikäänkuin palveli ensimmäisen, uudestisynnyttävän sakramentin vaikutuksen silloin kun et siitä mitään tiennyt, itse.

    Myös armelias loppulauselma, että tämä teidän/meidän väittely koskisi tapaa, miten tulla uskoon. En ole koskaan rajannut Pyhän Hengen toimintatapaa, enkä tiedä tekisikö näin kukaan nk. “evankelikaalinen”, eli uudestisyntynyt Jeesuksen opetuksen mukaisesti. Sakramentaalinen pelastusoppi, siis kirkot, idän ja lännen katolisuudet ja evlut kirkko kyllä rajaavat uskoontulo-uudestisyntymis-tavan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Minä koen hiukan loukkaavana se, että uskoani mitätöidään ja uskon perusasioita yritetään syöttää pikkulusikalla. Miksiköhän me uskovat olemme niin kärkkäitä hylkäämään toisen uskon, jos se vain poikkeaa jotenkin siitä omasta? Aivan kuin etsimällä etsisimme jotain vikaa, josta voi veljiä moittia. Miksiköhän me poiketaan tässä asiassa muista kansalaisista? He ovat toisiaan kohtaan paljon reilumpia. Joten mua ainakin hävettää heidän edessään, se että uskovat kinastelee aina keskenään.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Tietenkään tämänkaltaisessa keskustelussa ei pitäisi käyttää sarkasmia, mutta teen sitä silti huomaamattani kuitenkin ja näin syntyy väärinkäsityksiä. Sitten niiden pohjalta minulle vastataan. Niin kuin tuokin, että ratsastan ”tietämättömyydellä”. Ajatukseni juoksi vain siihen suuntaan, että kun monet uskovat väittelevät kovasti siitä milloin joku uudestisyntyy, tai tulee uskoon, niin pidän sellaista keskustelua vähän turhanpäiväisenä jaaritteluna. Minusta tärkeää on tietää se onko itse uskossa ja että usko ei perustu uskoontuloon, vaan siihen että Vapahtajamme Jeesus on syntimme kokonaan maksanut ja olemme syyllisyydestä sen tähden vapaat Jumalan edessä. Jolloin saamme elää uskovina puhtaalla sydämellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Edelleen on suuri sekaantumisen vaara, jos uskovan, pitäisi tulla vielä uskoon? Tämä on hämmentävää opetusta, jos ei ymmärretä kuinka monet ”papit tulivat uskoon” kuten UT todistaa. Kristityksi tullaan kasteen kautta.

    Kun Luther konttasi pyhiinvaellus matkallaan Rooman kirkon portailla ja suoritti vaadittavaa Jumalan palvelusta, niin ei voi sanoa, etteikö Luther olisi uskonut Jumalaan, vaan hänellä oli Jumalasta sellainen käsitys, mikä ei perusta Kristuksen täydelliseen työhön meidän edestämme. Luther siis koki jotain varsin merkittävää, kun löysi Raamatusta ja varsinkin Paavalin kirjeistä Armollisen Jumalan Kristuksessa.

    Jos tuota kääntymistä (alk.kielen ”mielenuudistusta” ) kutsutaan uskoon tuloksi, niin hyvä on, mutta sen voi käsittää, myös siten, että laki tappoi uskovan omat yritykset kelvata Jumalalle. Minulla on itselläni veretseisauttava kääntymiskokemus, mutta lapsena rukoilin iltarukouksen äitini opettamana… Ja luotin että Jumala kuulee. Eikö Jumala ole kulkenut kanssani kaikki elämäni hetket? Enkö kuitenkin ollut Jumalan lapsi jo heti kasteen saatuani? Silti jouduin elämän tiellä sellaisen eteen, että muotoni muuttui ja sain nähdä Herran.

    En halua provosoida, vaan tuoda tämän näkökulman esiin. Asiat eivät ole kovin yksinkertaisia, varsinkin jos katsoo miten esim. Raamatun henkilöiden kohdalla asiat ovat kirkastuneet. Jos Jumalan laki on ihmiselle tärkeä, niin ihminen uskoo Jumalaan, mutta Kristuksessa uskon focus muuttuu totaalisesti.

    ”Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. 27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. 28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. 29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.” Gal.3:26-29

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Ismo,

      Näkemyksiäsi on riittävästi tässä blogissani. En haluaisi niitä enempää lukea, koska et mitään reagoi yksityiskohtaisiin selvennyspyyntöihini, joita olen tehnyt jo muutaman vuoden ajan.

      Eli lopetetaan!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Ihmettelen vain miksi mokomasta asiasta pitää tehdä uskovia jakava ongelma. Jopa ihan pelastuskysymys. Joku tässä mättää nyt pahasti. Jos toinen kasvaa kristityssä kodissa sisään uskonelämään ja toinen saa kuulla evankeliumin aikuisena, niin miksi vain toinen tapa uskoa olisi oikein? Uskon kohde kun on kuitenkin sama.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Pekka Veli,

      Tietämättömyytesi, koskien uskoontulo-metanoia-uudestisyntyminen-mielenmuutos-parannus- käsitettä kohtaan oli syy minun kärjistettyihin kommentteihini, vt. “Kyselenkin nyt vain tässä kun en tiedä miten asiat on.” Raamattu ei ole kielitiedettä vaan Asiaa, joka ilmaistaan sanoilla. Mitä tärkeämpi asia on, se selkeytetään, vahvistetaan sen mukaisesti. Uskoontulo-uudestisyntyminen on läsnä kaikessa ja sen tärkeys toistetaan, eli oletko tullut uskoon ja oletko uskossa nyt. Varmuus ei ole ihmisen henkinen tila vaan Pyhän Hengen työ uskovassa. Siis itsevarmuus on ‘haiseva vaate’ yhtä paljon kelpaamaton kuin mekaaninen epävarmuus-tietämättömyys.

      Raamatun keskeisin ilmoitus on “metanoia”, minkä sanan merkitys on käskevä. Voit tarkistaa tämän kreikan kielen selityksistä. Siksi Pietari saarnasi “Tehkää parannus” jae 38, mikä täydentyy 40. jakeessa “Antakaa pelastaa itsenne …”. Tuo käskevyys ei sovi sakramentalismiin, koska vastasyntyneelle ei voi parannuksen eli metanoia-saarnaa julistaa ja siksi sellaisten on Jumalan Valtakunta. Jumalan Valtakuntaan astutaan Jeesus-portista, jonka portin sisäpuolella jo ovat lapset, kun he syntyvät tähän maailmaan. Kun ihmisen itseymmärrys kasvaa, hän alkaa haluta omille teilleen ja Jumalan ihmiseen laittama vapaa tahto voi toimia joko haluta pois Jeesuksesta tai HALUTA pelastautua Jeesuksen seuraajaksi. Minä ja mm. tyttäreni (8v.) ihastuimme Pyhän Hengen vaikutuksesta niin, että suostuimme Jumalan valmistamaan pelastukseen Jeesuksessa. Teimme omakohatisen ratkaisun. Eli uskoontulo on suurin Jumalan ilmoitus ja jokaisen ihmisen tärkein asia. Se voidaan sotkea tulkinnoilla, jotka eivät ole raamatullisia. Mm. sinun tapauksessasi sotku on tarkoituksellista (ei sinun oivalluksestasi, eikä ole sinun syytäsi). Paavali muunmuassa kehottaa Timoteusta puhumaan, saarnaamaan siitä minkä tietää varmaksi. Luukas 1:4 osoittaa sanansa, ilmeisesti oppineelle, Teofilukselle: “että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, joita sinulle on opetettu”.

      Eli ihmettelet “mokomaa asiaa”, eli uskoontulo-metanoiaa. Ikäänkuin se sinua huvituttaisi.

      Mielestäni vain tästä on kysymys, “.. kun te tulitte uskoon.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Toivon Pekka, että kantamme on kyllin selkeästi luettavissa. Jätetään niin ihmisten kuin Jumalan arvioitaviksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Eihän sillä ole loppujen lopuksi väliä, miten on tullut uskoon eli miten Jeesuksen armo on kirkastunut sydämelle, kunhan vain tällä hetkellä uskoo ja pysyy ja säilyy uskossa elämänsä loppuun ja sitten usko vaihtuu taivaassa näkemiseen, jossa saamme katsella Kristusta kasvoista kasvoihin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      Mika. Näin juuri uskon. Reijo ei oikeastaan ole esittänyt mitään sellaista , josta olisin eri mieltä. Siksi pidän Reijoa veljenä Kristuksessa. Se että väitän ettei siitä voi tehdä oppia, miten tullaan uskoon on monelle punainen vaate. Jos Reijo, tai joku muu ei halua minua pitää uskovana, niin se on hänen asiansa. En jää sitä murehtimaan. Näitä omasta vakaumuksestaan jyrkästi kiinnipitäviä tulee aina vastaan. Heidän kanssaan ei kannata ryhtyä aikaa tuhlaamaan, vaan on vain kiltisti poistuttava paikalta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Kantamme on esillä, annetaan olla!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen. sanoo:

    Eräässä laulussa todetaan: Milloin Herran omat tuntee Väärin toisensa, Kärsi silloin: Herra tuntee Oikein omansa, oikein omansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Kirkon oppiin usein vedotaan, puolin ja toisin. Ikään kuin se oppi olisi kaiken ydin ja perustus. Oppi on kuitenkin vain kehys sille ytimelle ja perustukselle. Mielestäni, opin tärkein tehtävä on puolustaa evankeliumia ja pitää sen toimintaedellytykset voimassa. Kirkossa usein mennään eteenpäin oppi edellä. Siihen vetoamalla jopa kyetään estämään evankeliumin toimintamahdollisuuksia. Toimitaan vain opin kaavan mukaan ja itse kristillinen pyhä ja puhdas elämä jää hoitamatta. Ulkonaisesti voimme olla hyviä kristittyjä, kun pidämme tiukasti opista kiinni, mutta sisäisesti voimme olla jopa julmia ja kovia toisia uskovia kohtaan. HOS 6: 6 ” laupeutta minä tahdon enkä uhria” voikin unohtua. Oppi on tärkeä uskon peruspilari mutta ei tärkein. Siksi emme saisi olla kaavamaisesti pelkästään opin asialla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Oppi ja Evankeliumi ei ole ristiriidassa keskenään.

      Ristiriidat, sekavuus alkaa, kun ”oivalletaan”, että oppi ei ole tärkeä. Rakkauden voima on Totuus ja Totuuden voima on Rakkaus.

      Kirjoitin isolla alkukirjaimella kummatkin, koska Jumala on Rakkaus ja Totuus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Mielestäni olemme kattaneet kaiken Kaikella!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Tämä keskustelu on oiva esimerkki siitä miten seurakunnissa kuljetaan oppi edellä. Reijokin arveli etten ole sopiva rippikoulun pitämiseen, kun en muka tunne Raamatullista oppia uskoon tulosta. Kirkossakin on opetusta siitä, ettei kukaan muu saisi saarnata, kuin se jolla on saarnavirka. Joten tässä asiassa Helluntaiseurakunta ja kirkko toimii samalla tavalla. Kuljetaan oppi edellä, ettei vain kukaan pääse väärää oppia levittämään. Näin suljetaan seurakuntalaisten suut ja ilosanoman levitys jää harvojen oppineiden harteille. Ei sitten ihme jos sanoma ei mene eteenpäin, kun ilosanoman vientiä voimakkaasti jarrutetaan.

    Siellä missä kuljetaan evankeliumi edellä ja oppi kulkee peränpitäjänä, niin kaikki ovat sanoman eteenpäin viejinä tasa-arvoisia. Siellä seurakunnat kasvaa ja uusia tulee koko ajan lisää. Siellä uusista tulee heti ilosanoman kertojia omilla paikoillaan ja omilla tavoillaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Pekka ilman rakkautta niin oppi kuin uskokin ovat turhia, siis ei voi käsittää evankeliumia.

      Ei Jeesus tullut opettamaan mitään oppia vaan parantamaan ihmisiä, parantamaan paatuneita sydämiä että niihin vuodatettaisiin Jumalan rakkaus Pyhän Hengen kautta.

      Onko Pietarin sanat oppia kun hän Pyhässä Hengessä julistaa:

      37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?” 38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”(Ap.t.2)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Olemme nyt kattaneet kylliksi. Kun puhuin kahden maansa kuuluisuuden esille nostamasta kysymyksestä koskien kirkkolaitosta mihin hekin kuuluvat ja laitosta, mikä on valtionuskonnonasemassa, niin alettiinkin keskustelemaan helluntalaisuudesta ja yhdestä helluntalaisesta. Helluntalaisyksilön ja nk, helluntalaisuuden kysymys olisi voitu jättää tässä ketjussa vähemmälle huomiolle.

      Eli nyt ei enää kommentteja, ei hyviäkään!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Reijo Mänttäri

    Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.